Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Uljana Tikkanen. Venäjän nuoriso on muutokšien kynnykšellä
Uljana Tikkanen
Venäjän nuoriso on muutokšien kynnykšellä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Mari El -tašavallan piäkaupunkissa Joškar-Olašša piettih
III šuomelais-ugrilaisien kanšojen forumi .Tänä vuotena šen teemana oli nuoriso muuttujašša muailmašša .Forumih ošallistuu 250 henkie Venäjän 32 ošašta .
Pivon avajaiset
Forumin juhlalliset avajaiset piettih 10. šyyškuuta Oopperan ta baletin teatterissa .Keräyty täyši šali rahvašta ta kuulu , kuin monet paissah keškenäh omalla muamonkielellä .Miun takuata niise kuulu šemmoni pakina ta himotti kyšyö , millä kielellä hyö paissah ta mintäh valitah pakinakielekši omua kieltä .
– Olemma marilaiset ta pakajamma mariksi , šentäh kun ušomma , jotta luonnonvoimat ta jumala kuullah meitä , kun myö pakajamma šitä kieltä , mitä paistih meijän šuvušša . Še antau voimua ta hyvyä mieltä , šelitti forumin ošallistuja Vasilii Petrov .
Nämä kallehet šanat kummaššutettih milma , kuin šelvä še šelityš on .Enši yllätykšenä oltih forumin avajaiset .Juhlapito oli pietty täyvellä kaunehuolla : esitykšien aikana koko lava oli täyši artistoja : marilaiset kollektiivit esitettih luova ohjelma , kumpani tanššin ta laulun avulla kerto , kuin näillä mailla kanšat ruvettih elämäh , a lapšien kuorot esitettih Venäjän ta Mari Elin tašavallan gimnit urkujen šoitolla .
Šen jälkeh lavalla nouštih forumin kunnivovierahat : Venäjän Presidentin hallinnon johtajan šijahini Magomedsalam Magomedov , Venäjän Presidentin täyšivaltani etuštaja Volganrannan federalisešša piirissä Igor’ Komarov , Venäjän Liittoneuvošton piämiehen šijahini Konstantin Kosačov , Kanšallisukšien aseijen federalisen toimiston johtaja Igor’ Barinov , Valtijollisen duuman komitietan johtaja Vladimir Ivanov , Mari El -tašavallan piämieš Jurii Zaitsev ta yhteiskunnallisen Venäjän šuomelais-ugrilaisien kanšojen liitto-liikkehen neuvošton johtaja P’otr Tultajev .
Avajaisissa forumin jäšenillä oli luvettu Venäjän Presidentin tervehyššanat :
– Tilaisukšien kyšymykšien keškukšešša on kyšymykšie kašvajan šukupolven kašvattamisešta , nuorison tulovaisuošta , mahollisukšista noštua ammatillisie taitoja ta kehittyä luovua kokemušta .Koroššan , kuin tärkietä ruatuo šuorittau Venäjän šuomelais-ugrilaisien kanšojen liitto monen vuuvven aikana .Šen ruavon tehtävänä on šäilyttyä šuomelais-ugrilaisie kielie ta ainutluatusie tapoja , kannattua tarvittavie etnokulttuuri -, opaššuš - ta taitoprojektija .
Forumin ohjelma
Forumin kakšipäiväni ruato mäni kolmešša ošašša , missä ošallistujilla oli mahollisuš näyttyä oman ruavon tulokšie ta šuaha uutta kokemušta .
Joka ošašša oli kuunneltu kymmenie šeloššukšie eri teemoista : projektitoiminta , nuorisojärještöjen toiminta , viestintä , kirjallisuš , kielen ta kulttuurin šäilyttämini .Kurattorit šuatih ošallistujilta ehotukšie ta šanottih ne lopputilaisuošša .
– Pitäy jatkua Šuomelais-ugrilaisien nuorisojärještöjen johtajien koulun pitämistä . Kannattua šuomelais-ugrilaisien kanšojen jokavuotisen kirjallisušlehen julkaisuo , nykyaikasien laulujen šuomelais-ugrilaisilla kielillä nauhotušta šekä pityä šuomelais-ugrilaisien kanšojen festivalija , šano Kanšallini johtajakoulu : idejašta toteuttamiseh-ošan moderattori Maksim Algaikin .
– Meijän ošašša oli kaikešta enemmän ošallistujie . Myö piättimä , jotta pitäy luatie online-šivu , kumpani auttau čukeltua šuomelais-ugrilaiseh kulttuurih .Pitäy kannattua kiäntäjien toimintua ta avata alovehissa šekä tašavalloissa viralliset šuomelais-ugrilaisien kielien kiännöškeškukšet , šano Perintehelliset henkelliset arvot Venäjän yhtehisen koodin šäilyttämisen faktorina -ošan moderattori Aleksandr Korepanov .
– Meijän ošan joka esitykšeššä oli šanottu oikein arvokkahie tietoja . Olemma varmat , jotta pitäy valmistua ammattilaisie ta kehittyä ruatajien ammatillisutta , kerätä etnovalokuvien ta videojen yhtehini korpussi , jotta opaštua tekoälyö luatie oikeita kuvie .Pitäy uuvveštah alottua šuomelais-ugrilaisien lehtimiehien ta toimittajien liiton toimintua , šano Nykyni mediatila : taistelu älyštä ta yhtevyöštä -ošan moderattori Aleksandr Daniljevič .
Ošien ruavon tulokšien mukah oli valmissettu piätöš .Šen esitti Venäjän Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liiton presidiumin jäšen Anna Anhimova .Hiän oli kaikissa Venäjän šuomelais-ugrilaisien kanšojen forumiloissa ta korošti , jotta šeloššukšien tašo huomattavašti nousi ta on hyvä , jotta on uušie ruavon muotoja .Piätöš valmissetah julkaisukši ta hyväkšytäh lähisenä aikana .
Forumin lopušša oli juhlallisešti annettu Kanšallisukšien aseijen federalisen toimiston kunnivokirjoja .Karjalan tašavallašta forumin ošallistuja , Venäjän Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liiton nuorisoneuvošton jäšen Timofei Migunov oli palkitettavien joukošša .Hiän šai kunnivokirjan panokšešta kanšojen välisen rauhan ta šovun lujentamiseh .
Loppušanoissa oli koroššettu , jotta piätökšet ta uuvvet idejat ei jiähä kuollehekši paperiloiksi , kun yhteiskunnašša on aktiivisie ihmisie , kumpaset omalla ruavolla tovissetah rakkahutta omah kieleh ta kulttuurih .
Venäjän nuoriso on muutokšien kynnykšellä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
–