Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Сидоркин Валерий. Anna Sem’onova: “Unohin kaikista tautiloista”
Сидоркин Валерий
Anna Sem’onova: “Unohin kaikista tautiloista”
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Elokuun
6. päivänä työ - ta rautatiekuletušvetrani , Šuuren Isänmuallisen šovan ošallistuja Anna Nikolajevna Sem’onova (omua šukuo Sergejeva ) viettäy omua 100-vuotisjuhlua ta Rautatieläisen päivyä .
Korkieh ikäh kaččomatta Anna Nikolajevna on vielä reipaš ta elämäniloni , šeurallini ta optimistini naini .Šyynä on niise še , jotta jo 25 vuotta hiän harraštau avantouintie .
ŠOTAVUUVVET
An’a vietti lapšutta jo olomattomašša karjalaisešša Puičeila-kyläššä , mi kuulu Karjalan Vieljärven (nykysen Priäžän ) piirih , a šiitä – Kin’alahen kyläššä .Hänen muamonkielenä on livvinkarjala .
Lapšuš loppu šamana päivänä , kun Anna lopetti koulun ta ilmotettih šovan alušta .Kohta šen jälkeh Sergejevien šopusa pereh joutu eri paikkoih .Še kauhie aika jäi Anna Nikolajevnan muistih :
– Juštih ennein šotua tuatto työnnettih palvelomah Moskovah .Miepä jouvuin pomorien Virma-kyläh .Šiinä piäsin Karjalan rintaman erähän šotaväjenošašton šotilaššairalan desinfiontijoukkoh .Piävelvollisuona oli peššä ta hivuo liäketiijollisie instrumenttija , kumpaset tultih šairalašta leikkaukšien jälkeh .Ruatuo oli tosi äijän , varšinki konša rintamalla mäni kovie taisteluja .Vaipuon takie ušein vaivoin šeisoin jaloillani .Milma kannatti še , jotta še kaikki oli tarvittava huavotettujen šotilahien pelaštamista varoin .
KOHTALO TOI PETROSKOIH
Konša vuotena 1944 Karjala vapautettih miehittäjistä , šotilaššairala šiirrettih Loittoisitäh , a Anna šiirty Petroskoih .Enšin hiän piäsi ruatamah Glavsnables-tuotantoyhtyveheh .Kohta Anna tapasi oman luokkakaverin Jegor Sem’onovin Kin’alahešta .Šiih aikah Karjalan rintaman joukon entini partisani lähetettih Aunukšeh ruatoh puoluvehen piirikomitietah .On huomattava , jotta koulušta alkuan Jegor tykkäsi An’ua , i vot hiän ehotti tytöllä tulla hänen naisekši .Anna šuoštu .Hyö mäntih yhteh Aunukšešša .
Šiitä Jegor Petrovič työnnettih puoluvehruatoh tašavallan toisih piirilöih .Anna Nikolajevna ruato piirilespromhosien kirjanpitoloissa .Šen jälkeh hyö vähäkši ajakši ašetuttih elämäh Šuojärveh : mieheštä tuli piiritoimehpanijakomitietan johtaja , naisešta – Zapkarelles-tuotantoyhtyvehen rahotušošašton tarkaštaja .Šiitä pereh šiirty Kontupohjah ta lopulta Louheh .Šielä Jegor Petrovič ruato Neuvoštoliiton kommunistisen puoluvehen enšimmäisenä šihterinä , a Anna Nikolajevna – Okt’abr’skaja-rautatien šillosen Kemin ošašton Louhen ratajakšon piäkirjanpitäjänä .
– Vielä kuuvven vuuvven piäštä mieheni šiirrettih Petroskoih . Enšin – puoluvehen alovehkomitiettah , a šiitä miärättih Neuvošto-Karjalan sosialiturvaministeriksi .Miepä aloin ruatua Petroskoin ratajakšon piäkirjanpitäjänä , missä ruavoin eläkkeheh šuaten .Muitein ruavoin ni šen jälkeh , ka jo toisien rautatie-eritykšien rahotušošaštoissa .Vain 76-vuotisena jätin omie kirjanpitohommie , jatkau miun pakinakaveri .
ELÄKELÄISIEN HARRAŠŠUKŠIE
Eläkeläiset vietetäh omua vapuata aikua eri tavoin .Esimerkiksi , Anna Nikolajevna kešällä mielelläh kylpi , a talvella hiihti .Kerran naini pistäyty Petroskoin tunnettuh Viktorija-avantouintiklubih ta hänellä himotti tulla "muršukši ".
– Enši kertua heti rohkiešti aššuin jäiseh veteh ta tunšin iččie oikein hyvin ! I vot melkein 20 vuotta olen harraštan avantouintie .Mie enneinki läsin harvoin , a nykyjäh unohin kaikista tautiloista , kertou Anna Nikolajevna .
Yheššä "Viktorijan " toisien jäšenien kera Anna Nikolajevna ošallistu eri "muršujen " kilpailuih ei ainuoštah Petroskoissa , vain šen ulkopuolella (esimerkiksi , Murmanskissa ta Tallinnašša ).
Vuotena 2019 Karjalan piäkaupunkissa vietettih kakši šuurta prestiišikilpailuo : Muailmameštaruškilpailu ta Venäjän avonaini avantouintimeštaruškilpailu .Anna Nikolajevna Sem’onova ošallistu niih ta voitti omašša ikäluokašša .Lopulta hänen urheilumal’l’ojen ta metalien kokomuš täyty .Nykyjäh šelvistä šyistä Petroskoissa et vietetä kanšainvälisie kilpailuja .A vot muan šeuruavih meštaruškilpailuih Anna Nikolajevna otti ošua ta uuvveštah tuli voittajakši .
Anna Sem’onova oikein tykkyäy kävellä Onegan rantakatuo myöten , mi šijoutuu hänen korttierin vierellä .
On lisättävä , jotta Anna Nikolajevnalla on kakši tytärtä , kakši punukkua ta pravopunukka .Hyö eletäh Piiterissä , Kijovašša , Amerikašša .A punukka El’vira kummaššutti kaikkie : hiän tuli Kijovašta Karjalah ta nyt ruatau Čalna-pos’olkan mečänhakkuuyritykšen inšenerinä .Šielä hiän löysi tulijan miehen .
Anna Nikolajevnan kera aina eläy kolme kiššua .Yksi niistä , Mus’a , on erikoini .Ei šattumalta emäntä šanou šitä kuubalaisekši : kišša tuotih Kuubašta , missä Anna Nikolajevnan nuorempi tytär Marina ruato diplomattisen šotilašvirkamiehen kiäntäjänä .
Merkkipäivän kynnykšellä ta šyntymäpäivänä Anna Sem’onova šuau monta onnitteluo Venäjän presidentiltä , Karjalan piämieheltä , kaupunkin hallinnolta , Okt’abr’skaja-rautatien johtokunnalta , rautatiekuletušvetranien neuvoštolta , Viktorija-klubin jäšeniltä ta monilta tuttavilta .Kaikin toivotah Anna Nikolajevnalla iellähki olla reippahana ta tervehenä , optimistisena ta elämäntahtosena ihmisenä .
Anna Sem’onova: “Unohin kaikista tautiloista”
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–