Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Yhen miehen mieli ta yhekšän miehen voima. 2
Yhen miehen mieli ta yhekšän miehen voima. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tapettu
kontie rahvahan käytännöššä
Luonnonkanšojen muailmankäsitykšeh kuuluu olennaisena ošana luontoh šisältyvä voima eli väki .Erähissä paikoissa , kašviloissa ta elukoissa on enämmän viittä väkie kuin toisissa .Še tarkottau , jotta niillä on voimakkahampi haltie .Tämä väki eli voima voit tietyllä tavalla šiirtyä ičellä .Kontie on voimakaš , šentäh tapetušta kontiešta otettih monet ruumihin ošat talteh vaikka lihat hauvattihki muah .Monissa taloloissa šäilytettih ken kontien keroista , ken šyväintä ta šappie , kynšie ta hampahie , kontien käpälyä ta tal’l’ua , erähät vieläi šukuelimie .Niistä rahvaš tiesi ta käytti ken mitäi tarpehieh mukah .
Kynnet (ruavahan kontien kynnen mitta on noin šeiččemen šenttie ) annettih tietäjillä taikka monet rahvaš piettih kontien kynttä ta nykyjähki pietäh šuojukšenah .Häissä kynši oli šulhasen šuojukšena .Pantih vielä kynši pokoiniekalla kropuh , jotta hänellä šielä kaikki hyvin järještyis .
Hampahie (kontiella on 42 hammašta ) šamoin šuojukšena käytettih ta nytki käytetäh ta ušotah niijen taikavoimah .
Käpälyäki käytettih ennein tai nyt eri tarpehih .Še kuivattih ta korjattih pois .Kun šattu kennih viluštumah , ni šitä käpälyä lämmitettih tulen ieššä ta šillä paineltih rintua .Tervasella kontien käpälällä voijettih kevyällä heposie , jotta kontie ei koškis niitä .Kontien käpälä häissä šuojeli pat’vaškua .Mečäštäjät aina piettih repuššah kontien käpälyä ta ušottih , jotta šilloin mečänisäntä šuojelou ta auttau mečäššykšeššä .Tollošša yhellä naisella oli ollun kontien käpälä ta še naini oli šanon , jotta še on hyvä vaikka mih .Čirkkakemiläini Yrjö Aittavuara kerto , jotta još heponi yrittäy piäššä peltoh mistänih aijan kohašta , ni šiih šivottih kontien käpälä .Šilloin heponi ei ni lähellä tule šitä paikkua .Šamoin heinänurmellaki .Jotta heposet ei mäntäis šyömäh heinyä suaprašta , ni šen alla pantih kontien käpälä .Kyllä šilloin heponi kierteli šitä paikkua .Šamanmoista šanottih tietävän ta ruatavan Tollonjovellaki .
Šiämirašva oli ennein tai nyt on šuurešša käytöššä .Še merutah ta šäilytetäh vilušša .Kontien rašvalla voijettih aitoja , jotta heposet ei hypättäis piäličči peltoloih .Ne heposet kun lähettih aitua ta šuatih šitä rašvan hajuo , ni puattih pois .Kun ihmini lujašti kylmi ni häntä käytetäh kylyššä .Šielä löylyššä läsijä hyväkši lämpisi ta enšimmäisenä päivänä voijettih lämpimällä rašvalla vain hänen rintapuoli .Šilloin šanotah , jotta še kylmyš lähtöy šelän kautti pois .Toisena päivänä šamoin , vain nyt voijetah jo šelkäpuoli ta kylmyš mänöy ihmiseštä rinnan kautti .Šiämirašvašta šuattajat rahvaš luajitah ryvityšliäkettä , mitä voit antua pienilläki lapšilla .
Karva .Erähät uurahat kalamiehet šivotah onkeh taikka mih toiseh pyyvvykšeh kontien karvua .Šanotah olovan tehokkahana temppuna .
Tal’l’alla häissä issutettih moršienta ennein šulhasella antamista .Ušottih , jotta šilloin uuvvešša pereheššä hiän hyvin šopeutuu ta on oman šuvun šuojašša .
Šontua kiärittih tuohitötteröh ta pantih liävän oven piällä .Šiitä muka lehmät hyvin lypšettih ta lihavana pisyttih .
Keroni .Oli ennein tiijetty , jotta vesi valettu kontien kerosešta läpi autto ummetukšešša olijie .
Šyväin on hyvä liäke pissokšie (noijannuolie ) vaštah .
Piäkallošta läpi valetulla vejellä liäkittih šukuvoimattomutta .Ei še konšti tepšin tämmösettä luvutta :
Yhekšän orihin šuonet ,
Kontien šuonet kymmenennet ,
Piätä on pissyššä pitämäššä ,
Šelkäšuonta šeisottamašša .
Šappi ta ičeki šappipušši ollah erikoisen tehokkahat .Šanotah , jotta še šappi on hyvä šatah tautih .Šapista luajittih voijetta ta parennettih vanhoja huavoja ta ajokšie , voijettih kivistäjie nivelie .Iče šappipušši kuivattih , hienonnettih ta otettih liäkkienä šiämeh monešša tauvissa .Moni kontie heitti ta nytki heittäy henkeh šapin eččijien šalamečäštäjien käsissä .
Kontien tapantah liittyy ikivanha perinneh , min mukah kontien kuataja šuau kontien tal’l’an , piän ta šiitinluun , mi – kontiella – ainuolla nisäkkähällä , šemmoni on .Šiitinluu on yksi šyy šamoin kontieh liitetyistä seksualisista miiffisistä juttuloista .Kontien šiitinluuta käytettih apuna kanšanparennukšešša .
Kontien tavat
Mitä on muailman makiempua : šiijan šilmä , kuujan kulma , ahvenen alani leuka .Matikan makša ta šijan kieli voilla vertua vejetäh .Hirven turpa , kontien kämmen ta matikan makša , ei niillä vertoja löyvy .
Kontien voimašta šanotah näin : "Kontiella on yhekšän miehen voima ta yhen miehen mieli ".
Kontien elintavoissa vanha rahvaš nähtih šemmoista arvautukšellista , mi heissä herätti šekä kummiteltavua , jotta hätyä .Hyö oli primietitty , jotta kontie luatiu pešäh ušein järven , lammin tai šuon lähellä .Pešäpaikakšeh še valiččou šakien mečikön , missä kuatau läjäh nuorie kuušipuita ta luatiu niijen alla pešäh .Šen vuokši pohjoisohjalaini erämieš Hyrynšalmešta šanoki lähtiessäh kontiemečällä :
Mieleni minun tekevi ,
Aivoni ajattelevi ,
Lihua lehen alaista .
Kuuta kuušen juurellista .
Talven muannutta tal’l’ua .
Šemmosen honkan aluš , mi oli kuatun ta noštan juurillah aijän multua ylös , niin jotta juurien paikalla oli jiänyn šuuri hauta , on šamoin kontien mielehini pešäpaikka .Kun šattunou šemmosen pešän pohja olomah epätašani , ni kontie tašottelou šen kanarvolla , kuivalla lehellä , ruoholla , heinällä , kuušen okšilla taikka šammalella .
Kontien luatima pešä on melkein potakkakuopan muotoni .Še on luajittu muan šiämeh niin , jotta muanpinnašta on muotoštun katto , ta šen šuupuoli on aina eteläh päin .Pešän šuuruš riippuu šiitä , kuin monta kontieta mänöy šamah pešäh .
Joškuš eri šyyštä kontie voit myöhäštyö pešän luatimisešša niin äijälti , jotta šen on ašetuttava talviuneh pal’l’ahan taivahan alla puun juurella taikka muurahaiskekoh .Pehmikkehekšeh še šilloin kantau allah heinyä taikka šammalta .Joškuš kontie tyytyy ihan vuatimattomah pahnah , konša šillä ei ole muuta , kuin vähäsen rišuo alla .
Kontie voit muata koko talven pešäššäh šyömättä , voit šynnyttyä šielä pakkais-tuiskukuun vaiheissa tai tuiskukuun lopulla poikaseh ta kevyällä šamašša pešäštä nouštuo kykenöy puoluštamah iččieh ta pentujah .
Pešäššä muatešša še – niin monet tutkijat ajatellah – talven kuluos’s’a kiäntäy kylkieh vain kerran .Tämä tapahtuu 21.–22. päivä talvikuuta , konša on kaikkein lyhin päivä ta pitin yö .
Täštä ajašta alkau toini talven puolisko pakkasineh ta myrškyneh .Tätä aikua šanotah talvipäivän šeisaukšekši .Juuri täh aikah rahvahan tietojen mukah pyörähtäy pešäššäh kontie kyleltä toisella ta mörähtäy : "Yö puolešša , nälkä šuolešša ".Ašettautuu toisella ta kyšyy : "Joko päivä on ?".Täštä lähtien päivä alkau pitetä .
Täyveššä unešša olija kontie šuau poikaset kakši – kolme (voit olla nellä – viisi ), mit painetah 340—680 gr . ta ollah 25 šentin pituvuiset .Poikaset šynnytäh šokeina ta kuurnehina , vain heti aletah imie muamon rašvaista (20%) maituo .14 päivän piäštä ne jo aletah kuulla ta kuukauven piäštä nähä . Jo kolmen kuukauven vanhana poikasilla ollah kaikki maitohampahat ta hyö voijah iče šyyvvä marjua , heinyä ta šyöpäläisie .Täššä ijäššä poikaset painetah 15 kiluo , a puolivuotiset – 25 kiluo .Kaiken huolen pienistä pitäy emäkontie .Toičči hänen apulaisena on viime pešovehen pentu .Kolmen – nellän vuuvven vanhana poikaset kokonah erotah muamoštah .Kontiet ollah ruakalaiset (kannibaalit ) ta isäkkökontie voit šyyvä poikaset , kun vain ollou šemmoni mahollisuš .Kiima-aikana toratešša isäkkökontiet tapetah toisieh ta tapettu šyyvväh toiset kontiet .
Yhen miehen mieli ta yhekšän miehen voima. 2
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский