Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Nina Zaiceva. Sit' - sarnaline jogi
Nina Zaiceva
Sit' - sarnaline jogi
вепсский
Младописьменный вепсский
Sergejan modospäi
nägui , miše prihaižil om uzištoid jäl’gmäižes ongitesespäi .
– Varastad-ik mindai hätken ?
– Ei , mö vaiše tulim . Olin kodiš i sid’-žo sinunnoks ...Ku tedaižid , min mö nägim !
– Ka , tedan , starinoičed ! – sanui Vas’ka ruštes radsobid .
Darja sid’-žo valoi poigan täht pezičuhu lämäd vet .
– Tedad-ik , tulim mö šalašinnoks , kacum , a Sitiš vezi om lujas mudakaz . Ujub palikoid , oksid , hagoid .
– Vit’ka sanub : lähtkam ülähäks , mi sigä om tehnus . Mänim eskai kuz’ kilometrad , a sigä Sit’ erazvuččil murdoil , hagoil om poikpoli saubatud .Vezi muga kehub-ki .Mö seižum , em voigoi nimidä el’geta .
– Starinoiče teramba ! – sanui Vas’ka .
– Ka minä starinoičen-ki sinei . Randadme-ki äi puid venub .Mugoižed eskai sanktad habad , kuti niid ken-se vösti .Sid’-se Vit’ka el’genzi kaiken :nene oma majagad , ned tegeba sauban päliči Sitiš .
– Kacu , majagad ! Kuspäi ned tuliba ?
– Minä-ki Vit’kale mugažo sanuin . A hän ei kundle-ki .Sanub – hüvä oliži ištuhtada pidemba , kacuhtada , mi sid’ tegese ...Mö valičim sijan , ištuimoiš .Kaks’ öd ištuim .I kacu ! Muga om-ki !Minä iče kaks’ majagad nägin .I Vit’ka kaks’ .Päiväl niid kuti ei ole-ki .Kut eht tuleb , ka rad zavodiše .Ku sinä nägižid , miččid sanktoid puid ned sordaba !Hambhad niil kut sanktad teravad veičed .Oksan käden sanktutte ned pureba penes pordos .
– Varasta , varasta , – sanui Vas’ka , – ka majagad ! Naku ken meile verkon rebiti !
– Ka muga ! – heikahti Sergei . – Mö-ki el’genzim . Mugoižil hambhil niille rebitada verk , ei midä tehta-ki !
Sen aigan Darja kerazi stolale sömäd .Vas’ka ištuihe stolan taga .
– Olet tö prihačud ! Kaiken avaižit !No kuspäi ned tuliba ?Ved’ meil ei olend majagid .
Sergei sanui :
– Kuspäi-se tuliba ...A kut ned ujuba ...Veden päl vaiše vähäšt kärzaine nägub .
Necen aigan Darja läksi keitimpolhe .Sergei heredas sanui Vas’kale :
– Tan’aine tuli .Sindai varastab !
I möst zavodi :
– Ujub nece majag , ujub , a sid’ kut händal pläskaidab !Muga ned čukloho mäneba .
No Vas’ka ei kulend jo Sergejad .Südäimes mi-se särahti , se löškanzi paksumba , kut siloi , Sitil , vanhan pedajanno .Meled päs segoiba : mikš hän tuli ?Jose ei voind päzuda tehnikumha ?Kut paremba vastatas hänenke ?Mända-k nügüd’ hänennoks , ku hän varastab .No ved’ siga tat kodiš , baboi , mam .Ei , muga ei voi .Pidab min-se tehta .Tedištada hot’ , sai-ik hän kirjeižen ?!Pakita Sergejad ?Händast voib , hän ei sanu nikenele .Voib olda , hän tedab jo ...
Konz Sergei vaikastui , Darja küzui poigal :
– Ed-ik kulend , Vas’aine , konz pauk-se anttas ?
– En teda . A midä ?
– Ka näged-ik , laukas oma ani čomad kost’umad . Tarbiž ostta školha .
– Ostam , – sanui Vas’ka . – Toižid-se dengoid ei rajadand ?
– Ka kutak ?! – heikahti Darja . – Minä niid en kosketand . Kut panid škapha , ka sigä oma-ki .
– Ližada vähäšt da osta .
Darja libui stolan tagapäi .
– Kuna sinä ?
– Ka laukha , pigai saubatas .
– Ala rigehti , homen ostad .
– Ka en ! Ku ostta , ka tämbei !A ku ei linne homen !
Vas’ka oli vaitti .Nece hüvä om .Mamoi lähteb laukha , a hän voib küzuda Tan’aižes Sergejal .
Darja oti dengad , sidoi paikan pähä .
– Ei-ik midä-ni völ tarbiž ostta ?
– Ka ei !
Siš , miše hänel dengoid ei jänd-ki jo , hän Vas’kale ei sanund .Voib kenel-ni otta velgha .
Konz mamoi läksi , Vas’ka küzui :
– Tan’aine ei sanund , sai-ik minulpäi kirjeižen ?
– Sai .
– A mikš iče ei kirjutand ?
– En teda . Hän kinoho kerazihe mända .Käski sinei sanuda .
– Midä käski ?
– Ka sanuda , miše kinoho keradase i sindai varastab .
– Tehnikumha-se päzui-ik ?
– Päzui !
Vas’ka sömän jäl’ghe oti astjad stolalpäi , vei keitimpolhe .
"Voib olda , tozi-ki mända kinoho , – meleti hän . – Klubas , tozi sanuda , ei ole se sija , kus voib vastatas . Huvä oliži – kus-ni kahten olda .Voib olda , kinon jäl’ghe Tan’aižen pertinno ...Muga pidab-ki tehta ."
– Konz Tol’kan nägid ?
– En mušta jo . Hän lebunikoidenke kaiken aigan mecas šläbäidab .Babukoid ectas ...A babukoid-se täl vodel ei ole-ki .Räk om .
Pördihe Darja .
– Naku ostin , – sanui hän i pani kost’uman stolale . – Sinun korktuz’ . Ku ei ole hüvä , ka möi vajehtab .
Uz’ must kost’um oli mugoine čoma , miše sidä žal’ oli panda päle .
– Märiče , märiče ! – käski Darja .
– Möhemba , minä kinoho tahtoin mända .
– Ka kost’umas-se mäne-ki . – I sanui Sergejale :
– Oled-ik sanunu , miše Tan’aine tuli ?
– Tedan , – sanui Vas’ka .
Kost’um ani valoihe hibjaha .No mända siš kinoho Vas’ka ei tahtoind .Hän pani päle vanhaižen pinžakoižen , mitte tegihe hänele peneks jo .Darja sanui :
– Mikš sinä muga lähted ?Mäne udes !
– Neciš olen harjenu .
Darja hengahti .
Sergei i Vas’ka läksiba irdale .
– Mitte kino-se om ?
– "Hil’l’ Don-jogi ", toine pala .Ezmäi lähtkam meidennoks , a siloi jo klubha .Aigad om völ .
No konz hö tuliba Sergejan pertinnoks , Vas’ka sanui :
– En lähte tijale !Varastan irdal .
– Min sinä ! Astkam !
– Sanuin – en lähte , ka en lähte !
– Nu kut taht ...
Sergei i Tan’aine läksiba pertišpäi teravas .Tan’aižen päl oliba čomad sädod : uz’ vauktaine koftaine , vauktanrusttaižed kengäižed , hardjoil – hoikaine , kuti häpoin verk – paikaine .Vas’ka el’genzi sid’ , miččen hondon pinžakon hän om pannu päle .Tan’aine om mugoine čoma !
– Nu tervhen eläd ! – sanui Tan’aine anttes kät Vas’kale .
Vas’ka homaiči , kut hänen päle kactas Šumilinoiden iknaspäi , i ei tedand , midä tehta .
– Ka sinä hot’ kät anda ! – nagrdes sanui Tan’aine .
Vas’ka kacuhti Tan’aižehe i vaiše siloi andoi hänele kät .Heiden sil’mäd vastsihe ,vaiše sid’ Vas’kale tuli pähä , miše Tan’aine om tehnus völ-ki čomembaks .
– Ka min mö seižum ? Astkam !
Vas’ka tahtoi mända Sergejanke rindal , no Tan’aine sežutihe keskele .Hän oli hüväl melel , starinoiči , kut päzui tehnikumha , midä-se küzui Vas’kal .Hän min-se sanui vastha , i iče ei el’gendand , midä .
– Mikš sinä mugoine tämbei ? Oled-ik väzunu ?– küzui Tan’aine i oti vellen i Vas’kan käzivardes .
Neciš kosketusespäi Vas’kan käden kuti poltaškanzi .Hän varasti , konz külälaižed lapsed laskeškandeba kidoid :
– Ženih da nevest !
No lapsed oliba vaitti , niken ei kidastand .Muga hö tuliba klubha .Kinos Tan’aine ištui mugažo Vas’kan i Sergei-vellen keskes .Hän kuti tahtoi ozutada kaikile , miše hö oma Vas’kanke sebranikad .Heid sidob mi-se mugoine , mi ei voi olda huiktan , se om puhtaz i sel’ged .
Vas’ka kinod ei nägend .Hän varaiži , miše redukahal radpinžakol kosketab Tan’an čoman sädon .Hän ištui likumata .No sid’ Tan’aižen käzi veri hänen kädele i kuti kingiti sidä vähäšt .Vas’kale tegihe žar .Hän kacuhti polhe i toižhe , ei-ik ken-ni näge midä-se .No kaik kacuiba vaiše ekranale , sikš ku kino oti heid plenha .
Kinon jäl’ghe norišt jäi tancuile .
– Ed-ik sinä-ki jä ? – küzui Tan’aine , konz kino lopihe .
– En ! – sanui Vas’ka . Hän ani pöl’gästui , miše Tan’aine jäb tänna .
No hän sanui :
– Lähtkam irdale !
Hän muga i sanui : irdale , a ei kodihe .Pordhil seižuiba Vit’ka , Tol’ka tranzistor kädes , Vovka R’abov i völ äjak-se prihašt .
"Mikš minä heid en homaičend kinozalas . Nügüd’ sidosoiš minuhu ."Vas’ka tervehtoiti kaikid kädes .Händast zavottihe miš-se küzelta .No Vit’ka sanui ühtnägoi :
– Algat tartutagoiš meheze .Tö-se kodiš olit , a hän radolpäi tuli .Kaiked hüväd sinei , Vasilii !
Sergei heikahti :
– Tan’a , minä jän tänna !
Irdal paroil , gruppil , üksin mäniba mehed kinospäi .Tan’a oti Vas’kan kädes i vedaškanzi toižhe polhe kodišpäi .
– Kuna sinä ?
– Kävugam Sitile . Tedad-ik , kut tusttuin Sitid !A völ sindai-ki ...– sanui hän i kingitihe hänehe ougal .
– Kacu , minun pinžak om redukaz !
– Üks’kaik !... Tedad-ik , konz sain sinulpäi kirjeižen , lugin sen tuha kerdad . Minä panin sidä muštho ani .Ed-ik usko ?!
– A mikš siloi ed andand vastust ?
– En teda ... Ezmäi tahtoin kirjutada , a möhemba tacin necen radon .Kut voib sanuda kaiken kirjeižes ?
Hö oliba jo külän taga .
– Ved’ sinä kerazitoi mända ühesandehe klassaha .
– Kerazimoi . Meletin : lopin školan i lähten institutha .Sid’ sekoin – a ku en päzu siloi ?Naku pätin-ki mända tehnikumha .Sen jäl’ghe voib mända radole , a voib institutha-ki .
– Minä meletin , miše sinä minun päle oled verdunu .
– Ka kutak , verduin ! Minei-ki Kaizerad zal’ oli .
– Minä tedan ...
Kudmaižen vauktas hošti Sit’ .Bongas se räväiži , a sen jäl’ghe möst hilläšti joksi .
– Mö nugüd’ nikonz sinunke em ridleškakoi ! – hilläšti sanui Tan’aine . – Nikonz , – tošti hän . – Minä sinus kaiken aigan meletin . Siloi-se joksin Sitile i en tond teile nimidä .Meiden Semeniha-külän muštlin .Lidnas om kaiktäna kivi , asfal’t .Kävelim puištoho , ka sigä-ki kaik penzhad om leikatud , kuti ei olgoi-ki todesižed .Kuti čoma om , a konz johtutad meiden Sitin , meiden mecoid , kus om äi linduid , kus kaik om mugoine todesine , tegese opal südäimel .Minä ajoin kodihe , kuti praznikale .Ezmäi kaiked Sitiš kül’bimoi .Kül’ben i varaidan – a ku ken-ni minun platjon veb iloižeks , – nagraškanzi Tan’aine .
Vas’ka kundli händast , varaiži henkta-ki .Hän el’genzi , miše Tan’aine ei ole mugoine , kut toižed neičukaižed .Hän pagižeb muga laskvas , än’ om mugoine läm’ i pehmed .Kaiken aigan voib kundelta .
Tan’aine äjan starinoiči lidnan polhe , miččehe völ ei ehtind harjeta .I voib-ik harjeta ?A Vas’ka meleti siš , kut Tan’aižele starinoita niiš meletusiš , miččed tuliba hänele pähä siloi Sitil , šalašiš .Kut sanuda , miše hän ühtnägoi el’gendaškanzi , kut jügedas linneb ajada tägäpäi kuna-se , jätta külän , Sit’-jogen ...
Ved’ eläb Prokatov Semenihas .Hüvä mastar’ , kuldaižed käded .Hänele om mel’he nece elo .Kut sel’genzoitta Tan’aižele , miše händast-ki nece tundmatoi vägi kaik vahvemba sidob kodikülähä , sen nituihe , mecoihe , kus hö keraziba senid , babukoid , muraškoid .
– Miš meletad ? – küzui ühtnägoi Tan’aine .
– Ka muga . Kacu , Pahomovan Vit’ka äjak eli lidnas , a ei harjenend .Tahtoib jäda külähä .
– Kaikeks-ik ?
– Ka ! Sanub – mecaškanden , kalataškanden , radaškanden .
– Kus rata ? Ik kolhozas ?
– A kusak völ ? Mö hänenke tahtoim oružjad ostta .Hänele tat kužuižen toivoti .
Tan’aine tarkas kacuhti Vas’kaha :
– Sinä-ki tahtoid mecata ...
– Ka !
– A kutak lidn ? – Tan’aižen än’ särahti .
Sid’ oliži-ki sel’genzoitta Tan’aižele kaiken ,no sanad kuiviba suhu , Vas’ka sanui :
– Ka ved’ om völ kogonaine voz’ .
– Ka , muga . Sen aigan minä jo ezmäižen kursan lopin .Sinä siloi tuled lidnha , i mö vasttaškamoiš sinunke paksus , kaikuččen päivän .Ei-ik muga ?
Vas’ka kiglahti päl .Hö hätken käveliba Sit’-jogen randadme .Sid’ Vas’ka starinoiči Paitjärven polhe , Prokatovas , ičeze rados .Tan’aine ei küzelend nimidä , kundli händast , vaiše enamban kingitihe ougaha .
– Kacu , viluhk om ! – sanui Vas’ka .
– Nimidä ...
– Lähtkam tagaze , ika kül’mehtuda voib .
Konz hö tuliba külähä , lämoid ei jo olend .Vaiše Šumilinoiden da kluban iknad oliba vauktad .
– Meil ei magakoi völ , varastadas mindai , – sanui Tan’aine .
– Ed-ik varaida , miše lajiškatas ?
– Miš ? Minä en tegend nimidä hondod .
– Ka naku , oled minunke .
– Voi sindai ! Sanuda tozi , ka tatam kaiken sindai navedi , konz sinä vaiše šläbäižid-ki . Hän kut-se sanui : neciš prihaspäi kazvab hüvä ristit .Hän Sergejad-ki nikonz ei lajind , miše sinunke sebrastab .Ka minä nikonz en varaidand-ki , miše lajiškatas .Neičukaižed lidnas sid’-žo tancuile läksiba , lidnaližiden prihoidenke tundištihe ...
– Ik sinä-ki tancuil olid ?
Tan’aine sanui :
– Ku ed olži kirjutanu kirješt , voib olda , läksižin-ki .
Vas’ka sanui :
– Ala mäne , ika ken-ni abidib , a abud ei linne .
Tan’aine oli vaitti .Kuna hän lähteb Vas’kata ...Ei tarbiž hänele tancuid , ei tarbiž lidnaližid prihoid , ku hänel om Vas’ka .Ved’ hän tehnikumha-ki läksi sen täht , miše ku Vas’ka ajab lidnha i löudab sigä miččen-se toižen neičukaižen .No hän ei sanund Vas’kale neciš .Vaiše andoi hänele kät i sanui opalas :
– Ka homnehesai !
Hän varaiži händast pidähtada .
– Homnehesai ... Ed-ik abidinus i minun päle ?
– Mikš ?
– En teda ... Muite .
– Ka min sinä ! – hän tembaiži käden i joksi pordhile . – Homnehesai !
Sit' - sarnaline jogi
вепсский
Младописьменный вепсский
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Анатолии Петухов
Сить - таинственная река
русский
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—