Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. Omskan poijat on pandu muah Karjalas
Valentina Libertsova
Omskan poijat on pandu muah Karjalas
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Enzimäzenny
päivänny elokuudu Tuuloksen Velleskalmal Kogo Ven’an jogavuodizen pivon "Vahta pam’ati " hantuzis oli järjestetty suuri pido – kezän aloh bojuloin tilois löydynyzien voinumiehien jiännöksien muahpanendu .
Tuuloksen Velleskalmu on ylen pädeväl kohtal , korgien kuuzikon rannal .Tänne voibi tulla kumardumah hierun miehile , kuduat oldih Ižänmuallizel voinal , dai urholoile , kuduat puolistettih meijän muadu 1941 vuvvel da piästettih vihaniekois 1943 vuvvel .Joga vuottu kalmua liženöy , sentäh , gu kezien aloh tiä tävvel väil ruatah eččijöin joukot .Peldoloil , suolois , mečis vie peittyy äijy verehizien bojuloin jälgie .Voinuahäi ei sua pidiä loppietunnu , kuni ei ole kunnollizesti pandu muah jälgimäine saldattu .
Tänä vuon eččijöin ruadoh yhtyi 130 hengie Omskas , Kemerovas , Čuvuašijes dai meijän Karjalaspäi .Löydyi da puutui nostua muale 23 saldatan jiännöksii .Löydyi nellän saldatan medaljonua nimilappuzet sydämes , niilöin vuoh sai tunnustua kaksi voinumiesty – Andrei Grigorjevič Nikitenko da Grigorii Jelisejevič Padalitsa , kudamien lähäzet perehinneh tuldih loittozes Omskaspäi piädykauti muahpanijazih .Hyö tuldih kodiarhiivois säilytettylöin fotokuvien da dokumentoinke .Hyö oldih piägostinnu sinny piän , kerrottih omahizien mustelmii .Mollembil jiädih kodih voinale lähtijes suuret perehet , nygöi net vie enämbäl kazvettih .Died’oloin jälgipäivien eländy da kuolendukohtien lövvändy rodih kaikile suurekse ilokse , hyö kiitettih eččijöi .
Jeroilan Käzitäluajitun Spuasan obrazan kirikön pappi ijerei Nikolai (Potašev ) pidi panihiidan da sanoi omat mielet igäzeh elaigah da surmah nähte .Seizojat , kui voidih , pandih malittuu , ga pajattajes kaikil nostih silmih kyynälet .Pidihäi muga sattuo , gu 84 vuottu ristittyöt ei tietty , kus suadih surman heijän omahiziet , äijät sidä ei tiijusteta nikonzu …Nygöigi , ei ammui , lövvyttih hyvin säilynyöt jiännökset ezinehienke , ga eigo medaljonua , eigo mittumiigi kirjutuksii ole – todevuttua nimie ei sua nikui .
Medaljonat annettih omahizile , kannettih da pandih muah ruuhet , lykittih labjoil muadu , ammuttih taivahah , tiettäväine , ruavahat miehet , ga eččijöin keskes oli äijy nuordu , kai školas opastujua .Ylen suuri joukko tuli tänä vuon Čuvuašiespäi , sentäh , gu mulloi kezäl tiä lövvettih heijän omamualazen Mihail Igošinan saldatan medaljon , kudai suuren kunnivonke pandih ruokkoh Čuvuašien rahvahallizeh muzeih .
Lapset ei varata ruadua jygiedy , heidy ihaškoittau mieldykiinnittäi , pyhä da pädevy ruado , karjalaine luondo , puhtas Luadogan vezi , kuduas kylbietäh kezoidu jälles ruaduo .A meil on hyvä mieli , gu kazvau kunnolline polvi , kudai , himoittas uskuo , panou muah jälgimäzen saldatan da loppou sen 80 vuottu tagaperin voitetun voinan .
Omskan poijat on pandu muah Karjalas
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский