ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Toivonen Valentina . Šuontelen kyläštä ta šen eläjistä. 2

Toivonen Valentina

Šuontelen kyläštä ta šen eläjistä. 2

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
KUPČAT
Šuontelešša oli kolme kauppieštaAndrejevit (Timoset), Antropovit ta Romanovit (Romanaiset).
Kaikin oltih muanveljelijät. Kupčoilla oltih kakšikertaset talot: alakerrokšešša oli kauppapuoli ta yläkerrokšešša oli elinpuoli.
Tavarua tuotih Šuomešta ta Venäjältä venehillä tahi heposilla šiltua myöten yli Volomajokie. Šuomešša tavarat oltih halvemmat tai paremmat. Tuotih kahvie, šokerie, kankašta ta muuta. Viinan ta tupakin kuletuš oli kokonah kielletty.
Romanovien kauppatalošša eli 33 henkie, šerkkujen perehie. Kakši vanhua ukkuo oli isäntinä. Onnakko kaikin elettih šovušša. Vanha isäntä huomenekšella neuvotteli čäijystolašša ken minne lähtöy töih.
Hyö valmissettih myöntitavarua, rekijä, korjua. Muanveljelijät kašvatettih ruista, nakrista, punajuurta, porkkanua. Kalaššušta harraššettih joka talošša, šuatih järveštä verkolla šiikua, matikkua, mujehta, ahventa. Šyyškuušša tuli äijän kalua, še nousi Volomajovešta. Kalua šuatih talvekši ta myötäväkši. Šuonteleh tuli kalan oštajie Petroskoista, Aunukšešta šekä lähikylistä.

ÄMMÖ
Kuin mie jo šanoin, miun ämmö Marija Danilovna oli pohatašta Andrejevin (Timosen) šuvušta.

Hänen tuatto Danila Andrejev oli enšimmäisen luokan kupčča. Danila Ivanovič oli kakši kertua naimisissa. Konša hänen enšimmäini akka kuoli, hiän otti ičellä toisen akan. Še oli 20-vuotini naini Anna Grigorjevna Romanovin šuvušta. Danilalla oli jo 44 vuotta. Heijät vihittin Puatenešša. Pereheššä alko tulla lašta toini toisen peräh. Kaikkieh šynty 11 lašta, ka monet kuoltih jo enšimmäisenä vuotena.
Miun Maša-ämmö šynty täššä pereheššä 31. pakkaiskuuta 1906. Hiän mäni miehellä Romanovin ainuolla Pekka-pojalla.
Pekka oli Romanovin Zosiman poika. Iče Zosim 26-vuotisena oli šiirretty reservih Moskovan rykmentin henkikuartin rivimieš. Armeijašša hiän oli 15 vuotta. Pekka oli šyntyn 1901.
Pereh eli enšin Šuontelešša. Še oli hyvin kaunis pari. Heilä šynty nellä tyttyö.
Konša alettih repressijat, Pekka otettih ta vankittih. Vähän ajan piäštä mieš lašettih ta pereh muutti Belomorskih, še ennein oli Soroka (Šairalašuari). Hyö rakennettih talo ta ruvettih elämäh, ka Pekka tuaš vankittih. Ta niin nellä kertua! Kun lašettih kotih, ni joka kerta šynty lapšie.
Vuotena 1937 otettih kokonah yöllä. Šiitä miun muamo ečči tuattuoh. Tiijušti, jotta hänet ammuttih, vaikka myöhemmin reabilitoitih.
Ta miun Maša-ämmö jäi yksin nellän lapšen kera. Ämmö myöšty Šuonteleh.
Vuotena 1941 alko šota. Omat poltettih koko kylä, jäi vain muutoma talo. Šuomelaiset tultih Sellin kautti. Perehet työnnettih evakkoh, ken kunne piäsi.
Ämmön pereh ta vielä kolme perehtä (joka pereheššä nellin lapšin) istuuvvuttih veneheh ta Seesjärven myöte lähettih pois. Šuomelaiset pommitettih, ka heijän onnistu puata.
Muutoma päivä elettih Segežašša ta šiitä monta perehtä issutettih tepluškoih ta työnnettih Uralin tuakše Kirovin alovehella. Matalla kipeyty vanhin Valentina-tytär ta kuoli, šiitä šairaštu Maša-ämmön muamo Anna, hiän kuoli šairalašša Kirovissa. Heijät molommat hauvattih šielä.
Evakošša Maša-ämmö ruato kolhosissa, lapšet kaytih kouluh lähimmäiseh Akatjevo-kyläh. Miun Jevdokija-muamo toičči autto Maša-ämmyö kolhosissa, hänen ruatopäivat lisättih ämmöllä.
Miun muamo muistau, jotta hyö elettih Jefrosinja Guščinan luona.
Muamoni lopetti evakošša šeiččemennen luokan. A 1944 vuotena tuli viesti, jotta Karjala on vapautettu. Maša-ämmö lapšineh läksi kotih päin. Enšin hyö tultih Masel’gskaja-ašemalla, šiitä Vojaččuh. Šielä ämmö ruato ammattikoulušša, a lapšet opaššuttih koulušša.
Konša Seesjärven piiri oli vapautettu, pereh myöšty Šuonteleh. Tultih toisetki perehet. Šuontelešša Romanovin taluo ei oltu poltettu, ni šiinä talošša ruvettih elämäh monet perehet. Hyö ruvettih rakentamah taloja ta ruatamah kolhosissa.