Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Blandov Aleksei . Siperin šuomelaiset: löytyykö jälkiläisie?
Blandov Aleksei
Siperin šuomelaiset: löytyykö jälkiläisie?
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Jo
monta vuosišatua inkerinšuomelaiset eletäh Piiterin lähellä .Ennein hyö oltih muaorjat , no ei oltu tyytyväisie omašta vaikiešta ošašta ta moničči piettih kapinoja vuatien vapautta .
Vuotena 1803, uuvven kapinan jälkeh , Venäjän čuari piätti karkottua šyyllisie inkeriläisie Laukan joven rannoilta etähiseh Siperih .Niin ilmešty Rižkova – enšimmäini šuomelaini šiirtolaiskylä Siperissa .Šiitä vallašša olijat ruvettih työntämäh Rižkovah kaikki l’uterilaiset pahanluatijat – šuomelaiset , virolaiset ta latvijalaiset .Jo XIX vuosišuan kešellä kyläššä eli noin puolitoista tuhatta henkie .
Mimmoni on Rižkovan kylä nykyjäh ?Jäikö šinne šuomelaisie ta virolaisie ?Muissetahko hyö omua muamonkieltä ?Šäilytetähkö omua l’uterilaista uškuo ?Jotta vaššata niih kyšymykših , mie matkasin Siperih .
Missä on Rižkovan kylä ?
Rižkovan kylä šijottuu Omskin ta T’umenin alovehien rajalla , 30 kilometrissä Siperin šuurešta tieštä .No on piettävä mieleššä , jotta vihmašiällä kyläh viejät tiet tullah ihan piäšömättömiksi .
Kylän ympärillä on loputoin tašani aro ta pienet meččäpaikat , missä kašvau vain koivuja ta huapoja .Kyläčči virtuau pikkaraini oja , kumpani ammusina aikoina oli šalvattu , jotta luatie šuuri šalpuu .
Äšen nykyjäh Rižkova ei ole pieni .Šielä eläy noin 100 henkie , on kauppa ta klubi .Vain koulu oli pantu kiini viime vuotena , monet talot šeisotah tyhjinä , a kavut vähitellen kašvetah umpeh .
Kaikissa lähikylissä eletäh vain venäläiset , kumpasie onnakko kučutah eri nimilöillä .Koločissa eletäh niin šanotut šaldonit , Pokrovkašša – lapotonit , a Verh-Jamanissa – vanhauškoset keržakit .
Šen lisäkši XX vuosišuan enšimmäisellä puolella Rižkovan virolaiset piätettih elyä erikseh ta peruššettih pieni Säde-kylä , kummaista tavallisešti kučuttih Revelin-kyläkši .No šen istorija ei ole pitkä .1960-luvulla kaikki virolaiset šiirryttih jälelläh Rižkovah , ka eleyvyttih kylän eri ošašša , kumpasen nimi on Jorzovka .
Pitäy šanuo , jotta Siperissä oltih vielä toiset l’uterilaiset šiirtolaiskylät .No Rižkovan eläjät , kenen kera mie pakasin , tiijetäh vain Bojarkua (T’umenin alovehella ), šentäh kun šieltä oltih heijän ämmöt ta ämmöjen muamot .
Elämä ennein kolhosien peruštamista
Kolhosien järještämistä ennein kyläläiset oltih yksinomistajat .XX vuosišuan alušša hyö ruvettih oštamah muata kylän loittuota , jotta pityä enämpi karjua .Šemmosie mua-aloja kučuttih štaniksi .
Štanissa šeisottih liävät ta pienet pirtit .Ihmiset elettih šielä vain kešäsin , muokattih peltoja ta paimennettih karjua .Šykyšyllä kaikin myöššyttih kyläh .
Yhistämisen aikana , 1930-luvulla štanit liitettih kolhosiloih .No äšen nykyjäh kylän eläjät hyvin muissetah niijen nimet : Tiina-štan , Saviauku-štan , Villemson-izbuška , Rozen-izbuška , Simson-griiva , Kogrin-pollut .
Kyläläiset niise muissetah paikkua , missä šeiso l’uterilaini kirikkö , ta voijah viitata peltoh , missä kerta vuuvvešša piettih šuurta jarmankkua .Šinne , kuin šanotah , tultih kameliloilla aasijalaiset kupčat .
Juhan’-päivä oli kylän piäpruasniekka .Virolaiset kučuttih šitä Jaanipäeviksi , a latvijalaiset – Jānikiksi .Mukava , jotta kyläššä kaikki pruasniekat juhlittih venäjän kalenterin mukah .
Ket eletäh Rižkovašša nykyjäh ?
Enšimmäiset kyläneläjät oltih Inkerinmuan šuomelaiset .Heilä oltih tavalliset venäläiset šukunimet : Matvejev , Gerasimov , Ivanov .
Neuvoštoliiton aikana kaikissa dokumenttiloissa heitä ruvettih kirjuttamah virolaisiksi .Niin kyläššä oli peruššettu kakši kolhosie ta kakši kouluo : virolaini ta latvijalaini .
Šentäh monet nykyset kyläläiset epyälläh , ket hyö ollah .Venäjäkši hyö kučutah iččieh estontsiksi , a šuomekši – šuomelaisiksi .Vaikka kaikki ihmiset , kellä mie tulin vaštah kyläššä , ollah šyntysin šekaperehissä .Niistä eryähät tiijetäh kakši tahi kolme kieltä , no monet voijah paissa hyvin vain venäjäkši .
L’uterilaini uško Rižkovašša
Ijäkkahat akat šäilytetäh l’uterilaista uškuo ta ennein kovid-aikoja keräyvyttih moliutumah klubih .Heijän luokši käytih pastorit Šuomešta ta Omskista .Nuoremmat ihmiset jo ollah pravoslavnoit .Muutoma vuosi takaperin heitä varoin oli rakennettu kirikkö , kumpani , onnakko , šeisou kiini pantuna kylän kešeššä .
Paikallini eläjä Alvina Meizina šaneli :
– Muamo oli l’uterilaini .Milma rissittih šemmosehki uškoh .Vain šilloin tiälä ei ollun kirikkyö .Tiälä eli Tiina-ämmö , hiän oli virolaini .Tämä ämmö tuli tänne lapšena , a hänen vanhemmat aššuttih Siperih rautakahlahissa .A mitä varoin , mintäh ?En tiijä .Vot hänen šukunimi oli Särg .Miun aikana hiän oli tosi vanha , ta hiän ohjasi tiälä kirikön palveluja .Naiset keräyvyttih hänellä pyhäpäivisin .Toičči muamo otti milma matkah .Šiinä talošša ei ollun šähkyö , hänellä palettih tuohukšet , ta niistä oli šemmoista hajuo .A šiitä meilä ruvettih tulomah pastorit Šuomešta ta Omskista .Johan tuli , hiän oli šuomelaini , hiän ohjasi palvelušta .Yritettih kiäntyä hänen pakinua , no mie maltoin tätä šuomelaista paremmin , kuin kiännöšta .Myö keräytymä klubissa , meilä ei annettu lupua keräytyö kiriköššä .Še šeiso tyhjänä .Nämä palvelut jatuttih min verran pitän aikua .Nu a šiitä vanhat kuoltih ta kenkänä ei kehtua käyvä šinne .Meitä jäi vain kakši-kolme henkie .
Korlakat
Vuotena 1969 Omskin alovehella enši kertua kävi lingvisti Vieno Zlobina Petroskoista .Hiän huomasi , jotta siperin šuomelaisie ušeičči nimitettih korlakiksi , ta šentäh arvautteli , jotta heijän kantatuatot oltih Karjalašta päin .Vieno äšen kirjutti , jotta karjalaiset ilmeššyttih Siperissä vielä XVII vuosišualla !
Ka toiset tietomiehet ei šuoššuttu šiih versijah , šentäh kun ei löyvetty karjalan kielen jälkijä paikallisešša murtehešša .Heijän mieleštä Rižkovan šuomen kieli enämpi viittuau ižorin kieleh .Vet’ Lauka-joven rannoilla , mistä oltih enšimmäiset šiirtolaiset , eli niise äijän ižorilaisie .
Oltihko karjalaiset Siperissä tahi ei oltu , mie en tiijä .No ne šuomelaiset , kenen kera mie pakasin kyläššä , kuultih korlakat-šanua .Niin heitä kučuttih nuapurit .Onnakko nykyjäh kylie ušiemmin kučutah Pribaltikakši , a šen eläjie – čuhontsiksi .
Kylän työt
Rižkovan eläjät aina oltih muanruatajat .Hyö piettih äijän karjua šekä issutettih kaikenmoisie kašviksie ta vil’l’ua , a kolhosien aikoina i hetelmäpuita .Lisäkši kylän lähellä oli šuuri voitehaš , missä luajittih ta työnnettih ulkomailla hyväluatuista šavotettuo maituo .
Kylän ympärillä ei ole äijän meččyä .Kyläläiset voijah rakentua pirttijä vain koivupuušta , a viluja liävie – pajuvičašta ta šavešta .Šentäh kaikki Rižkovan talot ollah matalat ta pienet .No ikkunat on varmašti korissettu kaunehilla hakoloilla .
Šovan jälkeh ihmiset ruvettih lähtömäh Rižkovašta pois .Eryähät lähettih Karjalah , no äijyä enämpi – Viron tašavaltah .Šanotah , jotta monet Rižkovan miehet oltih korkeissa viroissa Neuvoštoliiton Viron halličukšešša .
Nykyjäh Rižkovašša ei ole kolhosie .No eryähät jatetah pityä karjua iče , ta šiih aikah , konša mie tulin kyläh , oltih heinän niitošša .
Tietomiehet moničči käytih Rižkovašša .Kyläneläjät muissetah lingvistie Sidorkevič Darjua Piiteristä , kumpani kirjutti väitöškirjua Siperin šuomen murtehešta vuotena 2014.Viime vuosina kyläššä käypi Omskin tutkija Ivan Ubaleht .
Toivon , jotta mie niise voin käyvä Rižkovašša vielä monta kertua !
Siperin šuomelaiset: löytyykö jälkiläisie?
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–