Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Sem’onov P’otr . Ad'voit
Sem’onov P’otr
Ad'voit
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Stolan
tagan tuatan sijal emändänny istuu Rodin buabo .Tuatto jo huondeksel meni ruadoh i nygöi buabo kois on kaikis piälimäine .Buabo šuhinanke ryyppiy čuajuu vahnas hierottuloin laijonke bl'udsaspäi , kudamua piettelöy oigien käin huarotettuloin sormien varas .Hänel on igiä jo piäl kuvvenkymmenen , ga vahnakse händy et vie sano .Korgei-iänelline , leveirungaine , muzavas pluat'as da valgies paikas sinizien tippazienke , hāi istuu ylen oigieh , harvazeh pyhkäilöy očas higii čuajun juondu jatkuu .Häi lykkäilöy suuh pikkarazii hallatun zuaharin palazii , buuristelou kulmii , puaksuh da vihazesti nostaldelou silmii da korgiel iänel sanou :
- Anni , minä midäbo sinule sanoin ? Minä sinule kerras sanoin - čiganoi meile ei pie !Sanoinhäi sinä vie kuajittos !Minuu died'oi vai yhten kerran koski enzimäzen dai jälgimäzen .Silloi minä olin mahan kel Fed'azeh , a häi humalniekku kehno ...Nu minä riuhtain laučan seinäspäi da koskettelin händy .Sen jälles vai 'Man'a da Man'a' - ei olluh ni yhty pahua sanua , virkamata - käzin tulis .Tiettäväine , omua ajau hil'l'akkazeh , mužikkuhäi on , a tulla käzin - piästä jumal ...Panes vai zuaharipala järilleh !mängähtih häi Rodile .- Čiganan siemen ! Rodi vähäzel varuau baboidu , ga ei tahto ozuttuakseh varačukse i tungeldau zuaharipalan suuh , a silaigua iče hil'l'azeh eistyy uksehpäi .
Hoi , Anni , sinä ämmätät händy , tuattahmoine čigan kazvau ,nagrau vuottamata hyväsydämellizesti baboi .
Muamo itki omat abevukset , istuu nygöi pahasmieles ikkunpieles da pyhkäldelöy kyynälii .
- Läkkiä vai meijän luo , jatkau baboi , - ota neče čiganaine da läkkä ! Elämmö kui tahto - vie pahembi eliimmö .
Muamo ei vastua nimidä vai häbevyksis lekuttau piädy .Tuattahhäi siegi löydäy da tanaittau kai .
-Oi jo hospodi !Ga sinä hos militsieh sanozit , kuhkuttau baboi .- Häi istuu sie viizitostu päiviä , kiändyy kodih dai loppussah tappau .Moine on minun oza - muokitakseh , vastuau muamah .
-Vot olet töhlö !Nu aja Stepanan luo , kuččuuhäi , sanou baboi .
-Enne pideli , mama , enne , a nygöi jo myöhä on .Kunnebo menet nengoman hännän kel .Olizingu yksinäh , a nygöi ... prähkähtäh muamah .
-Kačo iče , Anni , sinun dielo .Verua jättelen , händy ei taki koske , sanoi baboi .Ole jo päivilleh , midä sinä !Johäi oli meil , vastai muamo .- Sinä olettele vai puaksumbi vaikkani gu et tahtone suaja juhkuu , a minähäi tiijän sinun kielyön . Verastu kačo .Neičykku on atamuanu .Gu ruvennou puaššimahes meile älä pietä - ellendätgo ? n'evvou baboi .
- Kuulen , kuulen . Hevol tuommo , älä huolehti .Minä rubien olemah vaikkani , vastai muamah .
-Olgah , rubei kerävymäh baboi ,työ täs eläkkiä , a minä lähten - pidäy ildassah piästä , päiväine on jo ylähän .Delegiä vuottamah en rubie .Veraine , proššai .
Vera , suurisilmy mustutukku neičykkäine , kaiken sen aijan ylbiesti istui stolan tagan buaban vastaspäi da joi čuajuu kringelilöinke .Ga baboi ehtii vai nosta stolaspäi , ku häi hyppai laučalpäi da sydäi piän baboin helmah .
-Ga midäbo sinä ?diivihes baboi .Johäi olet suuri .
Ad'voičettos min himoittau dai tulet järilleh meile .Tiä keriä marjua , kylve kezoidu joves da kuundele muamuadas .
-Da-a , a tiä ei ole liedžuu , läbi kyynälis sanoi neičykkäine , ga baboi enimbiä ei ruvennuh hänen kel pagizemah , n'oppai šokkazeh da lähti iäre .Rodi nugöi tunnustiiččiedäh ižändänny , harpualdi sizärehpäi i sanoi :Vera , sinä älä itke da älä varua , sinuu tata ei koske .
- A minä en ni varua , neičykkäine lekahutti olgupiälöil , minuu iččiedäni kyläs kaikin varatah . Minä en varua ni häkin luo lähetä .Yöl käväin kalmužemah .
-A midäbo on sie kalmužemas ? kyzyi Rodi .
Kui midä ?Kuolluot voijah vediä kalmah , vastai Vera .
- A sinä näitgo heidy ? kyzyi Rodi .
- Muga , loittonsah . Kävelläh hil'l'akkazeh , valgiet , moizet pitkät , saneli Vera .- Vot se kačo on kummu ! Rodi ihastuksis kaččou sizäreh i kerras mustoittau paginan muamah kel da sanoldau :
- Mengämmö naimizih !
- Tämä kačo on koziččii ! heliesti nagrau sizär .
- Vambo koziččijat ollah nengomat ? Sinä olitgo hos konzutahto svuad'bas ?
-En , abevuksis vastuau Rodi .
- A vot minä olin , konzu mulloi talvel meijän Zoja-t'outa meni miehele .
Häi oli kaikis comin meijän kyläs .Mečänkaččojien školan loppi , rodih mečänkaččojakse , vot , saneli Vera .
-A se kuibo ? kyzyi Rodi .
-Eh sinä - "kui "!Sit se muga , häi on meijän kyläs meččien piälikkö , meččiä sudre kuadua ei anna , sellitti Vera .
-A meijän meččykyläs eigo vikse olle mostu piälikkö — meččiä kuatah da vai kuatah , prähkähtih Rodi .
-Lope sinä sinun piälikkölöin kel , tuskevui sizär , - kuundele ielleh !Sit kerran Zoja tulou rastavua vaste ...
- Midä vaste ? Rodi loppussah segoi .
- Mägie vaste .., Vera tirpamata taputtau jalgua , libo kuundele putilleh , libo en rubie sanelemah , ylen äijäl minuu himoittau muokatakseh täs sinun kel . Rodi vaikastuu , otahes kuundelemah loppussah , olgah mitahto , a Vera silmii läpettäjen sanelou :
- Hyö tuldih i kerras buaban luo : nengai nenga , anna blahosloven'n'u meile . Kirvottih gu lumi piälakale , niken ei vuottanuh - vot mittuine on Zoja !Baboi , kui pidäy , ottau kadeh obrazan da vahnah luaduh toivou sobuu da suvaičustu !Koziččijale se ei mennyh mieldy myö da Zojahäi on komsomolku , kukastu kummua .Dai vierahah manasterih oman azetuksen kel ei mida ole mennä , neičykkäine sanelou .kenen lienne vierahii sanoi , da tirpettih net väčkämättäh .Juohatettih pappihgi näh , ga sit Zoja luadi omua neniä myö , sanoi , älä huigaile minuu , mama , ei ole net aijat .Baboi sanoi , tozi on , vallankumovuksen aigah jumalua yhtes tsuarin kel hävitettih .Ga olis lujembi gu sel'sovietan jälles olis kävvä kirikköh venčale .Tiettäväine , ilmai sidä piästih .A sen sijah tossupiän val'l'astettih korjih kolme hebuo , minule annettih plettie lentat heboloin harjih , sit ajelimmo kyliä myö ; kai tuuli viheldi , muga ajeliimmo !Lumi läpetti , kai silmii otti , soitto soitti da ei yksi soitto .Zoja-t'outa nagrau dai itkou , rožat tulehizet , silmät mustat mustat , tukat turbiet , jugiet - ylen čoma !Sizären tulduu Rodi rounu kazvoi piädū pitkembäkse .Kui häi smiettigi , vahnembat brihačut händy otettih voinazile kizuamah , heijän päälikönny oli kymmenevuodine luja brihačču Žen'ka , kudai jäi toizekse vuottu endizeh kluassah .Žen'ka jo oppi kurie sigarkun'uččii , kudamii löūdyi kāzimiäččyh kižuandualovehel da kluuban luo .Mugai nygöigi brihačut peityttih vahnembis tahnuon tuakse , viritettih tulirobl'o da kuuneltih omua piälikkyö .
- Minule terväh täyttyy kaksitostu , arvokkahasti ilmoittau Žen'ka , iče lainotes odva tirpau kargien savun kuarun (meččykyläs mužikat poltetah tabakkua , a herrumiehet "Belomorua "), "Belomorua "), — a kaksitostuvuodine ristikanzu iče toimittau , kui vediä iččie . Vot , ezimerkikse , suvvos minuu kyzytäh : "Brihačču , sinä kenen kelbo tahtot eliä , tuatan vai muaman kel ?"Sit Žen'ka mielivästi lipittää silmii , kodvazekse vaikastuu .Kui häi vastuau , jo ennepäi kaikin tietäh , ollah vaikkani .Minä vastuan : "Tuatan kel ."Anna muamo itköy .A vet sit jo lyvvä minuu ei sua - jo olen täyzi-igäine .Kahtu kerdua yhtel kyzyndäl en vastua .Kerran sanoin "tuatan kel ", sit tuatan kel .Eiga perran !Kai aivot šeloit !Koloonieh työnän !Oh net akat !Žen'ka vihavuksis taputtau sigarkun’učän muah .- A gu en löydäne tuattua , sit lähten meččyruadoh , meččiä kuadamah . Täydyy istuo muaman niškal .Lugie da kirjuttua maltan , a midäbo vie pidäy ?!
Brihaččujoukko sobuh šmutkuttau piälöi da kaikin mennäh joven rannale .Sit tahnuon tagan brihaččuloil on suuri keviän peränajos jiännyzis parzis kerätty lauttu .Se on heijän laivasto .Joven toizel rannal on koda - štuabu , se on peitetty turbieh mečikköh .Sen piäl , korgies pedäjäs on kačondulava , kudamaspäi hyvin nävytäh kai heijän kižasijah lähenendykohtat .
Štuaban luo hyö poltetah tulirobl'oloi , pastetah niilöis kartohkua , huogavutah tiijustandoin , matkoin da torien jälles .Tiä sanellah kaikenmoizii hirvielöi tapahtumii da ajatellah loittozih mualoih pagiendah näh , kudamis , sanellah , ei pie opastuo da kus kaikis piälimäine huoli on tervehys .
Ad'voit
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
-