Тексты

Сотникова Ирина. Muzei, kuduas kaitah mustuo

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 32, 2025, с. 3

Сотникова Ирина

Muzei, kuduas kaitah mustuo

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Kalagen kyläh
avattih
muzei
Nevvostoliiton
urhoin
Anna
Lisitsinan mustokse
. Muzeih
tulijat
suajah
nähtä
, mittumis
ololois
eli
Anna
, tiijustetah
hänen
elaijas
da
urhotevos
, suajah
tieduo
Ižänmuallizeh voinah
da
erillizeh
voinuoperatsieh nähte
.

Kalagen kyläs
tässäh
seizou
kodi
, kuduah
Anna
Lisitsina rodivui
da
kuduas
kazvoi
. Kaksi
vuottu
tagaperin
Kalagen kylähaldivon piämiehel
Mihail
Pol’akovale juohtui
mieleh
luadie
sih
kodih
muzei
. Se
tahtottih
siirdiä
Anna
Lisitsinan mustopaččahan
rinnale
. Ga
sidä
ei
suannuh
ruadua
, sendäh
, ku
kodi
oli
ylen
laho
. Hyvät
paikallizet
rahvas
annettih
Mihail
Pol’akovale Koposovien kodi
Toižegen kyläspäi
muzeih
nähte
. Se
oli
nostettu
vuvvennu
1919. Tämä
kodi
ylen
äijäl
pohodiu Anna
Lisitsinan vepsäläzeh
kodih
.
– Koin
kohendusruadoloih
yhtyttih
paikallizien
kivilouhimoloin
ruadajat
, iče
paikallizet
eläjät
. Yhtet
autettih
siirdiä
kodi
uudeh
kohtah
, toizet
ostettih
tarvittavat
ruadobrujat
, luajittih
koin
betonahine alustu
, katettih
levo
. Kaikin
autettih
, sanou
Mihail
Pol’akov.
Muzeis
on
kolme
ozutteluu
. Piäekspozitsii on
omistettu
Anna
Mihailovna Lisitsinale da
hänen
eloksele
. Sie
suau
nähtä
kohendetut pertilomut
Lisitsinoin koispäi
, äijät
vahnat
kodivehkehet muzeih
annettih
kylän
eläjät
. Kai
pertilomut
– lipas
, stola
, magavosija
, škuappu
– pandih
muga
, kui
net
seizottih
Annin kois
.
– Yksi
perti
on
omistettu
Suurele
Ižänmuallizele voinale
, pertilomut
sih
nähte
andoi
Šoutjärveläine-ečindyjoukko, kudai
ruadau
Viktor Loninan piän
al
. Toine
on
omistettu
erillizele
voinuoperatsiele. Materjualat
tuodih
saldatoin
omahizet
. Kalagespäi 12 miesty
lähti
voinuoperatsieh, erähät
niilöis
jo
nikonzu
ei
kiännytä
kodih
järilleh
, sanoi
Mihail
.
Anna
Lisitsinan muzei
on
se
kohtu
, kus
kaitah
mustuo
rohkien
vepsäläzen
neidizen
urhotevos
. Se
rodieugi tärgei
kul’tuurukeskus
, kuduas
ruvetah
pidämäh
ekskursieloi
, ozutteluloi
, ruadopajoi
, kuduat
omistetah
Suuren
Ižänmuallizen voinan
da
kodirannan
histouriele
. Se
auttau
kazvattua
nuores
sugupolves
omanmuansuvaičustu
da
ylbevytty
omas
rahvahas
.