Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Nadežda Mičurova. Festivualimatku Kitaih
Nadežda Mičurova
Festivualimatku Kitaih
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Anuksen
Karjalan koivu -rahvahan horan joukko kogo nedälin oli Kitais .Sie 8.–15. syvyskuudu piettih "Kuldaine lagevo-2025 " perindöllizen kul’tuuran rahvahienväline festivuali .Kui se meni da mil painui mieleh , pagizin Anuksen rahvahan horan johtajan Larisa Fofanovanke .
– Larisa Aleksandrovna , mittumil mielil tulitto kodih Kitaispäi ?
— Hyviä mieldy on äijy . Moizih kanzallizien kul'tuuroin festivualiloih pidäy kävvä .Enzimästy kerdua se oli järjestetty .Festivualih yhtyi seiččiekymmen kaksi taidehjoukkuo kolmeskymmenes alovehes da vie Kitaspäi .Se oli ylen suuri da čoma pido .Festivualin johtai Gamira Gabdullovna Gadel’šina tiettäväine on moločču , gu nenga järjesti festivualin ottajen huomivoh kai struktuurat .Myö ehtimmögi yhtyö kilbuprogrammah , kävvä ekskursieloile , ehtimmögi meres uijella da laukkoi myöte kävellä .Myö tulimmo Baidaihe-kurortale kahtu päiviä enne festivualin alguamistu .Meile sanottih , gu puustos on menemäs nygyaigaine spektaklišou .Se oli kummastuttai .Midä myö televiizoras näimmö : kitailazii valotehnolougieloi , taidoloin yhtiständy da transformatsii – se kai oli ilmizin .Täyzi takku hyviä mieldy oli .
– Äijygo pajattajua ajeli Kitaih ?
— Meidy oli kuuzitostu hengie : nellitostu pajattajua da vie kaksi abuniekkua . Tiettäväine , ei kaikin voidu ajua .
– Oligo varattavu yhtyö kilbu programmah ?
— Tiettäväine , oli . Oli äijy nominatsiedu da net vie jagavuttihes : solo , trio , horat , ansamblit , folklourupajo , kirjuttajan pajo , rahvahan pajo .Enämbi kaheksuakymmendy kui lapsien muga i vahnembien ezitysty oli .Meil oli ammatilline , tiedäi da srougoi arvostelijoin joukko .Naistu erähäs ansamblispäi , kudai yhtyi defileh , kai moitittih ruutien periä .Nägyi , gu se oli merkittävy pido .Meijän naizet Inna Karpova da Tatjana Sl’unkova enzimästy kerdua astuttih kanzallizis ruutis st’oklahistu sildua myöte .Naizil se oli ylen varattavu .Heijänke enne sidä harjoiteltih , opastettih kui pidäy kävellä .Heidy kai kvadrokopterat kuvattih ylähänpäi .Gu minä olen Karjalan koivu-horan johtajannu puolitostu vuottu , varustuo festivualih oli jygei .Algoimmo varustuo sulakuus .
– Midä työ pajatitto da mindäh valličitto juuri net pajot kilbah niškoi ?
— Myö otimmo Iivan L’ovkinan hyvin tundietun Astui Nastoi -pajon . Pujoitin sinne Anuksen kadrielin ozat .Minä konzu rubein ajattelemah kui olis čomendua se pajo , kerras tuli mieleh kadrieli .Rodih ylen hyvä ezitys .Saimmo sit pajos enzimäzen laureatan diploman Pajon da tansin ansambli -nominatsies .Minä olin ylbei .A toizen pajon "Rakkahat rannat " Vladimir Brendojevan sanoih meile andoi Irina Semakova , konzu minä kiännyin hänen puoleh da kyzyin uuttu pajuo .Myö sit pajos luajimmo liirizen pajon .Minä ližäin sinne viheldyspillin da hälysoittimien iänii da meile rodih hyvä noumeru .Se pajo nelläskymmenes yhtes pajos vallittih galakonsertah niškoi .Pajo oli jygei varustettavakse , gu Brendojeval on vaigiettavu runokieli .Jo mennytvuon rubeimmo opastumah sanoi , niilöi jygei oli panna mustoh .Myö vie kolmanden iänen luajimmo .Pajo rodih čoma .Mennytvuon sygyzyl myö sen ozutimmo karjalazen pajon festivualis D’essoilas .Irina Borisovnale suuret passibot sit pajos .
– Tuligo mieldy myö kitaitsoile da toizile rahvahile karjalazien kul’tuuru ?
— Ylen äijäl rahvahale roittih mieldy myö meijän ferezit da tuohičomendukset . Tuohihäi on ainavoluaduine luonnon materjualu , a meil vie ollah moizet rippujat tuohičomendukset .Toizien bohatoin ruutien keskes , meijän sovat da tuohivešit äijäl erottih da kiinitettih toizien rahvahien mielii .Meijänke kai luajittih yhtehizii fotokuvii .
– Festivualiprogramman pidolois oli etnoillačču , kui se meni ?
— Konzu festivualin johtai oli kirjuttamas festivualipidoloin programmua , minä jo silloi sanoin hänele , gu tahton pidiä etnoillačun , pyörittiä Kitain rahvastu kruugas . I meidy otettih programmah .Meil jo oldih omat tansiprogrammat luajittu .Kezäl kyläpruazniekkoin aigua myö horanke jo ozutimmo tansiloi da opastimmo toiziigi tansimah .Kai nämmä illačut piettih eri paikois .Meile annettih yliopiston pihaplošadku .Paiči meidy sie oli vie nelli kollektiivua Baškiiriespäi .Myö tulimmo , yliopiston pordahil istutah nuoret yliopastujat , enimyölleh kitaitsat .I hyö pošti kaikin tuldih tansimah meijänke kruugua .Se ylen äijäl miellytti heidy , a minä vie sanoin , gu pidäy tervehtie toine tostu karjalakse .Arabialazet , kitaitsat da ven’alazet kaikin astuttih da tervehtittih toine tostu .Sit myö tansimmo yhtes "Talonpojan tansin ", karjalas-suomelazen polkan da lopukse "Jenkangi ".Tiettäväine , myö väzyimmö , gu ruado kiändäjänke minuh niškoi oli uuzi kogemus .Minä olen ylen ylbei , gu meil puutui tansie meijän kruugua Kitais .Jälles tädä illaččuu meil kai omaničentundo nouzi .
– Sanelkua omat mielet Kitain piälinnas ?
— Pekin on nygyaigaine , čoma da puhtas linnu suurien kodiloin , kauppu - da ruadokeskuksienke . Niilöin rinnal histourielline keskus muailman suuriman Tan’an’men’ - lagevonke , kus on Rahvahan urholoin mustopačas da Mao Tszedunan Mauzolei .Juuri sie ellendät , gu se on tovelline Kitai .Pekin — se on Kitai , kudamua ainos ozutetah televiizoras – kai valolois , enimite ehtäl , bohattu da čoma .Sie vähembän paistah ven’akse , a linnu on täčöi täyzi rahvastu , enimyölleh huondeksel , konzu kaikin yhtel aigua ajetah ruadoh .Pekin ylen äijäl miellytti minuu .Pekinan lähäl on muailman suurimii arhitektuuran Velikaja Kitaiskaja stena-mustopaččahii .Kiviseiny on piäle kahtukymmendy tuhattu kilometrii piduhuttu da kuuzi metrii levevytty .Kävelimmö sie meijän joukonke .Seiniä maksau kaččuo .Baidaihe , kus meil oli festivuali , on kurortukohtu Keldazen meren rannal .Sie on randu täyzi hotelii , kus huogavuu äijy ven’alastu turistua .Hotelilois da kahvilois kitaitsat paistah ven’akse .Joga kitaitsal , ruadannou häi matkustandualal libo ei , on kiändäi telefonas .Gu midä kyzynet , hyö kerras otetah telefonan .Se kiändäy kaiken paginan da nevvou .
– Festivuali meni , muga äijy oli eri kul’tuuroin edustajua , midä andoi se teile ?
— Konsertumatkois olles ainos mittumuatahto uuttu mieldy tulou piäh toizii kaččojes , ga sit pidäy olla varovazennu . Gu myö yhtynemmö kanzallizen kul’tuuran festivualih , sit pidäygi ozuttua kanzallistu kul’tuurua , ei muudu .A muite ainos on midä da keneh kaččuo , on mih opastuo .Žiäli on vaiku , gu meil ei puuttunuh kävvä arvostusjoukon master-kluassoih .Tottu sanuo , minä en ni smiettinyh , gu muga hyvin myö ezitymmö festivualis da vie suammo kuuzi enzimäzen laureatan diplomua eri nominatsielois .Horahäi harvah yhtyy moizih festivualiloih .Sen ližäkse horah tuli uuttu pajattajua , hora puolekse uvvistui .Naizet ellendettih , gu korgieloin tuloksien suadavakse repetitsieloin aigua pidäy äijän ruadua .Hyö ollah moločat , harjoiteltih kaiken kezän .Festivuali ozutti , gu ei se ruado sudre mennyh .Se tiettäväine andau pajattajile uuttu vägie da himuo ruadamah iellehpäigi da kehittymäh , andau ellendyksen , gu sinä et ole pahembi toizii .Se on tärgei pajojoukkoh niškoi .Olen hyväs mieles , gu meijän horan histourii rodih vie bohatembi .
Festivualimatku Kitaih
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский