Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Alina Gapejeva. Nuožarvi on täyttänyh 529 vuottu
Alina Gapejeva
Nuožarvi on täyttänyh 529 vuottu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Järvirannas
olijas Nuožarves piettih perindölline kylän pruazniekku .Pidoh valmistuttih edukädeh .Himoitti nuožarveläzil ilaškoittua omii kyläläzii da kummastuttua tulolazii gostii .
Pruazniekan ilmu tundui kaikkiel : lava oli čomendettu ilmupalloloil da kukil , rinnal oldih pruazniekkurahvahah niškoi valmistetut gostitukset .
Nuožarveläzii tuldih hyvittelemäh pajo - da tansijoukot Veškelykses , Pyhärves , Čalnan kyläspäi .Kaččojat-kuundelijat telefonat käis luajittih videot mustokse .
Kaččojii miellytti indiiskoloin tansiloin Majuri-joukon ezitys : läpettäjät ruutat da nerokkahat tansit .Lavale nostih vaste alguaju "tiähti " Polina Oleščuk , hänen peräh porajärveläine "Kazakoin huutoru ", heijän pajoloin kuultuu kaččojat hypättih pl’ašn’ah .
Sportukentäl pruazniekan valmistajat luajittih kuvuandukohtu .Sinne kuvua luadimah rahvas vuoroh seizottih .
VENEH VIEL JÄLGIE EI JÄTÄ
Kerras konsertan jälles pruazniekkurahvas lähtiettih karjalazien perindöllizien venehien ozuttelun avajazih .Puuhine veneh – Karjalan merki -projektan mugah luajittu ozuttelu andau mahton kaikile tiijustua perindöllizien venehien luajindan peittožuksii .Projektan tarkoituksennu on pitkendiä ezi-ižien luajittuloin histouriellizien venehien elostaivaldu , panna net kaikile kačottavakse .Projektan puittehis luajitun muzein levon alle on sijoitettu kuuzi ainavoluadustu hongoidu , kuduat hyllättylöinny löyttih lammiloin da järvilöin rannois .
Muzeidu luajittih kogo mierol : ken keräi varua , ken ruadoi muzein rakendustu nostamas , kengo ečči da ehätti hongoloi paikan piäle .Ruaduo löydyi jogahizele .Projektu vedi omah puoleh äijii , sendäh vikse , ku karjalazen elokses venehel on erinomaine merkičys .Meijän čupul oli vaigei luadie kunnondorogat – suot , kallivot , salot .A jogiloi , lambiloi da järivlöi myöte venehel , hongoil , kuitil kebjei oli piästä kunne pidi .Niilöin vuoh rounoku niitil da nieglal suadih yhteh rinnal da loitton olijat kylät da hierut suureh "tilkukattieh ".
– Dai tiettäväine , kalastettih . Sendäh ilmai venehty meijän pohjazil mualoil nikui ei suannuh olla , sanoi vehenen muzein avajazis programman vedäi Andrei Čerkasov .
Karjalazien venehis kerras nägyy vehenluadijan "käziala ", niidy tavan mugah luajittih tiettyh vezistöh da tiettyh ristikanzan niškoi .
Venehien muzein da uvven ozuttelun avajazis kunnivoruado annettih ruattavakse projektan tärgevimile ruadajile : "ruskien lentazen " leikattih L’ubov’ Ponomar’ova , Pavel Pritup , Jekaterina Jefremova da Vladimir Neronov .
– Rahvahalline ozuttelu on avattu kaikile kačottavakse . Tiä jogahine ihan ilmai voibi nähtä histouriellizet mustomerkit da syvendyö mennyöh aigah da nähtä karjalazen puuhizen venehen tuliedu aigua , sanoi ozuttelun luadii , venehien keriäjy da tutkii Vladimir Neronov .
Avajazis kaikil oli mahto kuunnelta jogahizen ezitetyn venehen histourieh nähte , muzein alguhpanendas da projektan todevuttamizes .
Vahnat žiiloil kazvoitunnuot venehet rounoku ammui menetettih kaunehuon da kirmevyön , ga paikallizet eläjät opitah pitkendiä niilöin elostaivaldu .Vahnat venehet , kuduat konzulienne sovvettih lambiloin da järvilöin vezii myöte , nygöi ollah mennyön aijan , karjalazien kalastuksen perindölöin histourien tärgei sivu .
Venehien ozuttelun avajazien jälles pruazniekkurahvahale kehoitettih erinomaine veseldys – sap-uidonevvol ajelemine .Nuožarven reguattugi , kudai piettih kolmattu kerdua , kuhkuttau rahvastu yhtymäh , kilbah yhtyy ainos vai enämbi rahvastu .
Tämänvuodehine pruaniekku rodih hyvä da vessel .Vahnan karjalazen kylän gost’at pruazniekaspäi lähtijes kiitettih pivon valmistajii , artistoi da kaikkii , ket yhtyttih pruazniekan pidämizeh .
Nuožarvi on täyttänyh 529 vuottu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский