Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Uljana Tikkanen. Još tahot tuntie kulttuurie, maistele šitä
Uljana Tikkanen
Još tahot tuntie kulttuurie, maistele šitä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Karel’skaja kuhn’a i
Točka -nimisen projektin toteuttamista alettih Karjalašša .Šen aikana tutkitah karjalaisien , vepšäläisien , venäläisien keittijöperintehie ta esitetäh tutkimukšie , kumpasien peruštehella valmissetah kirja ta näyttely .
Perintehellini keittijö on jokahisella mukava
Vielä ennein projektin esittelyn alkamista vierahat paistih Karjalan kanšojen keittijöjen reseptilöistä .Šai kuulla , ken mitä keittäy nakrehešta , kun šitä on äijän kašvan tänä vuotena ta šamalla löytyä niitä , kellä liikua šatuo antua .
Toisešša nurkašša naiset paistih leivän paistamisen šaloista , kuin heijän muamot ta ämmöt paissettih .Heti oli epyälömättä šelvä , jotta uuvven projektin teema : Karjalan kanšojen perintehellini keittijö on nykytärkie ta mukava .
Karel’skaja kuhn’a i Točka -projekti on Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liigan uuši projekti .Šen toteuttamista kannatti Karjalan piämiehen granttien fondi .Projektin avajaisih oli kučuttu šen partn’orija : tutkijie , musejoruatajie , keittäjie – niitä , kenen kera monta vuotta liigan johtaja Anna Anhimova oli yhteisruavošša šamoja tavoittehie šuattamašša .
– Voin šanuo , jotta tätä projektie myö vuottima yli kymmenen vuotta . Myö tutuštuma niijen ihmisien kera , ket luajittih oma panoš kanšojen perintehellisen keittijön šäilyttämiseh .Perintehellisen keittijön teema eläy miun šytämeššä lapšuošta alkuan .Ämmön keittijöššä istuos’s’a tuškin mie ajattelin , jotta aikuhisekši tultuo še , mitä ämmöllä oli jokapäiväsen elämän ošana , miula tulou ruavon tärkiekši ošakši , šano projektin johtaja Anna Anhimova projektin esittelyššä .
Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektin aikana ruvetah keryämäh tietuo šyömisien reseptilöistä , kuin ruokua valmissettih ta šiitä pantih stolalla ta šyötih , mimmosie ašteita käytettih šyömisien šäilyttämisekši ta keittämisekši .
Esittelyššä oli mukavie esitykšie
Projektin avuamispito piettih Kiži-musejon lapšienkeškukšešša .Šielä partn’orit kerrottih mukavista löytölöistä ta aiheista , kumpaset liitytäh projektin teemah .Esimerkiksi , oli esitetty kaunehešti korissettu pärevakka , kumpani tuotih Kiži-musejon fondih Kargopolista .Täššä vakašša anopi toi vävyllä ritualileivokšie .Toimen tehtävänä oli kuččuo kevättä , še oli kevätpäiväntašavuona ta tämä perinneh on kuvattu vakan piällä mualatuissa kuvijoissa .
Irina ta Vladimir Titovit esitettih tuohiropehie , kumpasie ennein käytettih šamalla tehtävällä , kuin myö nyt käytämmä termossipulloja .Hyö näytettih , kuin roveh pannah kiini , jotta vesi ei piäsis šiitä pois .
Še oli vain monieš šeikka , a kuin äijän mukavie löytöjä ta tietoja vielä šuahah projektin ošallistujat tutkimušmatkojen aikana melkein koko Karjalua myöten Karhumäjen , Onegarannan , Priäžän , Kontupohjan , Puudožin , Aunukšen piirilöih šekä Segežan , Koštamukšen ta Petroskoin kaupunkipiirilöih .
Yhteiskuntajärještön , tietomiehien ta musejoruatajien yhtehini toiminta auttau kerätä täyvellisie tietoja Karjalan kanšojen keittijöperintehistä , kuin kanšašta kertojašta kulttuuri-ilmijöštä .
Tämä šuuri ruato täyventäy Karjalan keittijö -kirjua , kumpasen entini painoš oli valmissettu vielä vuotena 1989 ta tarviččou jo uuvvistumista .Še kirja varmašti löytäy oman paikkah Karjalan eläjien kotiloissa .
Tutkimušmatoilla šuatuja kuvie , reseptijä ta kertomukšie esitetäh näyttelyššä , kummaista šuunnitellah avata Sovetskaja-aukivolla enši vuotena .
Karel’skaja kuhn’a i Točka -projektie toteutetah Karjalan piämiehen granttien fondin kannatukšella tämän vuuvven elokuušta vuuvven 2026 kešäkuuh šuaten .
Još tahot tuntie kulttuurie, maistele šitä
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский