Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Amosova Irina . Igäine musto oman muan puolistajile
Amosova Irina
Igäine musto oman muan puolistajile
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Minun
died’oi Foma Matvejevič Jermolajev eli Rubčoilas .Hänen akkah Aleksandra Grigorjevna Žukova oli rodužin Salmenniškaspäi .Elettih hyö died’oin vahnembien kaksikerroksizes talois , kus yhten levon al oldih kai : eländypertit , aitat , liävät , heinysaruat , kunne hebo vedi heinii talvekse .
Taloin rinnal pellot , piha-aittu , riihi , mustu kyly .Konzu minä olin pieni , minä kyvyin pezevymäh buaban da muaman kel .Savu sie oli moine kargei , silmii čahloi kyynälissäh .Kylys olles pidi olla varavozeh : kosketannet käil libo jallal seiniä , se roihes noves .Ku lienne kylys oli pimei , sit viritettih tuohus libo päre .
Talois oli lehmy , vazaine , lammastu , poččii da kanua .Ruattih äijän , kaikkie maltettih .Kois oldih Foma-died’oin azutut laučat , stolat , magavosijat ,divan , škuappu , ruadobrujat da kodivehkehet .Häi iče luadi astavat , adrat , hangot , kirvehet , havarat , punoi viršii ičele da susiedoile , kolhozahgi vedi .Rubčois oli kolhozu "Pobeda ", piälikönny oli Foma-died’oi .
Konzu algavui voinu , died’oi lähti puolistamah omua muadu .Pečatin da dokumentat , kunne kirjutettih trudopäivät , andoi kolhozan sčetovodale Marija F’odorovna Nikitinale .Voinan loppuh suate häi pidi ruokos nenii dokumentoi .Buabal da died’oil oli viizi lastu .Minun muamo Ol’a oli kaikis nuorin .
Buabo , kaikin sanottih händy Šuračoi , maltoi kuduo hurstii , yhtel nieglal niegluo kindahii da sukkii , pastoi magiedu näppipiiraidu , hoidi kodižiivattoi da peldomualoi .Ylen äijäl häi suvaičči kävvä meččäh marjah da sieneh .Päčis myö aivin kuivailimmo hienuo klalua , luajimmo maimua , sit jälles keitimmö kalaliendy , pastoimmo kalakurniekkua .
Myö , bunukat , pienet suvaičimmo suurel päčil lämbie da muata .Toiči viruimmo päčil da kačoimmo da kuundelimmo , kui vahnembat istuttih stolas , juodih čuajuu , pajatettih da pläšittih .Elettih hyvin da sobuh , auttajen da ellendäjen toine tostu .
Voinal olles died’oi puutui Leningruadan lohkole , häi oli Pulkovan mägilöil kaiken Leningruadan ymbäröičyksen aigua .Died’oil oli silloi 46 vuottu .Talvi 1941–1942 oli ylen kylmy da pakkaine .Konzu rodih suuri nälgy , annettih 500 grammua leibiä päiväkse , sit vie vähembän — moine oli normu saldattoih nähte .
Pulkovan mägilöil oldih ylen suuret torat .Ga oli käsky : "Ni askeldu tuakse päi .Ni verškua muadu Leningruadan lähevil "!
Lendokonehet ainos bombitettih , artillerii ambui heittelemättäh .Jo lähes puhtas oli piäzy linnah , ga vihamiehii vastustettih merimiehet da saldatat Voronka-jovel , Ižoran zavodan seinien tyves .
Vuvvennu 1944 pakkaskuun 27. päivänny oli katkattu Leningruadan ymbäröičys .Minä olen ylbei , ku minungi died’oi oli niilöin joukos , ket puolistettih linnua , ket ei piästetty vihaniekkoi Leningruadah .Igäine kunnivo heile da kumardus muassah !
Konzu died’oi lähti voinale , buabo lapsien kel meni evakkoh Arhangelih .Keräle sai ottua vaigu tarvittavat .Kerävyttih kiirehel kamul .Otettih vähäine leibiä , sobua .Buabo otti ombelusmašinaizen , ku vois ommelta sobua .Se jälles varrastettih , buabo ylen äijäl žiälöičči sidä da itki .Petroskoissah piästih delegäs , sit baržoil .Ylähänpäi bombitettih .Hyö nähtih , kui bombat pakutah juuri baržan rinnal , oli hirvei – ammundu , itku .
Minun muamo odva jäi hengih .Baržan rinnal räjähtih bombu da nouzi suuri aldo .Erähät rahvas pakuttih vedeh , upottih .Suuri čamodan nouzi allon kel yläh , sovat siepäi pakuttih , a mumo kuilienne puutui sen sydämeh .Muamo oli 1935 vuottu , oli pieni kazvol , da se čamodan pellasti hänen .Arhangelis olles elaigu oli jygei .Kuni buabo oli ruavos , lapset oldih kois .Mišal oli kaheksa vuottu , Ol’al – kuuzi .Allus pastettih lettuu žiilois , pilajauhos , keitettih kartohkan kuorii .Muamo voinua mustelles aivin itki , vaigei da paha oli vierahas kohtas .
Nälgy , kodi-igävy , abei , ku paikallizet sanottih tulolazii "kovir’annije " – evakuirovannije .Kerran minun muamo da hänen podruugu Tas’a , sežo rubčoilaine , lähtiettih kodiloi myöte , tarittih abuu : astiet da lattiet pestä , lapsii kaččuo , hos iče ei oldu suuret .Yhtet ajettih iäres , toizet riäziteltih , kirottih , oligi mostu , ket sanottih – pajatakkua parembi .Neičykät pajatettih , kuundelijat itkiettih .Annettih sit peččii , juablokkua da leibiä , keitettyy jäiččiä .Lapset ihastuttih juostih kodih .Kodih tulduu da omahizien syömizet juattuu kerras syödih .Tossu piän uvvessah lähtiettih pajattamah .Ainos kyzyin muamal , mindäh hänel on moine helei iäni .Häi hyvin pajatti ven’akse dai karjalakse .Pajatti KGB-joukos (KGB – Korzinskaja gruppa babušek -pajoujoukko – toim .).Muamo vastai , ku evakos opastui pajattamah .Konzu vuvvennu 1944 Karjal piästettih vihamiehis , oligo ihastustu , ku voibi kodih kiändyö .
Voinan loppuhuu Foma-died’oi tuli kodih .Hänel oli medaliloi , niilöin luvusgi "Leningruadan puolistamizes ".Died’oi kuoli vuvvennu 1977.Died’oin da buaban vahnembi Anni-tytär 1920 vuottu sežo oli voinal , oli sanitarkannu , loppi voinan r’adovoin čiinus .Voinal olles tuttavui Mihail Leonidovič Filatovan kel , häi oli artilleristannu leitenantan čiinus .Vuvvennu 1945 tuhukuul hyö mendih yhteh da suadih nelli lastu .
Mustammo teijän urhotevon , oman muan puolistajat !Kunnivo teile !
Igäine musto oman muan puolistajile
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский