Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Nadežda Mičurova. Pedrunpäivänny Kotkatjärves oli rahvastu
Nadežda Mičurova
Pedrunpäivänny Kotkatjärves oli rahvastu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Hierun
pruazniekku Pedrunpäivy vastai Kotkatjärven rahvastu da kylän gostii räkel siäl da päivypastol .Tottu sanotah karjalazet , Pedrunpäivänny ainos on kezä .
Rahvastu sinny piän keskihieruu oli äijy .Sie sai kaččuo Aigu valličči meidy -ozutteluu , kudai oli omistettu erillizel voinuoperatsiel , ostua jarmankal käzimuasteriloin veššilöi , kižata .Tavan mugah pruazniekku algavui sluužbal Kotkatjärven Pyhien apostoloin Pedrun da Puavilan kirikös .Sen pidi Sändämän naizien manasterin pappi Simeon .Jälles sidä rahvas lähtiettih ristukulguh Kotkatjärvie myöte Hristosan roindan kirikkössäh .Sie oli pietty vienpyhitändy .Uuzi Hristosan roindan kirikkö seizou keskel kyliä , da sie vie ei pietä sluužboi , sendäh vienpyhitändy oli pihal .
– Enne Kotkatjärves ymbäri oli äijy hierustu . Hierun kirikköpruazniekkoih rahvastu ainos kerdyi .Buabo minule saneli , gu Horošois suures kois eli minun pruavodied’oi Sem’on Timofejevič Mihailov .Häi oli hyvä soittai .Iivananpäivänny kogo hieru kerävyi hänen koin pihah , kus oli katettu suuri stola .Died’oi soitti soitol , a rahvas pläšittih da pajatettih .Andakkah Jumal mostu aigua , konzu rahvas ruvetah pyzymäh yhtes kui enne , gu kylän elaigu paranou da hierun pihoil enämbäl rubieu kuulumah lapsien nagro .
Vahnah karjalazeh tabah jälles pruazniekkusluužbua ainos on murgin .Pruazniekkustolah kučuttih kaikkii .Pedrunpäivänny jo pyhä loppih , sendäh syömisty stolal oli kylläl da eri maguh , sanou Pappi Simeon , Sändämän naizien manasterin pappi .
Jälles murginua Kotkatjärven kul’tuurutalois avavui Souhozan dieloloi -nimine ozuttelu .Se oli omistettu Kotkatjärven turkizvierilöin souhozan 65-vuozipäiväle .Luadie tädä ozutteluu Anuksen kanzallizele muzeile avvutettih Kotkatjärven eläjät .
– Meijän puoleh kiändyi Kotkatjärven kyläkunnan johtai Nadežda Rubets da kyzyi abuu ozuttelun luadimizeh . Muzein fondis Kotkatjärven turkizvierilöin souhozas löydyi ylen vähä midä , vai erähät vešit da fotokuvat .Tämä ozuttelu on kerätty rahvahan avul .
Irina Romanova saneli Kotkatjärven souhozan histouries , argielokses da rahvahas , kuduat ruattih sie .Kotkatjärven turkizvierilöin souhozu rodih vuvvennu 1960.Sinny vuon souhozah tuodih kazvatettavakse 750 norkua .Jo viijen vuvven mendyy niilöin lugu rodih 23 662.Kaččojes vahnoih fotokartočkoih da souhozan veššilöih , Kotkatjärven eläjät da souhozan veteruanat musteltih , kui hyö kazvatettih nämmii turkizvierilöi .Silloi školaniekatgi ruattih souhozas kezäpraktiekan aigah .Ruado oli jygei , ga mieldykiinnittäi .Lämmäl sanal musteltih Kotkatjärven souhozan enzimästy johtajua F’odor Petrovič Serovuagi , kudai hyvin oli järjestännyh souhozan ruavon .Hänen aigah rahvas suadih uvvet eländysijat , da kylän elos äijäl parani , sanoi Irina Romanova , Anuksen kanzallizen muzein johtai .
Ozuttelun kačottuu rahvas siirryttih Kotkatjärven kul’tuurutaloin suureh zualah , kus Anuksen kanzallizen muzein teatru ozutti oman uvven Elettih da oldih -juumoruspektaklin karjalan kielel .Ehtypuolel rahvastu vuotti souhozale omistettu suuri konsertuprogrammu .Pruazniekku loppih Des’atii region -kaverjoukon ezityksel da diskol .
Pedrunpäivänny Kotkatjärves oli rahvastu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский