Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. “Jumalan lapset” suvaijah omua ižänmuadu
Valentina Libertsova
“Jumalan lapset” suvaijah omua ižänmuadu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Alavozen Käzitä-luajitun Jumalan
obrazan kirikön prihodas heinykuus jo yheksändeh kerdah piettih Pravoslavnoloin perehien yhtevysnedäli "Jumalan lapset ".
Kezänaigaine Pravoslavnoloin perehien nedäli "Jumalan lapset " jo rodih perindöllizekse pivokse Alavozen Käzitäluajitun Spuasan obrazan kirikön prihodas , sidä kogo vuvven vuotetah lapset dai vahnembat .Tänä vuon luagerih kerävyi 29 eri-igästy lastu da 10 vahnembua .Prihodan johtai protoijerei Boris-tuatto (Pugovkin ) blahoslovii luagerin ohjuajakse Nikolai-tuatan (Potaševan ), abuniekakse da jogapäiväzien ruadoloin organizuiččijakse rodih prihodan stuarostu , lapsekas tuatto Igor’ Fedulin .Täl kerdua nedälin piäaihiekse vallittih Izänmuan puolistamine .Lapsii kehoitettih sanelemah oman rovun voinumiehih nähte .Enzimäi ozutettih , kui voibi sanelta ižänmuanpuolistajis , allun pani Art’om Rossijev , kuduan rodulois kaikis puolispäi oli äijy ižänmuanpuolistajua dai urhomiesty .Sit joga päiviä lapset vuorokkai saneltih oman perehen urholois .
Tatjana Ivanovna Iščejeva toi painetut materjualat Anuksen da Karjalan muan kuulužih voinumiehih nähte , kudamien nimet tänäpäi on pandu linnoin da kylien uuličoile .Lapset ahkerasti varustuttih da tarkah kuunneltih toine tostu .Minä kerroin Nevvostoliiton kaheksah karjalazeh urhomieheh nähte .Fotokuvien rinnal panin tekstat karjalakse , yhtelläh kuda-midä kuundelijat ellendettih , ylen lujah syväindy liikutti se , gu enimät saldatat kuavuttih vähästy enne Voitonpäiviä , bojulois Jevroupan mual , kus nygöi huigiettomasti havistah , gu Ven’a nimil ei avvutannuh fašizmua voittajes .Sanelingi , kui Ižänmuallizen voinan aigah karjalan kieli avvutti meijän tiijustelijoil informatsiedu suajes da keskukseh työndäjes .
Sanelemah lapsile meijän Anuksen piirin histouriedu kučuimmo Anuksen histourien opastajua , kodialovehen tiedäjiä Andrei Viktorovič Ponurovskoin .Ehki net oldih toven "Anuksen čupun kerdomukset ".Ei pahembat , migu Medinskoil !
Ylen sydämellizesti meni vastavus Petroskoin lapsien vangiluagerilois pienete olluon L’udmila Aleksandrovna Gerasimovanke , kudai monii vuozii ruadoi Alavozen souhozas zootehniekannu .Naine saneli , kui nagrojen muokattih vihaniekat meijän ristittyzii , mittumat jygiet oldih ruavot da elaigu jälles voinua .Buiteku kinon kadrat ilmestyttih silmien ies .Kinuo sežo kačoimmo .Anuksen operativnoih eččijöin joukkoh kuuluju Irina Filina ozutti kolmanden Karjalazet tugipaččahat -kinoprojektan vuitin .Sie sai tiijustua , kui enzikerran meijän piirin Videlen čuppu oli suomelazien vallas 1919–1920 vuozil , kui ristittyöt puolistettih omua rauhua elaigua .
Petroskois kävyimmö Igäzen tulelluo Tiedämättömän saldatan kalman piäle , lapset kuunneltih , kui tämä pyhä linnan dai kaiken Karjalan ristittyzien kohtu oli luajittu .Sil päiväl vie kävyimmö ekskursieloile Tevolližushistourien gallereih da Ristannostandukirikköh , kus sai kuulta da nähtä vägitukku mieldykiinnittäjiä materjualua meijän Karjalan tazavallan piälinnah niškoi .
Pravoslavnoloin perehien lua geri rodih nedälil , kudual oli äijy kirikköpruazniekkua .Jo ezmässarren ajelimmo liturgiele Čiimiläh .Onnuako , kaikis čomembi da tärgiembi meile oli Perehen , suvaičuksen da uskolližuksen päivy .Huоndekses ajelimmo Anuksen kanzallizeh kirjastoh , kus piettih meile kilboi , kižoi da psihoulougielline treningu , a jällespäi omal väil piimmö pikkarazen konsertan , lapset pajatettih , tansittih , lugiettih runoloi , soitettih gituaral .Tossupiän Tatjana Vasiljevna Ščerbakova , kudai opastau školas Pravoslavnoin kul’tuuran perustehii , opasti azumah kaunehii kortiloi , niih lapset kirjutettih hyvittelyt , huavehet da kannatussanat nygyaigazile saldatoile , työnnämmö net verkoloinke erillizen voinuoperatsien kohtale .
Luagerin aigah lapset kuunneltih uuzii nevvoloi MČS :an , politsien , kiirehellizen mediekkuavun ruadajis .Tiijustimmo , gu Ven’an zakonoin mugah , joga talois pidäy olla tulensammutin .Ga yhtelläh parembi kaksi , a gu yksi ei avavu .Lapsile kerrottih , ku tulipalo voi roitagi yökse zar’uadua täyttämäh jätetys mobil’niekas .Lapsile mustoitettih , midä pidäy paista 112-noumerah soittajes , ku sellittiä pidäy kai lyhyösti da tarkah , sanuo kelle da mittuine pidäy abu .
Nedäli oli ylen sumbu , meni kirkieh .Ehtittih lapset juoksendellagi pedäjikös , hoti siä oli pilvežy da viluttavu .Jälgimäine päivy oli kajožu da räkki .Jälles pyhänpäivän liturgiedu kaikin ajettih omil mašinoil Luadogan rannale magieloin syömizienke luagerin salbuajazih .Kaikil jo on himo teriämbi uvvessah yhtyö täh hyväh dieloh .
“Jumalan lapset” suvaijah omua ižänmuadu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский