Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
L’ubov’ Baltazar. Elaigu zakonan nimes
L’ubov’ Baltazar
Elaigu zakonan nimes
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Petroskoil
kevätkuun 25. päivänny vuvvennu 1989 oli perustettu Karjalazen Kul’tuuran Seuru .Ielleh se oli muutettu Karjalan Rahvahan Liitokse , kudai jo sinä vuon oli otettu virrallizil kirjoil yhteiskunnallizennu järjestönny .Sen enzimäzekse johtajakse oli vallittu livvinkarjalaine mies Mihail Andrejevič Goškijev , kudai sih aigah ruadoi Petroskoin linnan Rahvahallizen Suvvon sud’d’annu .
Karjalan Rahvahan Liitto rodih enzimäzien karjalankielizien Oma Mua - da Vienan karjala -lehtien - alguhpanijakse .Karjalan Valdivon yliopistos dai Karjalan Pedagouguinstituutas avavuttih karjalan kielen kafedrat .Karjalan Valdivon Filarmounies avavui suomelas-ugrilazen muuzikan ozasto .
Karjalan tazavallan Kanzallizien kul’tuuroin keskukses järjestettih karjalaine Oma Pajo -hora .Monis Tazavallan školis karjalazet da vepsäläzet opastajat ruvettih opastamah omua kieldy da piirilöis roittih Karjalan Rahvahan Liiton ozastot .Kummua sanot , ga sih aigah ei olluh Petroskoil mostu omua tilua , kunne karjalazet olis voidu tulla paginal , kus ainos veriät oldas avvoi da suas vastata tuttavii dai tundemattomii ristikanzoi .Moizekse kohtakse rodih Oma Mua -lehten toimitus , kudai enzimäzis päivis algajen oli sit samazes talois , kus se on nygöigi .Meile nelläl hengel toimituksen ruavon alguaijannu oli vai ainavo pieni kaidaine pertine toizes kerrokses .Ga se oli ylen suuri , sendäh ku sinne syndyi ylen äijy rahvastu .Ei olluh ni päiviä , ku toimitukseh ei käydys karjalazet , sit joukos KRL :n miehet .Se ei olluh vai sen periä , ku toimituksel pidi kiändiä karjalan kielel da painua lehteh KRL :n dokumentoi da kirjuttua uudizet , mit kuuluttih kandurahvahien kielen da kul’tuuran elvyttämizen ezmäzih askelih Tazavallas .Ristittyzil himoitti paista !Rahvahal oli suuri ihastus da hyvä mieli , ku kaikkiel
rubei kuulumah oma pagin .Kävijöi oli kaikkielpäi , kyläškolien opastajat dai Petroskoin laitoksien ruadajat tuldih sanelemah omii kibuloi da huolii , tiedomiehet Suomespäi tarittih lehteh avukse omii kirjutuksii .Kaikin oldih karjalazet , sikse vierastu ei olluh , ristikanzat terväh tuttavuttih da roittih omat .Puaksuh käydih Ivan Akimov , Mihail Goškijev da Pekka Zaikov .Juuri heijän da vie erähien aktivistoin voimil Karjalas ruvettih elavumah kandurahvahien kielet da kul’tuuru .Karjalan Rahvahan Liiton ezmäine johtai Mihail Andrejevič Goškijev rodih Anuksen piirin Panninsellän kyläs pakkaskuun 1. päivänny vuvvennu 1947.Häi loppi Kinelahten školan da ielleh opastui Leningruadas juristakse .Ezmäi häi ruadoi tutkijannu Pitkäsrannas da Suojärvel , sit Anukses advokatannu .Petroskoil tulduu oli Promstroi-järjestön juriskonsul’tannu ,sit jo vuvvennu 1976 rubei ruadamah Tazavallan prokuratuuras , ezmäi prokuroran abulazennu , sit sijahizennu .Vuvvennu 1985 Mihail Goškijev jo oli Petroskoin linnan Leninskii-rajonan prokurorannu .Sit aijas algajen häi ruadoi eri tazoloin sud’d’annu dai olles Karjalan tazavallan Zakonoinluajindukerähmön deputuatannu oli Zakonanmugažuon da oigevuskunnon komitietan predseduatel’annu .Uudeh yhteiskunnallizeh KRL :n johtajan virgah vallitunnu juristan ammatti , vuozien aigua suitetut tiijot da maltot autettih Mihail Andrejevičal oigieh käyttiä rahvahienvälizii kandurahvahii koskijoi zakonoi uuzii dokumentoi luadijes da kaččuo , kui iellehgi kai menis zakonua myö .Korgien tazon ammattimiehenny Mihail Andrejevič oli vähäsanaine , ga ylen oigei da rohkei ristikanzu , häi oli tozikarjalaine , kudai ylen äijäl suvaičči omua muadu da omua kieldy .
Jo yksi vai hänen erähän ezittymizen nimi "Nähtänehgo karjalazet ozua omal mual " ozuttau , kui syväh häi ellendi da kibiesti tunzi oman kielen dai kogo karjalazen rahvahan häviemizen ongelman .Ezmäzen da Toizen Karjalazien Kerähmölöin välil , vuvven 1992 kevätkuus Mihail Andrejevič Goškijev oli Moskovas Karjalan tazavallan puolespäi Karjalan delegatsien virgumiehienke šeikkuiččemas da allekirjuttamas kaksipuolistu Sobimustu RSFSR :n da Karjalan tazavallan välil dai yhtehisty Federatsien Liittosobimustu , kudai pidi terväh luadie N’evvostoliiton hajomizen jälles .Vuvven 1991 loppu oli ylen vastukavaine aigu ...Toinah kentah sil aijal varaigi , ku Karjalas karjalazet sežo ruvetah "nostamah piädy ", kui oli muulois endizen Liiton tazavallois .Ga Karjalas ei tundunuh vihua alguperäzien rahvahien puolespäi , hos kuhkuttelijua da riidukaššalii , omua dai vierastu , oli .
Enimät karjalazet silloi ei tahtottu ni hoppuu , ni torua .Riidua yhtehizen kirjukielen luadimizes , tiettäväine , oli , ga netgi enimyttäh omien keskes .Niidy kyzymyksii , kuigi karjalan kielen valdivokielekse hyväksymisty , ei ole tässäh piätetty .Karjalan kanurahvahien da heijän kielien häviemizen ongelmua ylen hätken niken ei koskenuh , siksehäi se pitkistyi da sen ellendämine da piättämizen tarbeh odva ei kaikkineh kadonuh yhteiskunnan poliitiekaspäi .Ga sih aigah suurin rodih se , ku karjalan da vepsän kieldy ruvettih opastamah školis , omil kielil ruvettih painamah lehtilöi da ilmestyi omua runoilijua dai kirjuttajua , karjalan kieli hil’l’akkazin ribei parenemah kirjukielekse .KRL :n miehet maltettih käyttiä sidä aigua oman rahvahan hyväkse , maltettih tarkazeh ilmai hoppuu todevuttua vepsäläzien da karjalazien oigevus oman kielen käyttämizeh da opastamizeh .Se , ku karjalan kieleh opastujien lapsien lugu jälgivuozinnu on pienennyh , jo on iče rahvahan syy .
Mihail Goškijev ellendi sen , ku kai algavuu "piäspäi ", häi kannatti karjalazen kirjuttajan Juakko Rugojevan sanoi , kudamat oli painettu lehtes "Leninskaja pravda " tuhukuun 18. päivänny 1989.Juakko Rugojev kjutti : "Minä olen sidä mieldy , ku ministerstvan ruadajikse pidäs panna suomen , karjalan da vepsän kielii tiedäjii ristikanzoi kul’tuururuavon pidämizekse rahvahallizis rajonois ..."Dai omis Mihail Andrejevič Goškijevan paginois oli äijy mostu mieldy , mit oldih ennustuksennu dai varoituksennu jygielöis da segaizis rahvahallizen poliitiekan kyzymyksis .Erähäs on nengomat sanat : "Jogahizel tervehmielizel ristikanzal on selgei , ku tävves sovus luonnonke ristikanzu voi eliä vai sit muas , kus on tulluh täl ilmal ...Omas kodimuaspäi iäres lähtiettyy ristikanzu hävittäy erähii orientiiroi da puaksuh oppiu muuttua ymbäri olijua muailmua endizen elaijan stereotipoin mugah .Moine ristikanzu azuu dai murendau samal aijal .Ga häi ei ole sih viäry ...Olis pidänyh smiettie , ku ymbäri olijan muailman rikkomine tuou natsionalizman kargieloi kyynälii , a kandurahvahan ruavon da eloksen morualin heittymizes ruvetah viärittämäh tulolazii ristikanzoi .Tämän ellendämine on ylen jygei prosessu .Kuigi se , ku pahembat ristikanzan puolet ei kuuluta vai yhtel rahvahal , ga net ollah kanzoinvälizet .Siksehäi ei pie pidiä kummannu sidä , ku mennyön aijan arvostelemine menöy nenga jygiesti ."
Jygiesti meni federatsien rahvahien oigevuksien da keskuksen sovittelemine , ga meijän Tazavallas löydyi omii karjalazii , ket omis virrois olles da kovien riijoin välih jovvuttuu maltettih löydiä oigei tie .Nygöi ei sua sanuo , ku valdivo "kieldäy " libo "ei anna den’gua ".Ylen äijy on luajittu , ylen äijy on kaikenmostu projektua kandurahvahien kul’tuuran jatkumizekse .Pidäy vai maltua kyzyö da järjestiä kai zakonoin mugah , kui maltoi ruadua Mihail Goškijev .
Zoja Aleksandrovna Goškijeva , Mihail Andrejevičan mučoi , mustelou , ku elaijan jälgimäzih päivissäh hänen mies autoi ristikanzoi kaikis kyzymyksis , kunne vai päittih ammattimiehen nerot .Kaikis ololois , joga paginas dai ruavos Mihail Andrejevič oli ristikanzanoigevuksien puolistai , nikonzu ei myöstynyh nimittumien estielöin ies .Vuvvennu 1999 häi kodvazen ruadoi Petroskoin valdivoinyliopistos oigevusainehien opastajannu ,ga ei voinnuh panna hyviä arvosanua niile , kel ei olluh tiedoloi .Häi maltoi kovah kyzyö , hos opastujat oldihgi maksollizen joukon studentoi .Siksehäi ei hätkie pyzynyh sit ruavos , ku ei maltanuh tirpua valehtelemistu .
Mihail Andrejevič Goškijev kogo oman ruadoijän dai elaijan oli andanuh omal Karjalal da oman rahvahan oigevuksien hyväkse , Karjalan kandurahvahien kielen da kul’tuuran jatkumizekse .Nengoman miehen nimie karjalazil ei sua jättiä unohtuksih .
Elaigu zakonan nimes
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский