Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
L’ubov’ Baltazar. Oman kuldazen runoilijan roindumual
L’ubov’ Baltazar
Oman kuldazen runoilijan roindumual
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Anuksenlinnas
6. syvyskuudu , Vladimir Brendojevan roindupäivänny Anuksen Kanzalline kirjasto pidi "Tulgua paginale " runoilijan mustole omistetun tapahtuman .
Se oli 24. Vladimir Brendojevan nimizen "Täs synnyinrannan minun algu " literatuuran festivualin jälgimäine päivy .Linnah Anuksen kylispäi kerdyi runoilijan neruo , runoloi da mustuo kunnivoiččijua rahvastu .Sinäpiän vie Alavoizen školan stadional oli gr’uuhan kilvat pedagougukollektiivoin keskes .En suvaiče lugie kirjutuksii tapahtumien menos , konzu niilöis kai on kirjutettu toine toizen peräh muga , kui oli , ilmai yhty sanua omih ajatuksih .Ga täl kerdua sanella roih juuri muga , sendäh gu Vladimir Jegorovič Brendojevan mustopäivy da "Brendojevan bes’odan " meno oli varustetu muga hyvin , ga toizin ni pidiä , ni sanella sih näh ei sua .Anuksen kirjaston kai ruadajat Georgii Černobrovkinan johtol on pandu muga äijän vägie da aigua sen varustamizeh , ga kaikil gostil hyviä mieldy täydyy pitkäkse aigua .
Huondeksel rahvas kerävyttih Polevaja-uuličan taloilluo n :o 39, kus eli Vladimir Brendojev .Paginua piettih Anuksen kanzallizen rajonan piälikkö Vadim Murii , Anuksen karjalazet -yhtistyksen johtai Vladimir Lukin , gost’annu Piiterin alovehelpäi tulluh "Janegski huogavus " da aijanviettokeskuksen johtai Jekaterina Ventsevič da Anuksen kirjaston johtai Georgii Černobrovkin .Koin seinäs olijal mustolavval pandu pihlajan oksaine peityi čomien kukkien alle .Sen jälles ken tahtoi , ajettih runoilijan kalmale Anuksen Kuunilan kalmužimale .Vladimir Jegorovičan kalmu on hyväs kunnos , se sežo on kirjaston ruadajien huolen tulos .Kalmoil anukselaine kirjuttai Nikolai Zaitsev da Galina Fedulova lämmin sanoin musteltih runoilijua .Päiväl Anuksen lapsien kirjastoh kerävyi ylen äijy anukselastu lastu , juuri heih nähte oli azuttu Anuksen taidehškolan opastujien Perehen vuvvele omistettu ku vien ozuttelu "Piirustammo ozua yhtes ", kudaman avai Julija Žuravl’ova , Ližäopastuksen keskuksen taidehozaston opastai .Sen jälles lapsile Vladimir Brendojevan elaijas saneli Anuksen kirjaston ruadai Svetlana Jemujeva .Lapset suadih tiediä , ku Vladimir Brendojevan roindukylä on Anuksen Sammatus dai karjalan kieli oli hänen oma kieli .Voinan aigua okupatsies olles tulijal runoilijal puutui opastuo suomen kieleh .Voinan jälles häi eli Kuittizes , loppi seiččeivuodizen školan da ruadoi Kuittizen promkombinuatal .
Sit opastui Valgienmeren kalastajien meriopistos .Kaksikymmen vuottu oli merimiehenny , lopus oli Karelribvod-laitoksen laivan kapituanannu .Vuvvennu 1983 jätti sen ruavon , vuvven ruadoi Petroskoil Karjalan kielen da literatuuran instituutas .Vuvvennu 1981 Brendojev hyväksyttih Kirjuttajien Liittoh .Vuvvennu 1986 mies jäi eläkkehele da eli jälgimäzet vuvvet Anukses , kuoli vuvvennu 1990.Vladimir Brendojev oli enzimäine , ken rubei kirjuttamah runoloi livvinkarjalakse .Net oli painettu enzimästy kerdua Neuvosto-Karjala -lehtes vuvvennu 1972.Sen jälles ainos kirjutti Punalippu -žurnualah .Enzimäine kniigu "Anusrandaine " oli painettu vuvvennu 1980 Karelija -julguamos .Sit oli kolmekymmen omua runuo da kaksitostu kiännösty .
Suo¬melaine runoilii Aku-Kimmo Ripatti on kiändänyh Brendo jevan runoloi suomen kielele .Net on painettu Suomes Pohjoinen-julguamos .Sen jälles Karjalas piästih ilmah karjalankielizet "Hiilau huoli " (1983), "Kadajikko " (1986), prouzukirjutuksetkniigaine "Sä olet armas " rodih jäl-gimäzekse , mi oli painettu runoilijan eloksen aigua .Surman jälles oli painettu vie kolme runokniigua : "Runoja " (1991), "Sanakuultu muaman suus " (1991),"Jättie hyvä jälgi muale " (1999).Kai nämmä tiijot pätäh lapsile .Nuorennu tiijustettu da kuultu painuu mieleh kogo ijäkse .Kuni meni pagin lapsienke , kirjastoh rubei kerävymäh rahvastu .Bes’odah tuldih hyvät susiedatAlavoizespäi – "Kummažet " da "Alavoizen taigin " da omat anukselazet artistat .Bes’odan allus paginan pidi Jelena Migunova , kudai Kanzallizen poliitiekan ministerstvan puoles tervehti kaikkii daandoi palkindot .Anuksen kirjaston johtai Georgi Černobrovkin sairynnäsmerkin "Kanzallizen yhteiskunnan kehittämizes ", Mägrienškolan opastai Margarita Lopuhina – Kunnivokirjazen suures ruavos , midä häi pidäy karjalazienkul’tuuran hyväkse .Sit algoi konsertu , kudamua vedi Tatjana Romanova .Enzimäzenny Vladimir Brendojevan juumoru-runon "Kiireh " lugi Vladimir Proščeluikin .Anuksespäi pajatettih da lugiettih runoloi Valentina Petraš , Vera Mušket , Jekaterina Borisova ,Vera Larionova da Marija Tarasova .Jogahine , ken tahtoi , sai ezittyö !
Runoloin jälles Kummazet ven’akse pajatetih pajon "Ti karelija moja ", kudai on onnuako parahien pajoloin joukos Karjalas .Pajo on ylen hyvä , siksehäi sidä kuunelles ainos kai varaittau – ei vai ken tartus sidä kiändämäh !On moizii ylen čomii da suurii pajoloi , kudamii ei ole hädiä kiändiä karjalan kielele .Kaikinhäi tiijämmö ven’an dai pajatammo hyväl mielel .Ga nägyyliteratuu rangi tila on huononemas , gu tänävuon Vladimir Brendojevan nimistypalkinduo ei olluh kelle andua .Ielleh Valentina Trofimovan johtol "Kummažet " pajatettihtoizii kiännettylöi pajoloi , da vie tunnetut pajot "Tusku " da "Heboine ".Kaikin kaččojat , ken tiezi da maltoi , pajatettih yhtes artistoinke .Ilmu oli moine hyvä , pajattajien iänet moizet heliet da vesselät , ga kaikin oldih kui omas kois , pajatettih yhtes !Sen periä , konzu tuli anukselazien Marija Proščelukinan da Tatjana Sažujevan vuoro pajattua , hyö ei kerras voidu ni mustoittua omii častuskoi !Kummu oli iče artistoile dai bes’odan gostile .Heijän jälles Valentina Libertsova Alavoizespäi lugi Anatolii Jeroškinan ven’ankielizen runon "Karel’skii vkus detstva ", kus erähii sanoi on karjalakse .Muga kirjuttaimustelou aigua , konzu lapsennu kuuli karjalan kieldy .Runo hyvin kuvuau karjalan kielen sijua monien karjalazien elaijas dai onnuako kielen tilua kogonah .Karjalan kieli enimil karjalazil on syväimes - dai mustos , ga vuozikymmenii ei olluh käytös da unohtui .Nygöi jo himoittas paista da kirjuttua , ga emmobo malta …
Sit hetkes ilmu rubei vähäzel muuttumah igävembäkse , eihäi sudre karjalazet sanota – nagron jälles puaksuh tulou kyynäldy ...Ei kyynälissäh , tiettäväine , mennyh , sendäh gu "Alavoizen taigin " tuli ozuttamah piendy spektaklii Antti Timozen Enzimäzet kurortulazet-kerdomuksen pohjal , kudaman livvikse on kiändänyh da luadinuh stsenaarien Valentina Libertsova .Oman panoksen kerdomuksen "elavuttamizeh " on pannuh Ol’ga Limarenko .Vanhemban polven ristikanzat ollah moizet hyvät artistat , ga uvvessah pandih kaikkii nagramah .Kompozitsien pienis välilöis , kuni artistat vaihtuttih , Ivan Ivanovič L’ovkinan "Ruispeldozen " meloudiedu ravahutteli "Kummažien " soittai L’ubov’ Lipkina .Oli kodvazii , konzu erähien silmis sai jo nähtä igävembiä mieldy – jogo on tulemas aigu , konzu karjalan kieldy rubiemmo kuulemah vai lavalpäi konsertois ?Hätkeksego vie löydynöy lavale tulijua ?
Sil aigua spektakli jatkui , "kurortalpäi tulluh Gavroi " uvvessah pani kai kaččojat nagramah .Kui se Gavroi on ainos valmis lähtemäh kurortale , mugai karjalazet kaikkielpäi da ainos ollah valmehet tulemah omah kirjastoh , kus hyvät emändät Tatjana Ivanovna da Galina Mihailovna vuotetah heidy da pannah kai omat väit karjalan kielen hengis pidämizekse .Konsertan jälgimäzen ozan pidi Margarita Lopuhina Mägrielpäi .Mägrien školas hyö yhtes omien dai Kuittizen lapsienke pietäh tallel karjalastu pläšindytabua da kaikkiel opastetah rahvastu .Hänenke oli nelli tyttösty , hyö oldih zavodijoinnu joga tansih .Pläšittih kaikin !Pläšittih da paistih karjalua !Kruugua dai kadrielii , artistat dai kaččojat , vanhembat dai nuorižo , dai lapset ...
Konsertan loputtuu rahvahan keskes kuulin naizien paginan – mi olis hyvä , ku olis Anukses mustopačas Vladimir Jegorovičale !
Vie on Anukses ristikanzua , ket mustetah runoilijua , ket elettih rinnal , kel häi andoi lahjakse omii kniigoi , kenenke pagizi ...Ga net paginat da mielet jiädih runoloih , net ainos ruvetah elämäh karjalazen rahvahan
mustos .Oman kielen armastus da kunnivoiččemine on siirdynyh runoilijalpäi rahvahah , se on elos .Dai rahvas on elos , kuni eläy kieli .Suuri passibo Anuksen kirjaston kaikile ruadajile da kaikile artistoile , ku maltettih luadie nengoine suuri da lämmin pruazniekku Vladimir Brendojevan mustokse !
Oman kuldazen runoilijan roindumual
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский