Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Sem’onov P’otr . Omahizet
Sem’onov P’otr
Omahizet
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Jo
puolenyön jälgeh hyö piästih Vologdan muarannale .Mittumat lienne rahvas fonariloinke tuldih heijällyö .Parduniekku mies , kudai Rodile ozuttihes ylen suurekse , tabai händy yskäh .
Kačo vai , mittuine poigu sinul on venähtännyhes !häi hol'otti tuatale da kummalleh jatkoi :- Ota meidy rubl'as kahteskymmenes kopeikas !
Toine jo rubei työndämäh valmehekse suurdu mašinua , kudai seizoi tajembi , se oli kattienke .Rodii istutettih šouferin rinnale .Lähtiettih ajamah meččytiedy myö .Mašinan tulet pedvattihes korgieloi mustii kuuzii myöte , mašinua šliehkutti havvikkolois ,ga Rodile oli kai mieldy myö — enämbäl liedžytti istundupielus .Ga terväh tie rodih lačumbi , meččy rubei harvenemah .Jo kodvazen peräs nävyškättih Kirillovan randimazet kodizet .Ajettih erähii uuliččoi myö i seizatuttih suuren puuhizen koin luo .Rodi kačoi ylen tarkah , a viijettä seiniä ei löydänyh .Mašinas händy äijäl puistatti i muata enämbi ei himoittanuh .Uskaldettu mua oli jalloin ual , nygöi vai kačo !
Kynnyksel heidy vastai tuattah Agrippina-t'outa .
- Jo ammui teidy vuotin , minun armahat , stola jo ammui on varustettu , mengiä vai , mengiä gorniččah , kehitti t'outa .
Jo on myöhättävy stolah , hyväh luaduh ryvähti tuattah , iče tarkal silmäl miäräi talon bohattoi eloloi .
-Midä töö , midä työ !pöllästyi emändy .- Työ oletto armahat gost'azet . Täs suures talois kai oldih suuret : ižändy , kudai koverdelihes alači lainsellis , mahankeraine kupsu-samvuaru stolal , kudai julgiesti huarotti lyhyöt , viäräčyt leviet jallat - Rodin puolenaskelen levevyöt .
Jo tuttavat valgeivuahtehizet kruuživovirdazet valuttih väzynyzien merimiehien portrietois ymbäri .Sit arvokkahas rivis oligi Rodin died'oi , Agrippina-t'outan velli , kudai viestitä kadoi jo "täl " voinal .Siliet nuoret rožat pienien usazienke , čomat silmät kačottih bunukkahpäi .Silmien čuppuloih oli kerävytty odva tundujat ruppizet da gu pieni pilvät peitti igävän hänen silmis .
- Häi on sinun died'oi , Osipakse kučuttih . Tiijät taki died'oin ?Agrippina - t'outa silitti armahasti brihaččuzen tukkii .
Tiijän , jo näin baboin luo , vastai Rodi .
-Nuorennu lähti , ylen nuorennu !Kaikes ijäs en unohta , kui häi seizatui kylän agjas , a minä händy kaimain .Sinun buabas silloi oli suanduavajai .Sinun died'oi seizatui i sanoi : "Minun syväin tiedäy , en kiäny kodih .Sizär , älä sano hänele , a minä en kiäny .Hänele avvuta min voinnet ..."Sen paginanke lähtigi ,t'outa pyhkäldi kyynälet .
-Nu vot , rubei kyyčittämäh .Ilmai vettä on täyzi samvuaru , röhkähtih Savelii-diädö .- Anna sie mužikal mua on kebjei gu höyhen , sen puoles nygöi pidäy ryypätä , se on oigei dielo , häi punaldih tuattahpäi .
-Mustella ei ole riähky , mustella , kačo , ei ole riähky .Minä vet hyvin mustan händy .Ilokas oli .Enzimäine soittai kyläs .Voinalegi lähti enzijoukos .Häi torai sie kaikkiedah kuudu puolentostu .Tuodih kuolenduviesti ...En tiedänyh , kui sanuo muamale .Juoksin peldoloin tuakse , sorruin heinikköh , käzil riuhtoin heinii , a itkie en voi , kaiken ryndähän täppäi ...Minule meni viijestostu vuozi -
sih aigah olin jo mužikku .En voinnuh kerras sanuo muamale .Jälles häi iče löydi sen lippuzen obrazan tagan .Lugie ei maltanuh , ga arbai - jo ammui ei olluh kirjastu .Sanoil sidä et sanele , ei tävvy vägie ,loppi paginan tuattah .
- Se , velli , on tozi , myvvitti Savelii ,-sanoil gor'ua et kebjiendä . Enne syömäh istundua Agrippina-t'outa ristii silmät .
-Vot ollah akat , häi lekahutti piäl t'outahpäi , kaikin jumalua uskotah .Kai rahvahat tapa , jätä vai yksi akku - se rubieu molimahes , vie enämbäl rubicu uskomah jumalua .A vet nečis toves uskos iče ellendäy vähembän kanua .Voibi sanuo , se usko eläygi heijän vuoh .
-Sa-ve-lii !t'outa rubei sormel klokuttamah stolan reunua .- Savelii ! Hänen iäni koveni , hos rodih hillembi .- Älä suututa jumalua .
Nägui , tämä on heijän ammuine perehelline kiistu .Tundui , hyö eletäh igä , a tämä riidu mugai jiäy kesken .Saveliedu , nägyy , kibeitti da tuskevutti juuri se , gu riijal ei nägynyh loppuu .
-Ga midi Savelii !Midä Savelii !Minähäi sidä pagizen , häi punaldih tuattahpäi , - minä vai sen sanon : usko vot kus pidäy olla , häi iški kobral rynnästy da rubei kuundelemah sen kajahtustu .Pidäy uskuo tiettäväine , Savelii sanoi rounu kieldäjen kai t'outan vastukset , ristikanzal pidäy uskuo omah iččeh ...Ezimerkikse , minä en nähnyh sinuu , häi kiändyi tuattahpäi , — viizitostu vuottu .Mugahäi ?
- Muga , vastai tuattah da vagavah kačoi hänele silmih .
-A minä uskon sinule .Viijentostu vuvven peräs sinä tulit minun luo poijan kel .Sit sinägi uskot minuu .Uskot vai etgo usko ?Savelii rängähtih muga ravieh , kai viinat läikettih unohtettulois vilulois stokanois .
Kodvazen peräs tuattah vagavasti koval iänel vastai : - Uskon .
Rodi kačoi vahnembihpäi da tahtoi ellendiä heijän paginat , ga ellendi vai sen : taloin ižändät mollei ollah hyvät , äijäl uskotah midä lienne yhty , ga vai eri luaduh .- Häi vet huomei rubieu teidä vältämätä puašittamah manasterih , kajahtajen nagroi Savelii . Dai minä kehitän .Se on ylen luja da čoma huonus , sanon teile .Nengoman luadijes pidäy menettiä enämbi ristikanzale lepittyy igiä .Nygöi kaikil meil aigua on vähättävy - vot mis on väli .Ota hos meidy : viizitostu vuottu meni , viizitostu vuottu !A olimmogo ylen loitton , a ?Vet enne tuhanzien kilometrilöin peräh jallai taputettih .
- Se on tozi , myvvitti tuattah , - nygözet kävelijät ei olla moizet .
- Kaikil eulo aigua - sit on kai , Savelii omua taratti . Mollei tarkah kuuneltih toine tostu , hos paistih eri paginoi , ga rodihes gu yhteh näh .Rodi ei ni kuunnelluh heidy loppussah , uinoi stolan tuakse .
Huondeksel juodih čuajuu sit kupsien samvuaraspäi .Nygöi se jo ei ozutannu hes moizekse julgiekse , kui illal .Gorničču ozuttihes pienembäkse , ga yksikai oli suuri .Rodile ei andanuh rauhua raudaine kravatinpiä , korgei , pienien läpettä jien bul bukkazienke .Häi hätken tarkah kačoi niihpii , a sit ovvosti i sanoi :- Savelii-diädö , kuuletgo , Savelii-diädö ?
-Midäbo , Rodi ? kyzyi Savelii .
- A vot meil kois kravatinpiäis ei ole bul bukkazii , sanoi Rodi . Jokse ? vastai Savelii .
-A teil näit ollah , jatkoi Rodi .
-Savelii-diädö , himoittas tiijustua porotahgo net bul bukkazet vai ei porota , sanoi Rodi .
- Rod'ka , vaikastu ! ärähtih tuattah , a Savelii lohkahtih nagruo gu kodvan ei ellendännyh , midä brihaččuine tahtoi .
-Aiga olet pahalaine !Sukkelo , sukkelo !sanoi diädöi i andoi vallan : - Opi vai opi .Kuduan porottanet - se roih sinun .
Rodi hätken čohki , Savelii kačoi da nagroi .Bul'bukkazet oldih ruostunuot i ni yksi ei lekahtannuhes , oldih gu kazvanuot kravattih .Saveliel kai rodih žiäli brihaččustu .
- Meččy ota , huolihes häi , - jokse ei poruo ni yksi ? Annas minä punaldan .Gu piihtil häi näpisti sormil bul bukkazen i se piäzi radžunke .- Nu vot , tās on , nagronke sanoi Savelii . -Ota mustokse .
Silaigua Agrippina-t'outa jo varustih matkah .Sidoi paikan piäh kulmissah , kiinitti sen omah luaduh lujal solmel , proijaldi kražizijoi lattieloi myö , polgi kebjiesti da lujah gu lindu lendämäh nostes .
-Työ mužikat , midäbo , gu ollou lähtendäkse ga sit läkkiä , häi sanoi .
- Käygiä , käygiä , brihačut , lekukkua vähäine , se on hyvä . Agrippina suattau teidy enzimäzeh kylässäh dai Slepnevy ei ole loitton .A minä en voi jo kävellä , ičehäi näittö , kehitti Savelii .
Vaste nygöi , konzu Savelii-bohatteri lähti stolan tagua , Rodi nägi : mollembien jalloin sijas ollah puupalat , i häi ellendi , Savelii-died'oi da tuattah ollah onnuako yhtenigähizet .
Agrippina hil'l'azeh ähkäi veriäni lähti matkah .Linnan uuliččazii pitkin hyö astuttih pienel lujal joukol .Puoldu askeldu ielpäi astui korgei da hyväluaduine t'outa , hänen jälgeh tuattah da hänen rinnal kopitti Rodi .
Omahizet
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Кибирь Василий
Родня
русский
-