Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Tumaš Aleksandra.
Pohjosešša kašvattua
Источник:
Oma mua. № 34, 2025, с. 5
Tumaš Aleksandra
Pohjosešša kašvattua
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Nadežda Sinitsa eläy Koštamukšešša ta ruatau kaupunkie muovoštajašša yritykšeššä. Hiän on luatin oikien ihmehen omalla mökkimuapalalla.
Nadežda Sinitsa on kašvattan mökkimuapalalla arpuusija ta rypälehviinamarjua – niitä kašvija perintehellisešti yhissetäh šuvialovehih.
Mie pakauttelin puutarhankašvattajua ta šain šelväkši mitein hänen onnistuu voittua ankarie pohjosie oloja ta šuaha rikašta šatuo.
Eksperimenttien kaipauš
Kešällä koštamukšelaini viettäy šuurimman ošan ajaštah mökillä ta kašvattau šatuo. Talvikuukaušina Nadežda ta hänen puoliso löyvetäh aikua mieliruatoh: naini kutou rottinkista kukkapatojen šuojapiällykšie ta muovuau polimerišavešta, a mieš harraštau tankkien šuunnittelomista ta šotačohojen entistämistä.
Pereh ošti mökkimuapalan, konša Nadeždalla oli 24 vuotta. Enšin rakennettih kyly ta kašvihuoneh, missä kašvatettih pohjosella perintehellisie okurččoja ta tomattija. Ka eksperimenttien kaipauš toi šuurenmoisempih tarkotukših.
Kymmenen vuotta takaperin Nadežda ošti rypälehviinamarjua Piiteristä. Enšin kašvi issutettih avomuah, ka kolmen vuuvven piäštä huomattih, jotta marjat ei keritty kypšyö ta šiirrettih niitä kašvihuoneheh. Kohta hyö šuatih tuloš: jo kolmen vuuvven piäštä rypälehviinamarja alko antua šatuo.
– Enšimmäisenä vuotena korjasima nellä kiluo, toisena – šeiččemen kiluo. Joka vuosi šato kašvau. Kašvatan arpuusija ta melonija noin viisi vuotta. On tosi mielenkiintoista tarkkual’l’a, mitein ne kašvetah joka päivä, kertou Nadežda.
Šamoin Nadeždan muapalalla kašvetah šuurikurpičča, maissi, vavarno, vuapukka, piärynä-, omena- ta luumupuut, meččämanšikka ta kiršikkapuut.
Rakkahuš muah
Kaččomatta pohjoseh ilmaštoh, kumpani tuou omie yllätykšie, monivuotini kokemuš ta käršivällisyš autetah Nadeždua voittua vaikeukšie. Hiän joka vuosi kuot’t’elou uušie kašvilajija, tarkkaseh tarkkual’ou niijen kehityštä ta valiččou šopivimpie varianttija omalla muapalalla. Puutarhankašvattaja ei käytä uušie vaikeita teknologijie, vain ruatau tavallisien agroteknillisien keinojen mukah ta kiinittäy erikoista huomijuo yksityiskohtih.
Ennein muah issutantua Nadežda ehottomašti panou lantua muah ta kiinittäy huomijuo kašvien šiännölliseh ta oikieaikaseh kašteluh. Kašvien lisäruokkimista varoin naini käyttäy hauvotettuo heinyä, kumpasella ajoittain šyöttäy kašvija.
– Lapšuošta tykkyän muata, ämmö kehitti miušša tätä rakkahutta. Šeiččemenvuotisena mie kävin Nuori luonnontutkija -kerhošša, missä meitä opaššettih. Äšen kävimä Šuomešša, jotta vajehtua kokemušta, muistelou koštamukšelaini.
Mieš kannattau naisen harraššušta, vaikka iče rakentau uutta taluo. Nyt Nadežda vähitellen vähentäy kašvien miäryä tervehyštilan takie, ka hänen kokemuš näyttäy, jotta äšen ankarissa pohjosissa oloissa voipi kašvattua šuvikašvija. Tärkein on uško lykkyh ta ämmön kehittämä rakkahuš muah.