Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Bronzova Aleksandra . Koulušša šäilytetäh muistuo tiijuštelijašta
Bronzova Aleksandra
Koulušša šäilytetäh muistuo tiijuštelijašta
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tietopäivänä Koštamukšen 3. koulušša
avattih uuvvissettu muistolauta , mi on omissettu opaštajalla ta tiijuštelijalla Ol’ga Filippovalla , kumpani kuatu Šuuren Isänmuallisen šovan aikana .
Muistomerkki oli ašetettu neuvoštoaikana ta še jo vuati korjaušta .Koulun johtokunta yheššä koulun vanhempientoimikunnan kera luati piätökšen uuvvistua muistomerkki Šuuren Voiton 80-merkkivuotena .
Projektin toteuttamisekši opaštajat , vanhemmat ta koštamukšelaiset kerättih varoja korjaukšeh – yli šata tuhatta rupl’ua .
Ta nyt tuli pitälti vuotettu avajaispäivä .Muistolauvan luona piettyh tilaisuoh tultih koulun opaštajien ta opaštujien lisäkši niise kunnivovierahat – Ol’ga Filoppovan šukulaiset Julija Mihailovna ta Mihail Jegorovič Filippovit šekä kotišeutututkija Valentina Patsukevič .
– Tämä muistolauta on uuvvissettu vanhempien , opaštajien ta koulun yštävien keryämillä varoilla . Šuuret passipot kaikilla , ket ošallissuttih hyvänluajinta-aktijoh .Tahon niise koroštua , jotta tämä muistomerkki kertou šiitä , jotta nykysen 3. koulun aloveh liittyy entisen Kontokin alkeiskoulun aloveheh , mi oli enšimmäisenä kouluna Koštamukšen kaupunkipiirissä , šano 3. koulun johtaja Tatjana Andruša .
Valentina Patsukevič kerto , kuin vähitellein kerättih tietoja Ol’ga Jegorovnašta :
– Monet ihmiset lisättih oma panoš tämän muistomerkin ta musejon šyntyh .Ainehiston keruu alko jo ennein koulun rakentamista .Veterani ta Kontokin kylän entini eläjä Ananii Ivanovič Melentjev muisteli omua enšimmäistä opaštajua .Koulu šijottu järven rannalla , ta šielä ruato Ol’ga Filippova .Hiän jo ennein šotua šai Työn erinomaisuošta -metalin .Ananii Melentjev ei tietän mitänä opaštajan myöhemmäštä kohtalošta , ka vinkkasi , jotta Petroskoissa komsomolin alovehkomitietašša ruato hänen yštävä Polina Niževskaja .Naisella kirjutettih kirjani , ta šiitä kaikki alkoki .Löyty hyvin äijän valokuvie ta tietoja Ol’gašta .Konša musejo avattih , tilaisuoh tultih niise opaštajat , kumpaset ruattih yheššä Ol’ga Jegorovnan kera , šekä kirjailija Juakko Rugoev , kumpani niise tunti hänet .Mukava , jotta nykysetki koululaiset tiijetäh Ol’ga Filippovašta .
Koulun opaštuja ta musejotoimikunnan johtaja Nast’a Gerasimova kerto koulumusejon työštä ta šiitä , kuin muisto šiirtyy šukupolvešta toiseh .
Ol’ga Jegorovnan šukulaisilla luovutettih tovissuš muistolauvan ašettamisešta .Julija Filippova totesi , jotta hänen perehellä on šuuri kunnivo olla täššä juhlašša :
– Olemma hyvin ylpeitä šiitä uroštyöštä , min šuoritti Ol’ga Jegorovna .Hiän eli lyhyön , ka kirkkahan ta mukavan elämän .Olemma kiitollisie kaikilla , ket ošallissuttih musejon peruštamiseh ta Ol’ga Jegorovnan muisson šäilyttämiseh .Ta tietyšti passipo kaikilla koštamukšelaisilla panokšešta muistolauvan uuvvistamiseh .Nyt voimma tuuvva tänne kaupunkin vierahie , kertuo enšimmäisen opaštajan šankaritevokšešta ta olla ylpeinä šiitä , jotta meijän pereheššä oli tämmöni ihmini , korošti Julija .
Ol’ga Filippova
Olga Jegorovna šynty karjalaiseh talonpoikaispereheh .Hiän kävi alkeiskoulun Ponkalahešša ta šen jälkeh šeiččemenvuotisen koulun Vuokkiniemeššä .Vuosina 1935–1938 hiän opaštu pedagogisešša teknikumissa .Vuosina 1938–1940 naini ruato opaštajana ta Kontokin alkeiskoulun johtajana , myöhemmin šuomen kielen opaštajana Uhtuon keškikoulušša .
Kešäkuun 15. päivänä 1939, 19-šyntymäpäivänä , Karjalan toisien opaštajien luvušša , neičyt šai Kremlin juhlašša valtijonpalkinnon – Työn erinomaisuošta -metalin .
Talvišovan alušša Ol’ga Filippova liitty neuvoštoarmeijah ta ruato radistina .
Kešäkuušša 1942 Ol’gan kera olija ryhmä oli laškuvarjoilla työnnetty miehitetyn Aunukšen piirin alovehella tiijuštelutehtävih .Ryhmä tarkašti Šuomen puoluššušlinjua ta järješti monie sabotašija .4. šajekuuta 1942 Ol’ga Filippova ta viessinviejä Anastasija Zvezdina jiätih vankiksi ta jouvuttih Aunukšen vankilah . 17. tuiskukuuta 1943 tiijuštelijat oli ammuttu .
Vuotena 1965 Ol’ga Filippova oli palkittu Isänmuallisen šovan I aštehen kunnivomerkillä kuoloman jälkeh .
Koulušša šäilytetäh muistuo tiijuštelijašta
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–
–