ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Aleksandra Lesonen. TeräšHarjuš šuoritti etnografisen košenlašun

Aleksandra Lesonen

TeräšHarjuš šuoritti etnografisen košenlašun

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Nellättä vuotta peräkkäh TeräšHarjuš joukko lähtöy etnografiseh ekstriimimatkah koškikašta jokie myöten. Lašun ošallistujat kerrottih, mitein tällä kertua mäni nelläpäiväni heinäkuini šeikkailu Karjalan taigašša.

Matka Pistojärveltä Kuittijärvellä
TeräšHarjuš joukko starttasi puolipäivänä Kalevalan piirin entiseštä Pistojärven kyläštä.
Lautta kymmenen ošallistujen kera läksi Pistojärven šinisellä pinnalla.
Tänä vuotena šiä oli täyšin myötämielini meitä varoin ta anto meilä kylliksi iloštuo aurinkoisista päivistä koko matan aikana Pistojärveltä Kuittijärvellä šuaten. Kuuman päiväsen ta lämpimän vejen anšijošta myö koko joukoin šaima laškie pelaššušliivilöissä Pistojoven Poala koškie myöten. Joka vuosi staraičemma lisätä tavalliseh reittih uušie tiijollisie pistehie. Tämä lašku ei ollun poikkehukšena. Še avasi meilä Šuuren Isänmuallisen šovan istorijan šivun. Perintehen mukah meijän onnistu nähä Ruškieh kirjah kuulujan merikotkan, kumpani mečäšti. Šemmosie harvinaisie hetkijä pitäy šuaha kiini ammatillisien laittehien avulla, jotta tulis mainijoja kuvie.Nellä päivyä lenti tosi ruttoh. Šuureh vierinkiveh erähäššä košešša hakkasima "TeräšHarjukšen" logotipin vahinkoittamatta luontuo, jotta jättyä oman jälen tulijilla matkuštajilla, kerto lašun järještäjä Dmitrii Ivanov.

Paikannimistön šaloja
Viktor Seliv’orstov ošallistuu laškuh TeräšHarjušjoukon kera joka vuosi.
Viktor harraštau šotaistorijua ta etnografijua. Hänellä lašku ei ole ainuoštah ekstriimihuvi, vain mahollisuš löytyä uušie istorijallisie paikkoja, kumpasista hiän šai tietyä arhiivadokumenttiloista ta kirjoista.
Joka kerta liikkuos’s’a reittie myöten meijän joukko staraiččou avata mitänih uutta, tutkie ta käyvä tuntomattomissa paikoissa, olopaikoissa, epätavallisissa paikoissa ta lisätä tietoja jovešta ta ympäriolijašta alovehešta. Tänä vuotena myö emmä šeisattun ainuoštah tuttuih paikkoih, vain ašettuma uuših olopaikkoih. Esimerkiksi, kerran yöpymä Imisevkošen takana. Vaikka olopaikka näytti huomuamattomalta, ka še joutu yštävällisekši, mukavakši ta äšen vähän kunnoššetukši, šelitti Viktor.
Joka vuosi pohjoni joki hil’l’asešti avasi joukon jäšenillä erähie omie šaloja. Yksi niistä on šivottu paikannimistöh.
Tiijämmä, jotta rahvaš muinasista ajoista käytettih jokija kuletušvälinehinä. Paikalliset paikannimet, erikoisešti koškien nimet ilmeššyttih muinasina aikoina ta kuulutah tosi arvautukšellisilta: Lužma, Hitvi, Talii, Poala…Tänä vuotena tutkima Tapar-košen nimen, kummaista mainitah kirjallisuošša Tappara-nimeltä. Tovennäkösešti še vanha karjalais-šuomelaini nimi tarkotti kirveštä. Šuomen Tamperekaupunkissa on šamannimini jalkapallojoukko, kumpasen simvolina on terävä kirveš, šaneli Viktor Seliv’orstov.

Istorijallini löytö
Lašun aikana matkuštajat luajittih mielenkiintoni istorijallini löytö.

Viime vuotena nuijakaupašša Šakšašša julkaistih Šuuren Isänmuallisen šovan aikani valokuvašarja, mih on kuvattu šakšalaini šotilaškunta vuara-ampumajoukkojen šotilahien kera Pistojoven erähällä košella. Meilä himotti tarkaštua vaššattihko ne tiijot tovellisutta ta jäikö šiih paikkah mitänih, mi ois voinun tovistua männyijen vuosien tapahtumista? Myö nousima rantah ilmotetun košen luona, tutkima alovehta, ka paičči pitin jokie kulkijua kaččelupolkuo mikänä ei viitannun ihmisen läššäoloh, jatko pakinua Viktor.
Šilloin TeräšHarjuš-joukon ošanottajat piätettih tutkie joven vaštarantua. Kaikilla kummakši hyö löyvettih ihmisen läššäolon jälkijäkiukuanlämmityštrupojen jiännökšie ta šalvon runkoja, kumpasie šai nähä valokuvissa.
Tuli šelväkši, jotta luonnon-kaunehen košen rannalla 81 vuotta takaperin kuohu šakšalaisen šotilaškunnan elämä. Meih vielä kačotah puolekši riämistynyijen vanhojen šalvojen tyhjät šilmäkuopat, niijen pelottavien ta tragisien vuosien tovistajat. Ennein ei ollun mitänä tietuo šiitä etähiseštä paikašta. Voit olla miehittäjät ašetettih šiih omie šotajoukkoja, šentäh kun šiinä luonnonkaunehešša ta kojikkahašša paikašša oli heijän juuri joven košella ašettama pieni vesivoimala. Šiitä tovistau meijän löytämä vanha šavišähkökatkuajavarotušlaiteh, korošti Viktor Seliv’orstov.
Nelläššä päiväššä TeräšHarjuš-joukko kulki 60 kilometrie ta lopetti oman matan Oinašniemen paikkah Vuonnisen kylän lähellä.