Тексты
Вернуться к списку
| редактировать | удалить | Создать новый
| История изменений
| Статистика
| ? Помощь
Natalja Sinitskaja.
Karjal, vepsä da suomi ei kiinnitetä nuorien mieldy
Источник:
Oma mua. № 39, 2025, с. 2
Natalja Sinitskaja
Karjal, vepsä da suomi ei kiinnitetä nuorien mieldy
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Karjalazien, vepsäläzien da suomelazien probliemat oldih paginal syvyskuun jälgimäzenny piän pietys Karjalan piämiehen tyves toimijan karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien nevvoston istundos.
Syvyskuun jälgimäzenny piän pietyn Karjalan piämiehen tyves toimijan karjalazien, vepsäläzien da suomelazien edustajien nevvoston istundon paginanvedäjänny oli Roman Golubev, syväinpoliitiekas vastai Karjalan varapiämies. Paginal oldih Karjalan da toizien suomelas-ugrilazien alovehien yhtehine ruado, karjalan, vepsän da suemen kielien opastus Petroskoin valdivonyliopistos da Karjalazien X kerähmön vallittuloin nevvoston vuvven piduhine ruado.
Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan varaministru Aleksandra Jeršova tämän vuvven tärgevimien pidoloin joukos mainičči Marin tazavallas syvyskuul pietyt kogo Ven’an III suomelas-ugrilazien fouruman da VIII suomelas-ugrilazien kanzoin assotsiatsien kerähmön. Jeršovan kehoittuloin pidoloin joukos oldih sežo Tverin alovehel piettävy Kalitka-festivuali, Karjalas piettävät nuorižopido EtnoPRO da sanelut karjalan da vepsän kielel.
— Juuri EtnoPRO:n jälles piävyttih yhteiskunnallizeh ruadoh Ivan Kalmikov da Timofei Migunov, kuduat kuulutah Suomelas-ugrilazien assotsiatsien nuorižon nevvostoh. Sego Anna Filippova, kudai omahizien kel kehittäy turizmua Vienan Karjalas. "Periodikangi" ruadojoukko suureni nuorel spetsialistal — julguamoh tuli ruadoh Jekaterina Jeremejeva, kehui Jeršova.
Meijän kielet ei pätä nuorile
Toizekse paginal olluh kyzymys koski kielialan spetsialistoin valmistandua.
— Tänäpäi baltiekkumerensuomelazen filolougien laitoksel opastuu bakalavran porogrammal 66 hengie, 3 hengie opastuu magistrakse da 2 nuordu jatketah opastustu aspirantuuras, sanoi istundos Petroskoin yliopiston filolougien instituutan piälikkö Oksana Abramova.
Abramova paheksi, ku jälgimäzet nelli vuottu meijän kielii ei tulluh opastumah ni yksi miärävyksel työtty opastui. Muitegi meijän kielien opastus ei innosta nuorii: laitoksel kolme b’udžiettupaikkua jäi tyhjäkse tänä vuon.
— Laitoksele pyrgivytäh opastumah meijän kielii maltamattomat Ven’an toizis subjektois tulluot nuoret, kudamii ihastutetah meijän "ekzouttizet" kielet, ga opastundan loppiettu hyö mennäh ruadoh toizih kohtis, meijän kielet sinne heile ei pätä, sanoi Zinaida Strogal’ščikova.
Petroskoin valdivonyliopiston sijas äijät nuoret vallitah Piiterin da Moskovan opastuslaitokset. Sen periä tazavaldu kavottau spetsialistoi, kuduat tuliel aigua voidas ruadua kielialal.
Nevvostolazet kehoitettih pidiä yliopistoh pyrgijöin kel pagin, ku suas tiijustua, opastuttihgo hyö kieldy, mindäh heidy kiinnostau karjalan da vepsän kieli, kus hyö tahtottas ruadua opastundan jälles. Moizii paginoi piettih nuorien kel laitoksele opastumah ottajes laitostu alguh pannes.
— Net, ket tuldih opastumah meijän kielii yliopistoh 1990-luvun allus, roittih kanzallizen intelligentsien perustakse. Hyö ruatah nygöi TV- da raadivotoimitukses, karjalan- da vepsänkielizis julgavolois, Kieli-instituutas, heis roittih yliopiston opastajat, jatkau Zinaida Strogal’ščikova.
Vallittuloin nevvosto rutostau ruaduo
Vuvven piduhizes karjalazien kerähmön vallittuloin nevvoston ruavos saneli nevvoston piälikkö Inga Gurilova. Mennyt vuodehizes kerähmös täh ruadoh oli vallittu 38 hengie, kudamis kymmene edustetah Petroskoin linnua, dostalit ruatah piirilöis. On vallittu prezidium, kuduah kuuluu 11 hengie.
— Kerähmön jälles oli pietty kymmene prezidiuman istunduo, kudamil paginal oli enämbi 20 kyzymysty. Niilöin luvus Oma Mua -lehten tilavus, Hengen vägi muaman kieles -marafounu da toizet.
Istundos virii palavu diskussii tulien paikallizen haldivon reforman periä. Nevvostolazii huolestuttau, ku paikallizen haldivon yksitazoine sistiemu ei kestä.
— Nygözis ololois da reforman piettyy paikoin piäl ruadajil ei tävvy vägie da resursua täyttiä kai täyzivaldažukset, pidäy varmuttu nevvostolaine Tatjana Izotova.
Istundos palkittih vepsäläzii aktivistoi. Tutkii Zinaida Strogal’ščikova on suannuh Suomelas-ugrilazien kirjuttajien assotsiatsien kunnivomerkin "Panokses suomelas-ugrilazen literatuuran kehittämizeh". Kodima- lehten piätoimittai Irina Sotnikova on suannuh Za vernost’ Severu -medalin.