Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Olʾga Smotrova. Siämärven rikkahas histouries piästetäh kniigu
Olʾga Smotrova
Siämärven rikkahas histouries piästetäh kniigu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Syvyskuun
25. päivänny Priäžän piirin Jessoilan kylän kirjastos piettih kolmas seminuaru "Siämärven lugemizet – Siämärvi : histourii , eloksentavat , kul’tuuru ".
Siämärven lugemizet-tiedo-praktiekallizes seminuaras eri aloin tiedäjät , Kielen , literatuuran da histourien instituutan tutkijat da Kižin muzein ruadajat paistih omis tutkimuksis Siämärven čupun histouries , kieles , kul’tuuras da arhitektuuras .
Siämärven tutkijoin mustokse
Seminuaru piettih Meijän Kodi -liiton Ven’an prezidentan grantufondan kannatetun suuren projektan hantuzis .Sen nimi on "Karjalan muan prepodobnoin pyhän Aleksandr Svirskoin hengellizen perindön elvyttämine ".Kahten vuvven kestäjän projektan piätarkoituksii on kahten časounan kohendamine da tiedokirjutuksien kerävökniigan ilmoih piästämine .Mennyt vuon Meijän kodi -liiton kehitykses oli kohendettu Rubčoin kylän Iivanan časounu .Tämän uvven projektan hantuzis pietäh konservatsiiruavot – Karhumäine Batova-kylän Antipa Pergamskoin časounas da Priäžän piirin Čuralahten kylän Aleksandr Svirskoin časounas .Tänäpäi jo valmistetah dokumentoi konservatsiiruadoloih niškoi .
– Projektan mugah myö valmistammo tutkimuskirjutuksien kerävökniigan . Luajimmo sen Siämärven čupun tutkijoin , kudamii jo ei ole täl ilmal , mustokse da omistammo sen Anatolii Andrejevič Vasiljevan merkipäiväkse .Oman rannan tiedäi , histouriekku , Jessoilan školan opastai , S’amozerje-Siämärven karjalazien kanzallizen keskuksen alguhpanii Anatolii Andrejevič täs Rubčoin kyläs tutki Siämärven kul’tuurua , pidi yhtevytty paikallizien eläjienke da tiedomiehienke , sanou Meijän kodi –liittoh kuului , Kielen , literatuuran da histourien instituutan ruadai , arheolougu Tatjana Vasiljeva .
Uudeh kniigah ruvetah kuulumah tutkimukset , kudamat ezitettih Kižin muzien da Kieli-instituutan ruadajat "Siämärven lugemizis " Jessoilas da vie ližiä tutkimustu da materjualua .
Kieldy , uskuo , histouriedu da arhitektuurua
Seminuaran avai tuatto Sergei Teplouhov .Häi mainičči , ku tiijol da uskondol on äijy eričysty .Tiedo pohjavuu fatkoih , uskondo – uskoh .
– Ga tänäpäi myö rubeimmo kaččomah toine toizeh erähäl kiinnostuksel , rubeimmo eččimäh yhtehizii kohtii , sanoi Sergei-tuatto .
Mugai on .Siämärven čupun kul’tuurua tutkittih eri puolis .Seminuaras paistih Siämärven lohkon pyhis kohtis da niilöin kohendamizes , Aleksandr Svirskoin ozas da sen rinnal paistih Synnynmuanaijas da Synnys , kudamah rahvas lujah uskottih da kudamua varattih da kuunneltih , nähtih heinysuatonnu da kangaspalannu , kudai lendeli Siämärven yhtel niemelpäi toizele .
Siämärven čupunnu pietäh kolmen järven – Siämärven , Šotjärven da Vagatjärven – keskes olijua alovehtu .
Seminuaran vedäi , Meijän kodi -liittoh kuului , arheolougu da Rubčoih rodivunnuh Tatjana Vasiljeva saneli seminuaras omis tutkimuksis .Häi pagizi Rubčoin kyläs , kudai on Siämärven čupun keskikohtas , kolmen järven välis , joga järvessäh on läs viitty kilometrii .Täl taval kylii ei nostettu , perindöllizesti suurien järvilöin rinnal rahvas azetuttih elämäh nämmien järvien rannoile .
– Minuh niškoi tämä on ainavoluaduine kylän sijoitandu , ga sen hyvyös kyläs on säilynyh arhitektuuru . Paikallizet eläjät ozutettih ezinehii , kudamii hyö löyttih kylän kohtal , ozutettih kohtat .Muga myö , arheolougat , avaimmo keskineoliitan da eneoliitan arhielougiellizen mustopaččahan (niilöi kaikkiedah Siämärven čural on 180), muga 28 nellikkömetril lövvimmö 600 säilytysyksikkyö , niilöin joukos keijähän terii , keramiekkua , kudamat kuulutah IV vuoziluguh enne meijän aijanluguu , rubei sanelemah Tatjana Anatoljevna .
Kuibo sit enne meijän aijanluguu rahvas lähtiettih elämäh moizen kaijan Rubčoi-ojazen rannoile , konzu lähäl ollah suuret järvet ?Dielo on sit , ku vuodessah 1970 Rubčoja oli aiga levei – läs 13 metrii , da siepäi rahvas lähtiettih venehil suurih vezistölöih .I onnuako enne meijän aijanluguu kylä libo ristikanzan azetuskohtu oli ei ojazel , vai Siämärvel .Siämärvi oli suurembi .
Kielen , literatuuran da histourien instituutan ruadai Irina Grišina saneli sih nähte , ket tutkittih Siämärven čupun puuhistu arhitektuurua .Enzimäzii oldih suomelazet .Ga mindählienne hyö astuttih vai Siämärven lohkuo myöte pohjaispuoleči , sydämes ei oldu .Saneli V’ačeslav Orfinskoin tutkimusmatkois da kerättylöis materjualois .Hänen enzimäine tutkimusmatku sinne oli vuvvennu 1952, sit 50 vuvven peräs hänen jälgilöi myöte käydih Moskovan studentat .Vuozien 1952-1953 kerättylöi materjualoi voibi löydiä Kižin muzein saital .Vuozinnu 1978-1980 Siämärven karjalazien luokse käydih ekspeditsienke Kul’tuuruministerstvan ruadajat .Kahten vuvven aigah hyö luajittih enämbän seiččiedu tuhattu fotokuvua .
Siämärven neroniekat loitokse kuulutah
Moizii on Rubčois Osipovien-Moisejevien-Jermolajevien taloi .Hyvin säilynyh Kleššoilan kylän Maksim Jakovlevan taloi .Se oli otettu Kižin suarele vuvvennu 1966, jällespäi se pandih kundoh .Kižin ruadajat tänäpäigi tutkitah Jakovlevien suguu da kaitah suvun histouriedu .
Ol’ga Žarinova saneli kuožalilois , kui niilöi luajittih da mittuine merkičys oli kuožalil , ozutti Siämärven neroniekoin käzin luajittuloi kuožaliloi .
Kielen , literatuuran da histourien instituutan kieliozaston ruadai Aleksandra Rodionova saneli , kui karjalan kielen siämärven alamurreh on ezitetty VepKar-korpusas .VepKar-korpussah pujoitettuloin tekstoin joukos on puhieloi , ennustuksii , kerdomuksii , itkuvirzilöi da toizii .Joga tekstan ual on kirjutettu kus , konzu da kes se oli kirjutettu .Se on mieldykiinnittäi resursu ei vaiku kielentutkijoile , ga muite Siämärven rannan eläjile .On tärgei segi , ku kai tekstat on kiännetty ven’akse .Siämärven alamurdehel korpusas on 112 tekstua .Paiči tekstukorpussua , Instituutan saital on viegi VepKar-paginkorpussu .Paginkorpusas on enämbi 200 magnitofonah kirjutettuu paginua karjalakse , kolme niilöis on siämärven alamurdehel .
– Myö potakoičemmo kaikkii kielenkandajii tulemah meile Instituuttah panemah omii paginoi tallele , myö sijoitammo teijän paginat paginkorpusan audiokartale , sanou Aleksandra Rodionova .
Kielen , literatuuran da histourien instituutan kieliozaston ruadai Natalja Pellinen potakoiččou karjalazii työndämäh Instituuttah Suuren ižänmuallizen voinan aigah saldatoin kirjazii , kudamis hyö käytetäh karjalan kieldy .Jo työttylöin kirjazien sähkökoupiet voibi sežo löydiä Instituutan saital .
Nämmii da kaikkii toizii kallehii tiedoloi Siämärven kul’tuurah , kieleh da histourieh nähte löydyy uvves kniigas , kudai rodieu suuren kaksivuodizen projektan da tutkijoin monien vuozikymmenien ruavon tuloksennu .
Siämärven rikkahas histouries piästetäh kniigu
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский