Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Blandov Aleksei . Vepšäläiset Siperissä: parempua elämyä eččimäššä
Blandov Aleksei
Vepšäläiset Siperissä: parempua elämyä eččimäššä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Ammusista
ajoista vepšäläini rahvaš eläy Venäjän pohjosešša ošašša .No XX vuosišuan alušša erimoisien šyijen tähen monet vepšäläiset jätettih omie maita ta lähettih etähiseh matkah toivuos’s’a löytyä mistä lienöy parempua elämyä .Niin vepšäläiset kylät ilmeššyttih Siperissä .
VEPŠÄLÄINI KYLÄ BUR’ATTIJEN MUALLA
Tänä kešänä mie matkuštelin Irkutskin alovehella ta kävin vepšäläiseššä kyläššä , kumpasen nimi on Mardai .Tämä kylä šijottuu kaunehešša paikašša Alari-stepissä , 50 kilometrissä Transsiperin rautatieštä ta 230 kilometrissä Irkutskista .Hyvällä šiällä kyläštä voi nähä korkiet Sajani-vuarat .
Ennein tällä mualla elettih ta piettih šuurie karjoja bur’attilaiset perehet .No Stolipinan reformin aikoina šiirtolaiset pakotettih kočevnikkoja lähtömäh tiältä pois .Enšimmäiset Mardain eläjät tavotettih vain tyhjie jurttie , kumpaset vielä pitälti šeisottih joven rannalla .Šanotah , jotta bur’atit ei tahottu antua omie paimennušmaita ta pois männeššä rikottih kaikki hettiet ympäristöššä .
Ken oli enšimmäini eläjä Mardaissa , mie en tiijä .No šiitä tiälä elettih i vepšäläiset (kumpasie tavallisešti kučuttih čuhariksi ), i moldovalaiset , i venäläiset (kumpasie šanottih katsapiksi ta čoldoniksi ).Kerrotah , jotta vepšäläisie oli i toisissa lähisissä kylissä (Visotskaja , Žiznevka , Romanenkina , Manilovskaja ), ka vain Mardaissa heitä oli šuurin oša eläjistä .
Vepšäläiset ruvettih elämäh Mardain kyläššä 1910-luvulla .No äijyä enämpi vepšäläisie tuli tänne 1930-luvulla , a eryähät äšen šovan jälkeh .Ne , kenen kera mie pakasin , šaneltih , jotta melko kaikki šiirtolaiset oltih Vologdan alovehelta : Pondalašta , Kujašta tahi Voilahešta päin .Mardai kašvo ihan ruttoh , i XX vuosišuan puolivälissä tiälä šeiso läheš 60 taluo , alkukoulu , šeimi , kauppa ta klupi .Vaikie on uškuo täh , vet’ nykyjäh kyläh jiäy vain kuuši elintaluo ta muutoman rakennukšen raunivot .Pitäy šanuo niise , jotta täkäläiset tiet ollah oikein pahat , i autot voijah piäššä kyläh vain kuivalla kešällä .
KET OLLAH MARDAIN ELÄJÄT ?
Enšimmäini henki , kellä mie tulin vaštah Mardaissa , oli 75-vuotini Vasilii Krilov .Hänen vanhemmat tultih Siperih Vologdan alovehelta vielä lapšina , 1930-luvulla .Vasilii Mihailovič tunnuštau : "Minä vähän tedan po-vepsski ".Kyllä šiih on šyytä , kun monta vuotta hiän eli kaupunkissa .Onnakko kuitenki Vasilii ei unohtan vepšän šanoja , tietäy omista šukulaisista Pondalašta ta ylpiešti kuččuu iččieh vepšäläisekši .
– Konša tuli Perestroika ta monet laitokšet jouvuttih varattomiksi , muistelou Vasilii Mihailovič , – mie tulin tänne , kotimualla . Vot kohennin tuaton talon , rupesin elämäh täššä ta läksin paššistolah eruomah työštä .A šielä piti täyttyä kyšelylista tai kirjuttua kanšallisutta .Mie smietin : "Kirjutanpa mie vaikka kerran oman puhtahan rahvahan nimen – vepšäläini "!Nu i annoin šen kyšelylistan .Lihava naini istu šilmälasissa , a mie pijin šilmällä häntä .Hiän otti listan ta heti nošti šilmälasit : "Mi on vepšäläini "?Mie šanoin : "Da , onpa tämmöni rahvaš – vepšäläiset , mie olen vepšäläini "!Hiän pörhistäyty : "Ei ole šemmoista rahvašta "!A mie šanoin : "Kuinpa ei ole ?Miula vanhemmat oltih vepšäläiset Vologdan alovehelta , a ennein še oli Leningradin aloveh "!
Lähelliseššä kyläššä eläy toini Mardaista kotosin ihmini – Nina Kokanova , šyntyn vuotena 1942.Hänen vanhemmat oltih Pondalašta ta piätettih šiirtyä Siperih jo ruavahina .Nina Andrejevna lopetti vain nellä luokkua Mardain koulušša , šiitä rupesi ruatamah kolhosissa eikä konšana elän kaupunkiloissa .Huolimatta šiitä , hiän melko unohti kieltä , no ušeičči käyttäy vepšän šanoja pakinaššah , toičči ihmittelöy vepšäkši : "A-voi-voi " ta tietäy äijän vepšän primiettoja .
– Kevyällä , kevätkuun 30. päivä on Aleksein päivä , šanou Nina Andrejevna . Pane muistih : još tätä päivyä ennein tahi tänä päivänä tahi heti enši päivänä on lunta , niin tulou šienie .A još ei ole lunta , niin ei tule šienie .Ämmöni šaneli miula vuotena 1980: "Valmissa tynnyrit , tänä vuotena lienöy äijän krusija , voit hot’ viikattehella niittyä "!I tosin !Myö toima šeiččemen šankkuo päiväššä šilloin !
MONET KULTTUURIT ŠEVOTETTIH MARDAISSA
Šiirtolaiset ečittih Siperissä helpompua elämyä , no uuvvešša paikašša elämä oli oikein vaikie niise .Vepšäläiset totuttih elämäh mečissä , ka Mardain ympärillä on vain avarie peltoja ta pienie mečikköjä .Kylän miehet lähettih mečäštämäh Sajani-vuaroih , monen kilometrin piäššä , missä eryähillä oltih omat talvimajat .
Kaikista meččämarjoista kylän lähellä kašvau vain vihrie manšikka , ruškie viinimarja ta vähän puolua , toisie marjoja ei ole .Lisäkši paikallisilta rahvahilta vepšäläiset opaššuttih keryämäh čeremšua , kummaista äijyä šuolattih talvekši .Karpaluo šuatih poštičči harvoin , još šukulaiset työnnettih šitä Vologdan alovehelta .Nina Andrejevna šaneli , kuin hiän maisto hilluo enši kertua : "Meilä on vähän hilluo Siperissä .Pondalašša eli miun vellini , hiän tuli meilä vielä pienenä , moušot vuotena 1968.A myö läksimä šinne jo 1990.Tuona vuotena šielä oli vähän hilluo .Vellini nouši aivoin , läksi meččäh ta keräsi hilluo .Pani kupin stolalla , a myö šöimä šitä hetkeššä !Še on makie , kuin vavarno !Vain še ei ole ruškie , a on oranšši ".Nina Andrejevna šelitti tätä miula niin , puitto mie konšana hilluo en nähnyn .
Siperin vepšäläiset jatettih paistua perintehillisie sriäpnie : skančie , kolobie ta rogul’kie .Ka ruisjauhon ieštä hyö käytettih valkieta vehnäjauhuo , šentäh kun ruista ei kašvateta täššä .
Paikalliset pirtit erotah tavallisista vepšäläisistä pirttilöistä niise .Ne , ket käytih Vologdan kylissä , ihmeteltih , jotta šielä kaikki huonehet ta tanhut ollah yhen katon alla .Äšen tualetti on talon šiämeššä !A Mardain vepšäläiset noššettih monet erikoiset rakennukšet pirtin lähellä , onnakko ei rakennettu kotoja etähisillä paimennušmailla , a elettih bur’attilaisissa jurttiloissa .
Mardaissa ei konšana ollun kirikkyö , ei ollun omua kyläpruasniekkua , no kuinki kotimualla kyläläiset käytih kalmismualla Ruatunččana , juhlittih Pyhälaškuo , hot’ susietat-moldovalaiset ei ymmärretty šemmosie perintehie .
KET TUTKITTIH MARDAIN VEPŠÄLÄISIE
20 vuotta takaperin Mardaissa käytih Petroskoin tietomiehet Nina Zaitseva ta Zinaida Strogal’šikova .Heijän jälkeh paikallista vepšän murrehta tutki Novosibirskin lingvisti Galina Ivanova , kumpasen juuret ollah Mardaistaki .
Šilloinki paikallini eläjä , tunnettu taiteilija Aleksandr Ul’janov kerto vepšäläisistä lehtilöissä ta autto järještyä Elonpu-pruasniekkua , kummaista pietih piirissä vuotena 2004.Täššä pruasniekašša kyläläiset tiijuššettih , jotta vepšäläisie on Siperin toisissaki kylissä .
No niistä tapahtumista mäni pari kymmentä vuotta .Nykyset paikalliset eläjät jo ei paissa vepšäkši .Hyö äšen ylen kummaššeltih , jotta Siperin vepšäläisie ei vielä unohettu etähiseššä Petroskoissa .
Vepšäläiset Siperissä: parempua elämyä eččimäššä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
20