Тексты

Nikolai Nazarov. Siämäjärven kalazavodale – 55 vuottu. 1

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 25, 2025, с. 6

Nikolai Nazarov

Siämäjärven kalazavodale – 55 vuottu. 1

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

"Ristikanzan
syväin
da
meren

pohju
ollah
tundemattomat
."
(Karjalaine
sananpiä)

"Järven
pohju
on
syvä
!" – tämä
filosoufine
runorivi
minun
kirjutuksen
nimekse
on
otettu
Aleksandr Volkovan Venehes-kniigaspäi.

Ezmäzenny päivänny
heinykuudu
täydyi
55 vuottu
, konzu
algoi ruavon
Siämäjärven "eksperimental’noi" kalankazvatuszavodu. Kerdu
ruavoin
sie
vahnembannu
kalankazvattajannu
da
direktorannu 1971–1973 vuozil
, tahton
sanella
vähäzen
sen
histourieh
da
kalankazvattajien
"eksperimentoih
" näh
.
Ven’alazet
zurnalistat nimitettih
meijan zavodua
"mnogostradal’noikse". Struastie zavodan
kollektiivas
dai
ymbäri
zavodua
toven
tapahtui
lijan
äijy
. Älä
virka
, kogo
aijas
vaihtui
onnuako
kymmenäine direktorua! En
ni
tunne
kaikkii
. Ven’an
da
karjalan
sananpiä "kala
happanou
piäs
" on
oigei
, tiettäväine
. Moine
taba
kuuluu
meijängi suureh
valdivoh
. Hos
minun
aigah
kalamaafii Nuozarveh suate vie
ei
koskenuhes
, dai
Karelribprom:as ruattih
ylen
hyvät
rahvas
, ainos
avvutettih
meile
, konzu
tiedoloi
ei
täydynyh
. Enzikse
inženierat
Marija Ivanovna Drozdova, Jurii Abramovič Gimmel’man, piämiehen
sijahine
P’otr Dmitrijevič Zenin. Dai
iččiedäh piämiesty
Nikolai Nikolajevič Vasiljevua voin
mustella
vai
hyväl
sanal
.
No
erähät
valdivon
virguniekat
vouse ei
kuultu
ekolougii-sanua! I
liijän
ylbiet
, nygöi
vie
enämbäl
... Se
ližiäy
probliemua
meijän
elokseh
... A
munuu kerras
moitittih
sen
periä
, ku
olin
vastah
järvilöin
myrkytändiä. Sever- žurnualas
oli
kai
painettu
suuri
kirjutus
"Sozvezdije rib", minuh
niškoi
ylen
abei
.
Uskokkua
, kalan
kazvatandu
on
äijiä
vaigiembi
azii
, gu
ollou
verrata
, sanommo
, poččiloin
kazvatandah
fermal
!

Nero
ei
ole
selläs
kannettavu

Vepsän rahvahan
sananpiä "älä
openda kala
uimaha" on
oigei
, voi
sanuo
. No
kalan
kazvattajua
vältämättäh
pidäy
hyvin
opastua
. Kalat
libo
laihtutah
, muokkavutah
, kuoltah
nälgäh
libo
juovutah
, konzu
ei
tävvy
kislorodua.
Viegi kaikenmostu
taudii
toiči
jiävihes
. Ezimerkikse
Imat-järves 1960-vuoziluvul kai
pel’atit yhtes
kezäs
sogevuttih – silmih
tartuttih
mittumatlienne paraziitat. Juuri
Siämärves omal
siigu-kalal da
lahnalgi on
äijy
syöjiä
, Nuožarves kirjolohtu kazvattajes
myöhembi
jiävittihes
vie
infuzouriet. Sit
kalua
rubei
kuolemah
enämbi
normua
. Tiettäväine
ristikanzal
kaikkii
nämmii
kalan
taudiloi
ei
pie
varata
, ga
rokkua
pidäy
keittiä
20 minuuttua
vähimyttäh
libo
žuarie
25 minuuttua
. Moine
minun
nevvo
...
Diiviekseh
voibi
, Kitais
karpua
kazvatettih
jo
tuhat
vuottu
tagaperin
. Ven’al
kalua
kazvattamah
ruvettih
sežo
ei
myöhembi
, migu
Jevroupan
mualoil
– XVII vuozisual. Ezmäizenny tämän
azien
suurennu
tutkijannu
rodih
Andrei Bolotov (1783–1833). Siit jo
Jevrouppu
XX vuozisual libui
edehpäi
täytty
vägie
. Ezimerkikse
, yksi
pieni
Norveegii kazvattau
nygöi
läs
miljounua tonnua
lohtu
vuvves
!
Karjalan
järvilöi
putilleh
tutkimah
ruvettih
myöhättäväh
. Vaiku
vuvvennu
1926 Kentjärvel avavui
Borodinskoi biostantsii. Sit
1930-vuoziluvul täh
ruadoh
yhtyi
VNIORH-instituutan ozasto
Leningruadaspäi. Karjalan
tiedoakadeemii rubei
tutkimah
Siämärvie 1946 vuvves
algajen
. Karjalas
ruadoi
omal
aijal
ylen
äijy
tundiettuu tiedomiesty
gidrobiolougien alal
. Eriže
tahton
mainita
kalantutkijoi. Allus
heijän
ruadoloi
ohjai
da
yhtisti
omal
avtoritietal professoru
Ivan
F’odorovič Pravdin. Händy
avvutti
nevvondal
akadeemiekku Lev Sem’onovič Berg. Pravdin ičegi tutki
Karjalan
järvilöin
lohtu
da
siigua
, a
Kuittijärven lohtu
, ezimerkikse
, nevvoi
ottua
huomivoh kalan
kazvattajile
gu
ruttoh
kazvajua.
Pravdin meijän
järvilöis
on
löydänyh
43 eri
sortua siigua
! Paginah
tuli
, a
kaikkiedah
eri
lajiloi
yhtes
vakkinazien
kaloin
kel
Karjalan
järvilöis
nygöi
eläy
70. Minul
sežo
on
žiäli
vähäizel, gu
mieldykiinnittäi
mavon
nägöine
kala
– ugor’ (Anguilla anguilla L.), piästetty
Pyhäjärveh 1960-vuoziluvul kogonah
pagei kudomah
Keski
Ameerikan randah
i
järilleh
sen
magien
kalan
maimazet Karjalah
ei
jiävittyhes
...
Jälles
Izänmuallistu voinua
Borodinskoi biostantsii rubei
kuulumah
Petroskoin
universitiettah
. Tiä
yliopistos
minä
hyvin
tunzin kahtu
ihtiolougua: Aleksandr F’odorovič Smirnovua da
Vasilii Georgijevič Mel’antsevua. Vasilii Georgijevic oligi minun
opastajannu
1960-vuoziluvul Zoolougii
da
darvinizmu -kaafedral. Voibi
sanuo
, häi
ezmäine
Kondupohjan piiris
koitteli
eksperimentakse
kazvattua
vakkinazii
kaloi
: pel’attii da
karpua
pienis
järvilöis
. Tundiettu
da
nerokas
ihtiolougu, häi
oli
moine
skromnoi hyväntahtoine
ristikanzu
kai
lahjai minule
myöhembi
oman
RYBY-nimellizen kniigan
, kudai
on
jullattu Petroskois
vuvvennu
1974. Ylen
pädevy
kniigaine
kaikis
karjalan
kalois
, luven
täh
aigassah
i
mustelen
opastajua
hyväl
sanal
!..

Sinine
peldo
vuottau

Karjalan
mua
on
bohattu
järvilöil
– meijän
alovehel
niidy
on
enämbi
60 tuhattu
! A
Oniegu da
Luadogu
ollah
suurembat
kogo
Jevroupas
! Gu
ottua
čottah
meijän
oza
vien
pindua
nämmiengi järvilöin
, sit
järvi-koeffitsientu roih
18%. Se
on
kai
vähästy
suurembi
migu
Suomes
libo
Ruočis
. A
ezimerkikse
, Suomen
tazavaldah
kuuluu
190 tuhattu
järvie
!
Toizin
sanoin
sellittiä
, konzu
läs
kymmendy
tuhattu
vuottu
tagaperin
loppih
jiäkauzi
, jiä
kogonah
suli
i
vähitellen
roittih
meijän
viluččaizet, ga
ylen
puhtahat
Pohjazen
järvet
. I
sit
algueläjät
, tiettäväine
, mečästäjät
da
kalastajatgi tuldih
tänne
viizi
tuhattu
vuottu
tagaperin
. Myö
, karjalazet
, hos
i
olemmo
kalanmuagarit, ga
piäzimmö
tänne
vai
kaksi
tuhattu
vuottu
tagaperin
, vähäzel
myöhästyimmö
...
Karjalas
nygöi
vezi
kattau
31,5 tuhattu
nellikkömetrii
muadu
(se
on
3150 000 gektuarua
)! Tazavallan
muatalovuoh
, ezimerkikse
, kuuluu
vai
219 tuhattu
gektuarua
muadu
. Meijän
suuri
sinine
peldo
ammui
vuottau
putin
ižändiä
. Kogo
Karjalan
järvilöis
ammattikalastajat suahah
vai
2 000 – 3 000 tonnua
kalua
vuvves
. Da
vie
buitegu
saman
miärän
ližäkse
ongitetah
kalaniekat
da
ryöstökalastajat verkoloil
. A
yksikai
6 000 tonnua
se
meile
Karjalan
eläjile
roih
vähättävy – 7,5 kiluo
ristikanzua
kohti
. Nevvostoliiton
aigah
tiedomiehet
nevottih syödäväkse
vähimyttäh
21 kiluo
kalua
vuvves
. Enimytten kalat
saimmo
, tiettäväine
, Valdumerespäi
. Kogo
valdivon
suurin
sualis
oli
läs
11 miljounua tonnua
! No
i
meres
on
pohju
, muailmas
jo
täytty
vägie
mennäh
voinat
kalazuapastoin periä
! Valdumeri
nygöi
ylen
ruttoh
köyhenöy da
ligavuu
...
Pagizemmo
omih
kaunehih
järvilöih
näh
, kuibo vois
putilleh
ližätä
miäry
järvikaloin
pyvvändäs
?