Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Nadežda Vasiljeva.
Kahekšankymmenen vuuvven piäštä
Источник:
Oma mua. № 25, 2025, с. 5
Nadežda Vasiljeva
Kahekšankymmenen vuuvven piäštä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Joka vuosi meistä enemmän loittuou Šuuren Isänmuallisen šovan pelottavien ta verisien tapahtumien aika. Niijen tapahtumien šuorina ošallistujina oltih meijän tuatot, ukot ta pravoukot.
Monet asiet hävittih muissošta vuosikymmenien aikana. Onnakko tärkeimmät asiet – voittanuon neuvoštoliittolaisen rahvahan muuttumatoin urošruato ta meijän omahisien taistelu-urošruavot jiähäh meijän kera. Niih myöššymmä uuvveštah ta uuvveštah, vuosien piäštä tulemma omien kantatuattojen taistelupaikkoih, näytämmä kunnivoitušta painuan piätä alaš muisto-obeliskin luona.
Kalevalan muan muisto
Kalevalan mua šäilyttäy muistuo yli 3 000 šotilahašta ta upšeerista, kumpaset kuavuttih Šuurešša Isänmuallisešša šovašša piirin puoluštamisen ta vapauttamisen aikana. Piäasiešša hyö ollah rajavartijie, ket enšimmäisinä alettih taissella šakšalais-fašistisie valottajie vaštah ta 54. ampumadivisijonan šotilahie. Hyö ollah eri kanšallisukšien ihmiset meijän muan eri paikoista, ket tultih puoluštumah Tuatonmuata. Heijän luvušša oli Gor’kin (nykyaikasen Nižnii Novgorodin) alovehella vuotena 1905 šyntynyt Ivan Stepanovič Šerstnev.
Otari-kotikyläššä Ivanie tunnettih miehukkahana prihana, kumpani ei varannun vaikeukšie. Häneh šai aina luottua ta tietyä, jotta hiän ehottomašti tulou apuh. Hiän ruato tunnollisešti omašša kolhosissa. Iltasin hänen helie haitari kučču nuorie prihoja ta tyttöjä kylän istujaisih. Priha haitarin kera on aina kajehittava šulhani. Ivan valičči oman ainuon rakkahuon – ujon ta kaunehen neiččyön, kumpasen priha šuatto viijä pois toiselta kotikyläläiseltä.
Šota katkasi Šerstnevien rauhallisen ta hilškien elämän. Enšimmäisinä päivinä Ivan kučuttih rintamalla. Šotah hänet kaimattih Marija-naini, kakši poikua ta tytär.
Pravoukon hautaušpaikalla
Šiitä šaima tietyä Ivan Šerstnevin pravopunukašta Mihail Korovinilta. Tuanoin hiän kävi Kalevalašša, oman pravoukon hautaušpaikalla. Mihail kerto, kuin pravoukon omahisien taloh tuli kuolinilmotuš, kuin vaikie oli Marijalla kašvattua kolme lašta yksin ta mitein hiän pärjäsi.
Ivan Šerstnevin kotikyläläini ta virkakaveri, kumpasen kera hiän jako šota-arkipäivien kaikkie šuruja, myöšty šovašta elävänä ta tervehenä ta kerto, mitein meijän šankari kuatu. Jyvälahen kylän lähellä tiijušteluretken aikana jykiešti huavotettih joukon komentaja. Ivan miettimättä kapšahti hänellä apuh ta šilloin hänet tappo tarkka-ampujan pulikka. Še tapahtu vuuvven 1942 pakkaiskuun enšimmäisenä päivänä. Šiih aikah Ruškien armeijan šotilahalla Ivan Šerstnevilla oli 37 vuotta.
Omahiset aina toivottih ta haluttih käyvä oman tuaton, ukon ta pravoukon hautaušpaikalla, ka erähistä šyistä heijän ei onnistun.
80 vuuvven piäštä muisson velvollisuon toteutti Ivan Stepanovičin pravopunukka Mihail.
– Matkua autto šota-arhiivojen šuatavuš ta šuuri halu kumartua oman kantatuaton tuhkalla, panna kukkie hautaušpaikalla ta kiittyä Voitošta, korošti mieš.
Šamoin Kalevalašša Mihail kävi šiinä paikašša, missä šeiso 54. ampumadivisijona ta tutuštu istorijalliseh näyttelyh, kumpani kertou šen ta hänen pravoukon taistelutaipalešta.
Mihail Korovin vei Nižnii Novgorodih muistuo Kalevalan muašta, kummaista puolušti hänen pravoukko, ta šankarien verellä kaššeltun mullan kopran.