ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь

Сидоркин Валерий. Šitä panošta muissetah ilman vanhentumisaikua

Сидоркин Валерий

Šitä panošta muissetah ilman vanhentumisaikua

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Šyyškuun lopušša Petroskoissa piettih Karjalan rintaman panoš Šuureh voittoh -tietokonferenšši.

Konferenššin piäaiheina oltih Šuuren voiton 80-vuotisjuhla, Karjalan vapauttamisen 81-vuotisjuhla šekä Karjalan rintaman panoš šiih šuavutukših.
Toimenpito mäni kolmešša tilašša. Šen plenari-issunto vietettih Karjalan tašavallan kanšallisešša teatterissa. Šiinä esiinnyttih istorijan tohtoritPiiterin valtijonyliopiston professori Vladimir Barišnikov ta Petroskoin valtijonyliopiston professori Sergei Verigin šekä Venäjän šota- ta istorijašeuran johtaja Mihail M’agkov. Hyö kuvual’tih yleistä tilannehta Karjalan rintamalla ta šuomelaisien miehittämäššä Neuvošto-Karjalašša vuuvven 1941 kešäštä alkuan vuuvven 1944 šykyšyh šuaten. Tietomiehet koroššettih, Karjalašša ta Murmanskin alovehella še toimi pohjosen ankarissa oloissa.
Šamoin huomattavat istorikot kerrottih, jotta heijän kollegojen čopakan ruavon anšijošta vuuvven 2024 elokuušša Karjalan tašavallan korkein suutu tunnušti šuomelaisien miehittäjien tašavallašša šotavankija ta siviiliväještyö kohti šekä vankiloissa ta työleirilöissä ruatamie rikokšie rahvahanhävitännäkši ilman vanhentumisaikua. Še on erikoisen nykytärkietä, konša Šuomi on liittyn NATO:h.
Ennein plenari-issunnon alkuo ta šen jälkeh konferenššin ošallistujat tutuššuttih teatterin etušalissa toimijah šiirrettäväh valokuvanäyttelyh Karjalan rintamašta ta Karjalašta miehitykšen aikana.
Konferenššin kolme sektijuo mäni Karjalan tašavallan kanšallisešša kirjaštošša ta kanšallisešša musejošša. Niissä tarkemmin käsiteltih Karjalan rintaman erikoisukšie: šen armeijojen, hävitäntäpataljonien, partisanijoukkojen, tuhotyöta tiijuštelujoukkojen, peittoruatajien, rintamaliäkärien ta rintaman šelkämän ruatajien toimintua. Šamoin käsiteltih miehittäjien käytöštä Neuvošto-Karjalašša. Näin konferenššissa mainittih, jotta šuurimpie vankileirijä oli Petroskoissa. Onnakko oli ušeita pienie leirijä, esimerkiksi, karjalaisešša Kinnermä-kyläššä. Šitä ei šua unohtua, šillä muissolla ei ole vanhentumisaikua.
Konferenššin järještäjinä oltih Karjalan tašavallan halličuš, Venäjän šota- ta istorijašeuran alovehellini ošašto, Valtijonviran ta kanšantalouven akatemijan tašavallan ošašto, Petroskoin valtijonyliopisto ta Karjalan tašavallan kanšallini musejo.