Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Tahtoin ozutada, kut tärged om opeta vepsän kel’t
Tahtoin ozutada, kut tärged om opeta vepsän kel’t
вепсский
Младописьменный вепсский
Maria
Košelevad meiden lugijad tedaba hüvin : hän pit’kha radoi "Kodima "-lehtesen toimitajan , kirjuti äjan vepsän kelel , da nügüd’-ki paksus lugem hänen kirjutesid .Maria radab vepsän da suomen keliden opendajan Petroskoin universitetas .A necen voden sulakus hän polesti dissertacijan .Maria oppib vepsän kel’t , i se oli valitud hänen tedoradon temaks .
– Maria , starinoiče , kus oled sündnu , kuspäi oma sinun kazvatajad ?
– Minä olen sündnu Petroskoiš , no minai oma vepsläižed jured maman polespäi . Tatoi om Krasnodaran röunan küläspäi .Mamoi om Toižeg-küläspäi , hänen tatoi (minun dedoi ) om Telorgaspäi – ende nece oli külä läz Toižegest , – a baboi om Kalagespäi .Toižil sanoil , kaik heimolaižed maman polespäi oma pohjoižvepsläižed .
– Kut i konz sinä zavodid opeta vepsän kel’t ?
– Laps’aigaspäi kundlin vep sän paginad , baboi mamoinke pagižiba , no nimidä en el’gendand da en pagižend iče . Meiden kanzan heimolaine Svetlana Pas’ukova starinoiči minun baboile Suomalaiž-ugrilaižen školan polhe da siš , miše sigä opetas vepsän kel’t .Muga , školas minä zavodin opeta vepsän kel’t .
– Void-ik starinoita ičeiž opendajiden polhe ?
– Minun ezmäižen vepsän kelen opendajan oli Marina Borisovna Ginijatullina , sid’b – Nadežda Anatoljevna Petrova , hän oli meiden klassan ohjandajan-ki . Hän starinoiči baltianmeren suomalaižiden keliden kafedran polhe , tariči päzuda opendamhas sihe .Minä en meletand pit’kha da pätin , miše se om hüvä ideibvepsän kel’ oli minun armaz predmet školas , kaiken aigan sain hüvid arvznamoid da ühtnin erazvuiččihe olimpiadoihe i konkursoihe .Olin lujas ozav , konz tedištin , miše päzuin opendamhas kafedrale .Opendajan universitetas oli armaz Ol’ga Jurjevna Žukova , hän ezmäižes openduzčasuspäi mel’dütoiti meid vepsän kel’he .Möhemba hän läksi laps’holituzpästusele da vepsän kel’he openziba meid Maria Šašina da Galina Baburova .Kaik meiden parad oliba lujas kodikahad da melentartuižed .
– Kenen sinä tahtoid olda laps’aigas ?
– Laps’aigas minä tahtoin olda lekarin . Ezmäi – živatoiden lekarin , a sid’ – hirurgan .Pidab sanuda , miše minei nügüdehesai om lujas mel’he tervhuz’tedo , eskai tahtoin päzuda tervhuz’tedon fakul’tetha da andoin tarbhaižed azjbumagad , minai oliba himijan da biologijan ekzamenad .
– Kus zavodid rata universitetan jäl’ghe ?
– Jäl’ges universitetad minun radod oli sidotud vepsän kel’he . Jäl’gmäižel voz’kursal mindai kuctihe radmaha "Kodima "-lehtesehe , kus minä pit’kha radoin toimitajan .Videnden voz’kursan lopus , kut olen jo sanunu , zavodin opeta vepsän kel’t universitetas .Völ pol’ vot radoin toimitajan Karjalan radios , vaumičin uzištoid vepsän kelel "Kodirandaine "-kanalan täht .Rad vepsän kelenke om lujas mel’he minei .Kaiken aigan sanun , miše om jüged eskai kucta necidä radoks .Kaik , mi om sidotud vepsän kel’he , minä tegen surel tahtol .Nügüd’ minä radan Karjalan tedoakademijan Kelen , literaturan da istorijan institutas , oppin vepsän kel’t tedopolespäi .
– Void-ik starinoita ičeiž üläopenikoiden polhe ? Kuspäi hö oma ?
– Minä lujas navedin ičein üläopenikoid . Meiden vepsänkeližiš gruppiš om vähän openikoid – kaks’ –viž .Üläopenikad tuleba erazvuiččiš agjoišpäi .Opendamhas tuldas vepsän man čogišpäi , mugažo tuldas meiden man toižišpäi lidnoišpäi-ki , eskai lujas edahaižiš sijoišpäi – Novoural’skaspäi , Br’anskaspäi , Volgogradaspäi , Jaroslavl’aspäi .Kaik nene ülä openikad oma erazvuiččed .Nene openikad , kudambad tuleba meiden lidnaha i vaiše tedištaba vepsän rahvahan polhe , zavodiba opeta vepsän kel’t , oma ani melentartuižed .Heil oma toižed meled , kaceged opendusehe da kel’he , mi sijaližil openikoil .Nece abutab minei meletada , tehta uzid metodikoid .Hüvä om , miše om ristituid , ked aigemba ei tednugoi nimidä vep sän kelen polhe , no muga hüvin openziba sidä , miše nügüd’ radaba kelenke .
Minei om mel’he kacta , kut üläopenikad "kazvaba ".Nägen , kut hö päzuba ezmäižele kursale , opendasoiš .Mäneb aig , i hö jo polestaba diplomid , lopiba magistraturan i jatktaba rata vepsän kelenke .
– Om-ik sinei mel’he opendajan rad ?
– Opendajan rados om äi hüväd . Tozi sanutas , konz zavodid opeta keda-se , ka iče opendatoi .Kaikuččel vodel meletan openikoiden täht midä-se ut i muga avaidan , tedištan uzid azjoid .No nece om ani jüged rad .Opendajan käziš om openikoiden tuleb aig .Opendajale pidab ei vaiše opeta , no i tartutada openikoiden homaičust , mel’dütoitta heid , löuta motivacii .Tahtoin sel’genzoitta minun üläopenikoile , mikš pidab opeta vepsän kel’t , ozutada , miše nece om tarbhaine azj .
– Konz sinä zavodid meletada tedoradon polhe ?
– Videndel kursal minä kirjutin diplomradon vepsän svad’ban hengiden polhe . Minun radon ohjandajan oli Irina Jurjevna Vinokurova .Rados oli etnografijan da lingvistikan tedoid .Nece oli lujas melentartuine rad .Minä radoin arhivoiš , kirjištoiš , ecin tedoid .Minei nece rad oli lujas mel’he – navedin löuta uzid tedoid , a sid’ starinoita niid toižile .Rad oli tehtud hüvin , i päliči aigas minei taritihe opetas aspiranturas .Minä hökkahtin .Minun tedo-ohjandajan oli Irma Ivanovna Mullonen .Hän oppib suomalaiž-ugrilašt mirud , sen toponimoid .Hän om Tedoakademijan ühtnik-korrespondent .
– Abuteli-ik sinei Irma Ivanovna dissertacijan kirjutamižes ?
– Irma Ivanovna lujas abuti minei teoretižes palas , abuti tehta dissertacijan strukturan . Hän tugezi mindai kaiken aigan , oli minunke rindal augotišespäi lophusai , i minä kitän händast siš .
– Kut sinä valičid teman ?
– Nina Grigorjevna Zaiceva abuti valita teman dissertacijan täht . Se om "Verboiden nimiformad .Istorii da funkcijad ".Toižil sanoil , minä oppin infinitivad da participad .Kacuin niiden istorijad , sintaksisan funkcijad .Nece om bohat kelen pala , i sil-žo aigal se oli jüged rad , sikš ku vepsän kelen sintaksis , participad ei ole hüvin oppidud .No se om aktualine tem .Voin sanuda , miše nece rad om tarbhaine tedon täht , toižiden tedomehiden täht .
Minei oli mel’he ecta materialoid .Ezmäižel vodel minä oppin vepsän paginoid , löuzin äi participoiden ozutesid , rindatelin niid , kacuin niiden erigoičusid .Minä kirjutin erazvuiččid tedokirjutesid , ühtnin konferencijoihe .
– Oli-ik nece pit’k rad ?
– Dissertacijan polestand om tehnus kümnes vodes päliči ezmäižes aspiranturan vodespäi . Polestamine oli Marii-Elan Valdkundan Joškar-Olalidnan universitetas .Konz valičin universitetan , kus voižin polestada dissertacijan , ka tedištin , miše Irma Ivanovna da Nina Grigorjevna polestiba sigä-žo ičeze dissertacijad .Minä pätin , miše om hüvä jatkata heiden ted .Polestamine mäni hüvin , dissertacijan nevondišton ühtnikad andoiba minei küzundoid , sanuiba hüvid sanoid radon polhe .Nügüd’ varastam völ satusid .Nece om pit’k azj – kaik azjbumagad vaumitas läz koumed kud .
– Miččed planad oma sinai tulijaks aigaks ?
– Tahtoižin jatkata radod vep sän kelenke . Minä radan völ Karjalan tedokeskuses , tegen karjalan da vepsän kelen korpusad .Tahtoižin jatkata oppida necidä temad , a voib olda , löuta midä-se ut .Tahtoižin oppida sidä , mi oliži tarbhaine tedon täht i mugažo rahvahan täht .
Tahtoin ozutada, kut tärged om opeta vepsän kel’t
вепсский
Младописьменный вепсский