Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Nadežda Mičurova. Villalas piettih časounoin säilytändyruavot
Nadežda Mičurova
Villalas piettih časounoin säilytändyruavot
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kotkatjärven
kylän agjal sijoitui pieni hieruine Villal .Konzuliennöy Villal eli omua elostu , kuni sidä Nevvostovallan aigua ei liitetty Kotkatjärveh .
Endizen aijan mustonnu Villalas on säilynyh kaksi vahnua časounua , kuduat ollan pyhitetty Sevastiiskoin jepiskopan Valasin nimel .Vahnembal časounal on jo enämbi puoldutostu sadua vuottu .Enzimästy kerdua se on mainittu Anuksen hengellizen konsistourien vedomostilois vuvvennu 1857.Aijan mendyy časounu äijäl lahostui da mennyt vuozisuan toizel puoliškol hierun rahvas nostettih uvven sen rinnale .Časounoin tyves olijas tiijoituslavvas on kirjutettu heijän nimet : Aleksandr Mallijev , Viktor Pärkijev , Ivan Pärkijev , Vasilii Sorokin .Tämän tiijoituslavvan da videotarkastuksen azetti Villalan mies Mihail Volov .Häigi äijän luadi sih niškoi , ku Valasin časounu tässähgi seizos da sie piettäs sluužboi suurien prauzniekkoin aigah .Yhtelläh sie on sežo kudamidä kohedettavua .Molletit časounat puututtih projektah "Yhtehine dielo .Ven’an Pohjazen puuhizien kirikkölöin elvyttämine ".Heinykuun allus sen volont’ourat käydih Villalah pidämäh časounoin lahuomizes säilytändyruadoloi .Jengua časounoin kohendamizeh kerättih kogo mierol .
– Kižin muzein johtai Jelena Bogdanova soitti minule da sanoi , ku on moine projektu da sih kuulujat rahvas voijah kävvä Kotkatjärveh da pidiä sie kundohpanenduruadoloi pienis časounois . Kotkatjärven kyläkunnas on mondu časounua , kudamii pidäs kohendua .Valličimmo Villalan časounat .Himoittas säilyttiä tämä pyhä kohtu .Hyvä , ku on moine projektu , sanoi Kotkatjärven kyläkunnan piälikkö Nadežda Rubets .
ENIMÄT RUAVOT OLDIH VAHNAS ČASOUNAS
Panemah kundoh časounoi Villalah kävyy kolmetostu hengie , niilöis školaniekat da vie pieni koiraine .Yksi pereh tuli Piiteris , dostalit kaikin Moskovaspäi .Johti časounoin kundohpanendujoukkuo projektan koordinuattoru Maksim Zalivakin .Nedälin aloh Yhtehine dielo-projektan volont’ourat ruattih kahtes časounas .
– Ruavoimmo enimyölleh vahnas časounas . Uvves časounas myö vaiku pyhkimmö lattiet , puhtistimmo tuohuksien piettävän alustan da kohendimmo krinčan pordahat .Vahnas časounas ezmäzikse pidi kiškuo kai hapannuot parret lattielpäi .Lujendimmogi parret , kuduat pietäh časounua pystyi .Časounan yksi salbamolois on heittynyh da časounu on vähäzel kaldavunnuh järvehpäi .Myö nostimmo sen salbamon domkruatan avul da časounan piäl luajimmo levon , moizen andulinsuojuksen , kudai ei andas viele piästä časounan sydämeh da seinile .Duumaičen , nenga časounu vie seizou 15-20 vuottu , sanoi Maksim Zalivakin .
"YHTEHINE DIELO " ON JO TULLUH PEREHDIELOKSE
Maksim Zalivakin sanou omua iččie šuutkakkahah luaduh ekspeditsien komandierakse . Karjalas projektan mugah häi oli enzimästy kerdua .Enne sidä ruadoi enimyölleh Arhangelin alovehel .Karjalu ylen äijäl diivitti händy omal čomuol .
– Minun enzimäine matku oli Nimen’ga-kyläh vuvvennu 2018. Sie on ylen suuri kohendettavu kirikkö .Minuu muga miellytti se kohtu , ga minä kai piätin , ku rubien alalleh ajelemah sinne kuni en lope ruadoloi .Muga minä ajelin sinne kerran -kaksi vuvves , a sit minun perehgi rubei yhtes minunke ajelemah .Tytär kazvoi .Nygöi se on meijän yhtehine perehdielo .
YHTEHINE DIELO
Yhtehine dielo .Ven’an Pohjazen kirikkölöin elvyttämine -projektu yhtistäy rahvastu , kudamat tahtotah säilyttiä vahnoi puuarhitektuuran mustomerkilöi Arhangelin , Voulogdan da toizis Ven’an muan pohjaisalovehis .Vie tässäh Ven’an Pohjazes löydyy mostu ylen čomua innunmannunaigastu kirikkyö da časounua .Hyväkse mieldy net säilyttih meijän päivissäh .Ga oligi äijy mostu pyhiä kohtua , kudamat Nevvostovallan aigah oli ryöstetty , riičitty libo hävitetty muanpiäl .Erähät roittih kluuboikse libo skluavuloikse .Yhtehine dielo -projektah kuulujil on ylen tärgei da suuri ruado : löydiä net hyllätyt kiriköt da časounat da panna kundoh , ku net jiädäs tulijoile sugupolviloile .Yhtehine dielo -proektu algavui vuvvennu 2006 Vorzogori - pomouroin kyläs , kus eli 75-vuodine died’oi Aleksandr Porfirjevič Slepinin .Omih jengoih häi rubei kattamah kellojalloin levuo .Sen tiijustettuu hänele tuldih abuh Moskovan kirikkölöih kävyjät .
Meijän päivil projektua todevutetah Moskovan da kogo Ven’an patriarhan Kirilän blahosloven’n’as .Projektan volont’ourat puhtistetah časounoi da kirikkölöi , otetah iäres vahnoi hapannuzii parziloi , katetah uvvessah levoloi , salvatah ikkunoi .Sen jälles kirikköh pannah obrazat da kučutah pappi pidämäh sluužbua .Projektan olemizen aigua on pietty piäle 550 ekspeditsiedu , kudamien aigah on tutkittu 360 kirikkyö da časounua , 187 kirikös on pietty avarienvastazet da lahuomizes säilytändyruavot .Kolmeskymmeneskahtes kirikös uvvessah piettih sluužbat .
– Minul himoittau hos vähäzen , ga avvuttua puuhizien kirikkölöin säilytändyruavos . Mulloi yhtyin täh projektah .Käin poijanke Arhangelin alovehele Nimen’ga-pos’olkah , tuttavuin hyvien ristikanzoinke .Matku tuli mieldy myö .Tänävuon sežo rodih himo kävvä kunnetahto .Olemmo hyväs mieles , ku otimmo ozua täh projektah .Moizien matkoin aigah myö voimmo kaččuo uuzii kohtii da vie luadie midätahto puuhizien kirikkölöin säilyttämizen hyväkse .Toivon , ku tämä ruado rubieu jatkumah da kehittymäh iellehpäigi da projektah yhtyy uuttu rahvastu , ku myö säilyttäzimmö enämbän puuarhitektuuran mustomerkii , sanoi Piiterin Ermituažu-muzein ruadai Tatjana Svidunovič .
Kohendusruadoloin pidäjät uskotah , ku Villalan vahnu časounu kestäy vie viizitostu-kaksikymmen vuottu , a toinah vie hätkembängi .Olis hyvä , ku tuliel löydys varua sen restavroičusruadoloin pidämizeh niškoi .
PROJEKTAH VUOTETAH ABUNIEKKUA
Yhtehine dielo-projektan hantuzis joga vuottu Ven’an Pohjazeh kävyy sadoi volont’ouroi .Kui ozuttau praktiekku , jengua avuarienvastazih ruadoloin pidämizeh ei pie äijiä .Projektan koordinuattukeskus ruadau Moskovas Rajevo - kylän Pyhän Serafim Sarovskoin kirikön tyves (projezd Šokal’skogo , 48).Kaikkii , ket tahtotah avvuttua pohjoiskirikkölöin da časounoin säilytändyruadolois , vuotetah ekspeditsieloih .
Villalas piettih časounoin säilytändyruavot
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский