Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Anna Usova. Ukonvemmel
Anna Usova
Ukonvemmel
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Terväh
huškahtettihes oraskuun pruazniekkupäivät flaguloinke , paginoinke da kolmekerdazen rajanvardoiččijoin sal'uuttu ammundanke .Kylä uvvessah rubei elämäh omua rauhallistu kevätelaigua .Jiä jo oli lähtenyh järves .Talven aigua suittunuh liga tarttui randoih .Rounogu unespäi havačunnuh päivänlaskutuuli nouzi da ruttoh pezi rannat korgiel uallol da jätti lahjakse pienen vihmazen .Uvvessah ozuttihes päiväine .Luondo hengähtih enzimäzen keväthengähtyksen .Tuhjot kattavuttih vihandazel kazvispölyl , koivulois puhkettih silmut da niilöin lehtet mendih hiirenkorval .Joga kyläläine sanou , gu se on lahnoin kuvunaijan piämerkki .
Rannale azetui gruuzumašin .Kabinaspäi muale hyppäi kaksi miesty uuzis sinizis fufaikois da šouferi mustas merimiehen sovis .Miehet avattih mašinan bokkulaijat , viettih siepäi rauduveneh viele da azetettih sen päräh motoran .Sit hyö vaikkani avattih da juodih pullon valgiedu viinua da kiännyttih kylähpäi .Keritettylöi fufaikoin polien tagua nävyttih remenilöis rippujat naganat , kuduat rounogu sanottih : "Olemmo kalantarkastajat !".
Kaksi päiviä hyö ajeltih järvie myö , vedäjen trosal omua "raudukažii ".Tulduu järilleh , miehet pandih mašinah omat vehkehet da kai midä ongittettih järvespäi : kolme merežiä da viizi nuottua .Tarkastajat käveltih pitkin randua , poltettih tabakkua da sit ajettih pohjoisjärvilöih päi .
Ei ehtinyh vie heittyö muale dorogan pöly , kui kylärannan elos rubei kiehumah .Venehet kalanpyvvyksienke toine toizen peräh kiirehel ruvettih laskemahes vizile .Kuului mottoroin börizendy da airoloin loiskeh .Kaikin lähtiettih omih kalastandupaikkoih .Päiväine tarttui omil sugahil loittozen suaren kuuziloih da väritti vien zirkalon keldazih , ruskieloih da borduväriöih .Kyläs sammuttih jälgimäzet tulet .Se rubei uppuomah uneh .
Huondespuoleh kyläh allattih tulla enzimäzet kalastajat .Kengo kandoi kodih peitettylöi vihmuplaššiloil kalavirššilöi , kengo kerras rubei puhkuamah kaloi rannal .Kylyn tyves kannol istui voinuveteruanu Nikita Osipov .Kirčistellen häi kačahtihes randutouhuloih da šupahtih :
– Passibo Jumalal , ku elin keviässäh .Muheloittajen häi kačahtihes ičes ymbäri , eigo ken petties liene kuulluh sidä ...
Randah tuli vie yksi veneh .Siepäi nouzi nelli nuordu miesty .Heijän muhizijois rožis sai ellendiä , ku ozan kalas hyö myödih lespromhozan stolovoih .Kiirehtämättäh miehet nostettih nuotat ardoloil , juattih dostalit kalat kahten keskel da istavuttih kylyn pordahil ryyppiämäh hyväs kalamatkas .
- Terveh , Nikita Ivanovič , mennyön Voiton päivänke ! kirrattih hyö vahnuksen huomattuu .
- Passibo , teilegi samua ! - vastai died'oi peittäjen sellän tuakse omua vahnua virššisty .
Sil aigua troppua myö rannale häpetti babiloin joukko vahnois pl'uušužilietois viršizet käis .Hyö istavuttih vahnale lauttuparrelle , kudaman reunois nävyttih čiepin jället , da allettih paginat kylän uudizis .Buaboloin peräh lesopietal , hypähtellen havvois , ajoi ruskeitukkaine brihaččuine .
- Terveh teile , Mikki diädö , - tervehti häi vahnua da heitti kepkan piäs .
- Terveh , Genni , kuulin sinun muamas Anna Matvejevna rodih linnan suurekse herrakse , sano tervehytty minuspäi ...
Mustoh tuli yksi kezäpäivy enne voinua .Jyryn jälles ozuttihes päiväine .Häi , silloi vie nuori terveh mies , astui järvelepäi , da nägi pienen tytön . Se oli Iljinan Matvein viizivuodehine tytär , An'uta . Häi pal'l'ahin jalloin juoksendeli luhtii myöte , puhkaili niilöin pinnal olijoi pienii ilmupuzuriloi . Lapsen rožis nägyi tovelline oza .
-Nikita diädö , läkkä minunke , minä sinul ozan ozutan .
Tyttöine vei miesty järven rannal kohuajal mägyriččäzel .Kengät oldih umbipäi lias .
- Sinä älä ligah kačo , kačo taivahah , mittuine sie on čomus .
Mies nosti silmät da kai höpsähtihes .Järven piäl , päiväzen sugahis , taivahale ozuttihes kolme ukonvemmeldy .Oli moine tundo , gu oijendettuu käin voibi koskettua niilöin joga värii .
- Buabo sanoi minul , se Jumal taivahaspäi meile muheloittau , da työndöy rahvahal ozua ...
Äijy vuottu on vierryh sit aijas .Loppih voinu , rahvas tuldih järilleh kylih evakospäi .An'a loppi školan , tehnikuman da ajoi lespromhozah praktiekale .Kai olis hyvin , ga vastai häi rajal ruadajan keittäjän da korviimyöte uppoi omah suvaičukseh .
Briha rounogu oli tavalline .Hyvin pajatti da soitti soitol .Pajatti Volga joves da laivois , da heilutteli ruskieloi tukkii .Tyttö kačoi brihah suvaiččijoil silmil .
Tuli sygyzy .Rajavardoiččii lähti merilöih .Tytöl jätti oman furažkan , al'boman pajoloinke da tämän ruskeitukkazen Gennin .
Loitton suaren tagan kuului mottoran iäni .Babit vaikastuttih .
- Kuule , Genni , kačo nuoril silmil , ken sie suarelpäi ajau ?
- Ga midä kaččuo , se on Jermoin Iivan , hänen "Strela " motoran kerras tunnustat iänes .
Hyvän sualehenke tulou , veneh ylälaidassah on vien ual .
Kummalline mies on tämä Iivan .Toizet rahvas kalua vaihtettih den'gah , a tämä ilmai kai jaguau babiloil .Mikse händy karjalaine Jumal avvuttau ?
Randah tuli veneh puolessah täytetty läpettäjäl kalal .Iivan hyppäi vedeh , vedi venehen randah , pyhki hiet očas vahnal kepkal da muhahtih valgieloil hambahil .
- Hei , akkaizet , kenbo abuh tulou ?
- Terveh , Mikki diädö . Mitus čoma olet !
Nikita Ivanovič heilutti Iivanal käil da kučui Gennii .
- Net baboit ollah voinulesket . Iivan kymmene vuodehizennu jäi orboikse .Kaikelleh opitteli händy , gorä -rukkua , elaigu , eihäi kaikin hyvänke vastah tulla .Voinan jälles häi miinoi kabrasti .Tulesgi oli da kontuzien sai .Kui näet , ei kovennuh hengel .Yhtes sinä , Genni , olet oigei , auttau händy Jumal , sendäh gu eläy häi muhunke syväimes , ukonvembelenke .
Voinuveteruanu ohkajen nouzi kannolpäi , otti oman viršizen da rambuajen lähti astumah babiloin peräh .
Ukonvemmel
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–