ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Irina Zaitseva. Oma Mua avasi ovet vierahilla

Irina Zaitseva

Oma Mua avasi ovet vierahilla

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Kešäkuun 19. päivänä Oma Mua -lehen toimitukšen ruatajat piettih avoimien ovien päivä.

Toimittajat vietettih kakši muasteri-oppie, missä halukkahat šuatih tutuštuo karjalaisen muanviljelyön perintehih ta karjalaisen puvun istorijah. Tilaisuš piettih lehen 35-vuotisjuhlan rajoissa.
Piätoimittaja Natalja Sinitskaja lämpimäšti tervehti kävij ie, a toimittajat vietettih muasteri-oppija lapšilla ta aikuhisilla kävijillä.
Vil’l’a-aitta -muasteri-opissa Marija Remšujeva kerto ošallistujilla karjalaisešta muanviljelykšeštä.
Karjalaiset kašvatettih osrua, ruista, kakrua ta vehnyä. Vehnä kašvo vain tašavallan šuviošissa. Vil’l’at kypšyttih, niitä puitih priušalla ta šuatih šuurimua, jauhottih vesimel’l’ičöillä ta käsikivillä ta šuatih jauhuo. Šiitä valmissettih ruokua. Eniten tykättih marja- ta jauhokiisselie ta šuurimahuttuja, šaneli Marija Anatoljevna.
Šamoin ošallistujat šuatih tietyä mistä vil’l’oista luajittih eri jauhoja ta šuurimoja.
Šiitä pelin aikana kävijät yritettih miärätä mitä ruokie valmissettih šuuriman kera ta ilman šitä. Muasteri-opin lopušša Marija Remšujeva arvautti keräytynyillä vaikeita karjalaisie arvautukšie.
Ihmiset mielelläh vaššattih kyšymykših ta arvattih arvautukšie, muhittih ta kiitettih milma. Mie en enšimmäistä kertua vietän tätä muasteri-oppie, ta aina on hyvä mieli, jotta ihmisillä on mukava, šano Marija.
"Oman Muan" toimittajan Margarita Kemppaisen muasteri-opissa šai nähä ta šovitella pukuja, kumpasie karjalaiset käytettih 1100- ta 1800 -luvulla.
Tyttö šuoriutuu pruasniekkah, missä pitäy olla vorssa. Šitä varoin otamma nauhoja ta šivomma niitä hiemoih. Kaššašša niise pitäy olla ušeita nauhoja, jotta ne liehuttais tanššin aikana. Poika tarviččou vyötä, kaklapaikkua, liivie, hattuo, šelitti Margarita Seppovna lapšien joukolla.
Karjalaini puku herätti erikoista ihaššušta ta intuo aikuhisissa.
Kanšallisešša puvušša mie tunnen iččie oikiekši karjalaisekši. Olen tovellini Pohjolan emäntä, kumpani tuli "Kalevalan" šivuilta. Mie ta Alla laulamma Pitaritsi-kuorošša, ta karjalaini puku on tuttu meilä. Ka šemmoni rekonstruoitu keškiaikani puku on ihan uuši. Mie ammuin halusin šovitella šitä, ta tänäpiänä miun toiveh toteutu. Eniten tykkyän korissukšie, korošti ošallistuja Rigina Leini.
Toiset ošallistujat ihual’tih karjalaisen kruutan rikkahutta. Oli šemmosieki, ket paistih ihan ouvošta tuntehešta.
Keškiaikani karjalaini puku miellytti milma, ta šen värit hyvin šovittih miula. Puvušša oli tosi lämmintä. Mie tulen toisihki muasteri-oppiloih, šano ošallistuja Irina.