Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Nadežda Vasiljeva.
Tuatonmua-liitto rekonstruoičči taistelun Louhen piirissä
Источник:
Oma mua. № 29, 2025, с. 5
Nadežda Vasiljeva
Tuatonmua-liitto rekonstruoičči taistelun Louhen piirissä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Vuuvven 1941 kuumana heinäkuuna Vienan Karjalašša mäni ankarie taisteluja: šakšalaiset eliittišotajoukot riiniyvyttih Kirovin (Okt’abr’skaja-) rautatietä kohti. Vihollista vaššuššettih Ruškien armeijan šotilahat, rajavartijat. Hyö täytettih šelvyä ta lyhyttä käškyö: keštyä kuolomah šuaten.
Pieni, noin kymmenen metrin levie Sohjananjoki yhistäy Vienan Karjalan Tuoppajärvie ta Piäjärvie. Jovešta tuli tärkie vaštineh vihollisen matalla. Veriset taistelut jatuttih šielä melkein koko kuukauven aikana: toičči Sohjannan vesi tuli ruškiekši veren takie. Ruškien armeijan šotilahat ta upšeerit lujašti puoluššettih rantalinjua, min anšijošta rintamuan šelkämäššä šai valmistua vahvan puoluššušlinjan. Konša hyö šuatih käšky peräytyö, hyö lähettih pois ta alettih puoluštua Kiestinkin pos’olkan takana: rautatiellä šuaten oli 45 kilometrie. Šuat neuvoštoliittolaiset šotilahat annettih oma elämä, jotta šeisattua šakšalaisie ta šuomelaisie šotajoukkoja. Vihollini et šuanun piäššä rautatiellä.
Heinäkuun 19. päivänä Sohjananjoven rannalla olijašša Sohjanankošen kyläššä, missä 84 vuotta takaperin mäni ankarie taisteluja, rekonstruoitih vihollisen hyökkäykšen vaššuštamista. Šitä näytettih šotilašistorijallisien klubien kanšainvälisen Tuatonmua-liiton ošallistujat. Viime vuotena "Tuatonmuan" jäšenet vietettih šemmoni rekonstruointa Kalevalan piirissä. Tutkittuo ušeita arhiivadokumenttija hyö tultih louhen piirin Sohjanankošen pos’olkkah, jotta käyvä paikoissa, missä 84 vuotta takaperin oli taisteluja, kulkie šotapolkuja myöten, ošallistuo šotilašhautojen kunnoštamiseh.
"Tuatonmuan" ošallistujat kunnoššetah hautoja joka paikašša, missä hyö pietäh šotilašistorijallista rekonstruointie.
– Tämä on meijän velvollisuš ta kunnivo kuatunuilla Šuurešša Isänmuallisešša šovašša, šano rekonstruoiččijien joukon johtaja Dmitrii Čibisov. – Viettimä Sohjanankošešša šeiččemen päivyä, ta niijen aikana tutuštuma šen pohjosen muan urholliseh istorijah, kävimä nykypäiväh šuaten šäilynyissä vihollisen taisteluašemissa ta Ruškien armeijan šotilahien puoluššušlinjoilla. Meijän netälisen ruavon lopušša rekonstruoiččima taistelun, kumpani tapahtu Sohjananjoven rannalla 20. heinäkuuta 1941. Mie ta monet kaččojat olemma šitä mieltä, jotta myö onnistuma.
Šotilašistorijallisien klubien kanšainvälini Tuatonmua-liitto yhistäy eri ammattien etuštajie meijän muan eri paikoisa, lähisistä ta etähisistä ulkomaista. Sohjanankoškeh tuli etuštajie Moskovašta, Piiteristä, Kurskista ta Belgorodista, Ufašta, T’umenista, Kaliningradista, Jekaterinburgista ta muista kaupunkiloista.
Taistelu Sohjananjoven rannalla piätty, Ruškien armeijan šotilahat vielä kerta vaššuššettih vihollisen hyökkäyš. Kuin äijän šemmosie taisteluja tulou? Kuin äijän kuatunuita ta huavotettuja vielä tulou pitälti vuotettuh Voittoh šuaten.
Teatterimaisen näytelmän lisäkši kaikin, ket 19. heinäkuuta tultih Sohjananjoven rannalla šuatih tutuštuo Ruškien armeijan ušeih šotaesinehih ta pityä kiäššä Šuuren Isänmuallisen šovan ajan ašeita.
Šinä päivänä Sohjanankošen lapšet yheššä vanhempien kera vielä pitälti tutuššuttih taistelujen rekonstruoiččijih. Tapahtumien muissokši ošallistujat otettih yhtehini valokuva ta kiitettih mahollisuošta omin šilmin kaččuo vuuvven 1941 taisteluo.