Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Sem’onov P’otr . Oman čupun rahvas
Sem’onov P’otr
Oman čupun rahvas
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Dorogu
vedi pellole .Jällel jiädih linnazen reunu da hil'l'akkaine jogi tobjien kivien kel ,niittutie jatkui siiriči mečikköizis da peldolois .
Rodi nägi tuattah kui lienne muutui .Häi rodih mittuine lienne vagavembi da yht'aigua häbevynnyh , rounu tarkah kuundeli midä lienne mostu , midä poigu ei voinnuh kuulta .Rodile midätahto sanelles häi ei kaččonuh hänehpäi .Vai tarkah kačoi da kuundeli iččie da kaikkie mi oli ymbäri .Kai hänen astunduluadu muutui .Hos loitton nägöy pahoi , ga enne yksikai käveli ravieh da varmah .Nygöi hänen askelet oldih pehmiembät da varovazembat , rounu astujes opitteli n'okohtu , hos jalloin ual tie oli levei da šuorei .
Hyö mendih mones kyläs siiriči , net oldih lähäl toine toizes .Joga kyläs kentahto vahnu mies jo kylän agjaspäi kačoi kämmenes alači heihpäi .Heijän lähettyy enzimäizenny azui tervehyön da rubei kyzelemäh , ket da kuspäi ollah .Ainos lövvyttih yhtehizet tuttavat da vie kai loittozet omahizet , stolale pandih samvuoru .Nygöigi täs vahnas viäristynnyös kois menöy Rodih näh ei tyhjänpäiväine , vahnembile ylen mielehine pagin .
- Ga sit sinä olet Os'kan vahnin poigu ? tarkah lipistelöy silmii vahnu mies .Häi on pieni kazvol , harmai , ga sukkel da nagračču .Hos on kezä , ga hänel jallas ollah siärettömät kuatančat , kudamii kummallizesti nimitetäh "kotikse ".
-Muga , lyhyösti vastuau tuattah .
Ongo kukastu kummua , a minä kačon , ken neče nengoine voinnou olla ?Dumaičin ,ollou Omel'ka linnaspäi , Vologdaspäi , sežo korgei kazvol .Muga , muga ...Ga sinä , brihačču , syö , kalathäi omat ollah .Muga , muga .., tarattau vahnu mies .Rodi kaččou ikkunah .Sie pehmielöin pölypilvien sydämes uidau telegy .Kymmene libo kaksitostuvuodine brihačču ohjuau hebuo seizoi da käzis punou ohjaksii .Tottugo sanuo , tiä hevot ei olla moizet tobjat , mittumikse Rodi duumaičči .Onnuako , net oldih kai pienembät mečänvedäjii heboloi .Leviet niitutgo annettih niile siivet vai net iče oldih moizet vesselät , ga tiä hyö juoksendeltih ylen sukkelah .Eigo rahvas olla korgiet kazvol , ga hyögi Rodile ozutetahes vähäzel toizenmoizikse .Häi ei voi putilleh sanuo , mittumat hyö ollah .Häi vai ellendi sen - tiä rahvas kui ollou ollah gu pehmiembät migu meččykyläs .Dai kävelys on pehmiembi , dai pagin on tazavembi , dai silmät ...ollah gu parandajan silmät .
-Minä sie pihal näin , kirvehen varren huavietgo seizotah ? kuulou Rodi .-Ollah , ollah , vastai pagizii died'oi , - iče vestän , laukas ostettuloi en ota ni kädeh .Ga nygöi mindäh lienne kätty vedänyh koukkuh , jo nedälin keskimäine sormi ei oigene .En tiijä , konzu luajin kirvesvarren .Endine on jo vahnu , ammui murennuh , pidäs vajehtua .Dai buaboi čakkuau .
- Ga minähäi ičegi vestän ! muhahtih tuattah .- Annas vai luajildan ... - Sinä olet gost'u , arvokasti kieldi died'oi , ga buaboi kerras tarttui :
-Midä gost'u !Midä gost'u !Sinä vahnu kehno .Ristikanzu himos tahtou avvuttua , eihäi ole vieras .Hänen t'outa Agrippina , hyvin pahoi , meijän Šuranke kolmandet sevoittarekset ollah !Iče konzubo kerävyt !
Died'oi kiistäy buaboin kel ravieh da lujah , a silaigua iče eččiy aitan pal'čoil da tabailou omii jogapäiväizii brujii .
-Ollou gu himo .., buiteku oijustellen häi andau tuatale levien veičen .
Tuattah heitti pinžakon da istuihes krinčazele .Häi punou käzis da tarkah kaččou kai kirvesvarren huaviet peräkkäi .Valiččou yhten vai hänel ellendettäviä tundomerkii myö , azettelou da painau yhten n'okan ryndähäh .Opittelou , vedelöy veičel pitkin huavettu .Hienot lastuzet kieritähes da kirvotah hänen jalgoih .Died'oi on huolissah , ga vaikkani kaččou tuatan ruadoh .Nägyyhäi , "linnalaine " sudre panou yhten huavien , ga enämbiä pillale häi jo ei anna .
Died'oi ottau enzimäzen kirvesvarren , uskomata lipistäy silmii , kebjiesti lykkäilöy kämmenil , tabuau hyväzesti kaikis hoikkimas kohtas , varren n'okalluo , kus se kerras levenöy gu kalan händy , gu vai ei livestys käispäi .Tuattah muheloittau da silmäilöy , kui died'oi punou kirvesvarttu , sit ottau toizen huavien .Died'oi on vaikkani .Vaste konzu tuatalleh edeh kerdyi kolme valmistu kirvesvarttu - siliedy , uuttu rounu nuoret saldatat rivis , sit died'oi algau vastustua : Roihes , roihes !Näin muasteri olet .Kenbo opasti ?
-Kenbo opasti , muheloittau , tuattah , voinu opasti .
- Älä kielasta ! N'evvoigo kentahto ? ei usko died'oi .
- Dai tuatto n'evvoi , vie enne voinua . Jälles pädi kädeh , sobi tuattah .- Sebo häi on . A maltatgo virzuloi siduo ?died'oi purgi abevustu , gu kirvesvarret roittihes ylen hyvät .
- Maltan , ga nygöi käit unohtettih . Enne luajiin , vastai tuattah .
Sebo sehäi on !ihastui died'oi .—A pidänöy , minä vet sinule sivon komšan dai kaššalin .
-Komšua minägi sivoin , sanoi tuattah .
Died'oi kaimai heidy kylänagjah da kogo matkan prähki , gu ei voinnuh putilleh gostittua armahii gostii ei piädynyh puoliškuo ...
Sen kylän agjas , kudaman lopus oli kylvämätöi peldo , seizoi vai yksi kodi .Tuattah seizatui , rounu vastavui mittumah lienne nägymättömäh seinäh .Hil'l'azeh käil vieldi silmii myö , rounu pyhkäldi hämähäkin siiman .Ei punaldannuhes Rodihpäi , a pani hänen olgupiäle käin i sanoi :
- Rodi , kačo tänne . Tämä taloi on tuatan kodi . Seizou yksin gu orboi .
Kenbo sie nygöi eläy ? kyzyi Rodi .
- Mittumattahto hyvät rahvas eletäh . Nygöi tiijustammo , häi harpai gu piäliči nägymättömäs kynnykses .Pordahil seizoi korgei kazvol valgeipiä mužikku , muheloitti da silmäili heidy .Hänel piäl oli levei valgei paidu da jallas leviet štanit .Lujat päivitynnyöt jallat rounu kazvettih keldaizih vestettylöih parzih .Mužikku seizoi lujasti da čomasti i ennepäi oijendi käin kobristettavakse .Sih tuli akkugi - ei korgei kazvol , ga näbei nuori naine .Häi sežo oli pal'l'ahin jalloin , valgielois paikois , kudai peitti puhtahan valgien očan .
Rahvas oldih ihan vierahat , loittozes kyläspäi , kudamat ostettih kodi endizil ižändil .Jälles voinua sen koin heile mõi vologdalaine buabo , konzu lähti poijan kel meččyruadoloih .Nimittumua kaikis hudrembua omastuslangastu ei löydynyh , hos kui opittih eččie molembis čurispäi .
Konzu mužikku tiijusti , hänen ies ollah endizet koin ižändät , häi nägyvästi häbevyi i ei tiedänyh , kui parembi vastata gostii .
Emändy enzimäzekse pani stolale savipuan .Sagei maidovirdu painui levien kupin pohjah .Puuhine kuppi oli čomendettu eriluaduzil kukil .Rodi otti sen molembil käzil .Bokis läbi tundui vilu maido .Razvaine maido mielevästi valui päivyräkes väzynyöh vaččah .
Puhtas gomičču , kuvotut poloviekat lattiel , leviet laučatkai ollah moizet lujat da hyvät , hos kodi ei ole uuzi .Avattuloin ikkunoin ual heilutah , gu väzynyöt , peldokukat .Tuulen viimaine lendäy avattuh ukseh , viluškoittau väzynyzii jalgoi .
"Tiä on hyvä . Mindähbo tata ei elänyh täs ?"ajattelou Rodi , ummistelou väzynyzii silmii ."Nygöi istuzimmo iżändien sijal ." Sit juohtui mieleh , kui vologdalaine baboi saneli : "Minun tata jäi tuatan sijah nuorembile vellile da sizările ..."
Kesken ajatustu Rodi painau jugevunnuon piän stolale da nukkuu , unimielis kuulou vagavan paginan .Ižändät kehitetäh tuattua jiähä heile , taritah eliä täs mi vai himoittau , ga tuattah kunne kerävynnöy , nouzou stolaspäi da nostattau poigua .
- Myö ildassah kiänymmö , ihastuksis uskaldau tuattah . - A nygöi pyöräh - telemmōkseh täspäi ei loitokse . Minun aigah sie oli kolme tiettäviä nouzemua .Kävyimmö niidu kuundelemah , kui erähis sijois kuunnelah linduloi .Kohtu on ylen hyvä , käymmö hos muga kačahtamah .
-A työ , hyvät rahvas , lövvättögö iče vai pidäy teidy viettiä ?Nygöi sie meččäine vähäzel leikattih .Erähin kezin net puhtahakse kuivetah .Ga tottu sanuo , kaksi jo puhtahakse hävittih .Niilöin sijas kolmas on kaikile nouzemile nouzemu .lčekseh hil'l'azch vai pajattau .Vot vai työ lövvättögo sen , prähkähtih izändy .
- Lövvämmö jo , misbo dielo ! tuattah viippai käil huoleta .- Täs rodinuh jokse en lövvä ! Ei ole midä löydäjes .A emmo löydäne - ei suuri vahingo .Himoittau sinne pyörähtiäkseh - muudu nimidä .
Izändät myvvittäjen šmutkutettih piälöi , ga Rodi hyvin tiezi tuatan i nägi hänele net nouzemat ollah erikseh arvokkahat .Ihan arvokkahis dielolois häi oli vähäsanaine libo ilosti vot nengomal käytöksel , rounu liijan korgiel sanal varai pöllättiä smietityn tuloksen .
Jo oli ildupäivä da räkki , konzu hyö lähtiettih eččimäh nouzemoi .Hos oli räkki , ga tuattah astui uuzis kostumois , unohti heittiä pinžakon .Rodi oli valgielois paijois da mustis štanilois , astui pal'l'ahin jalloin , sandaliloi kandoi käis .Hänel piäs oli laivuvalgamos ostettu čoma kezähattuine .
N'okkohole puuttuhuu , kudai meni pellon pienardu myö , tuattah kui lienne ponnistih sydämeči , rubei kaččomata eččimäh kormanilois papiroskoi da spičkoi i viritti kurimizen .Häi ei hätkie kurinuh .Vieldi savuu kaksi kolme kerdua , a sit sammunuh papirosku unohtui hänen sormien välih .Rodi sil aigua pergi varbazel kukkii , ga tuattah ei nähnyh sidä .Kilometrin puolentostu peräs hyö tuldih madalah mečikköh .Tuattah azetui , vieldi suuh papiroskan ga sihgi lykkäi da pollettisehäi jo ammui sammui .
- Rodi , vot täs , tämän mečikön tagan on kaidu , ei syvä rotko . Kaksi nouzemua ollah ihan sit , terväh näimmö , a kolmas on vähästy tajembi - vie vähäine ylahpải da oigieh Curah , sellitti tuattah .
Häi oli jo nägyvästi huolestunnuh ,mielenliikutus meni poigahgi .Rodi toibui räkespai , tarkah kaččelih i rounu toizil silmil nägi kaiken ymbäristön .
Heiniköspäi kuului šuhineh , hely da syöjien kuivien siibien vabizus .Ozuttih kerras , rounu ymbäri kai elävyi , lekahtih da hilleni , jäi liikkumattomakse da eläväkse .Ylen tobju kando ponnistih , pitkil pal'l'ahil juuril tahtoi tavata enämbän magiedu pehmiedy muadu .Pihl'ahaine notkalleh lämbyi piäliči n'okkohos , kudai eroitti sen levies pellos .Rodi kai ummisti yhten silmän , kui tuattah luadi puaksuh , konzu silmäili sruugatun lavvan n'abevytty .Häi smietti : nenga parembi nägyy , konzu ymbäri kai eistyy hos pikkarazen askeluon .Ga kummu ei kiirehtännyh .Sit midäbo , iänettömän rauhuon vuottamata šelahutti tuatan kähizii iäni , - lähtemmögö ?
Häi leviel askelel harpai mečikköh .
Oman čupun rahvas
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский