Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Alina Gapejeva. Olla yhtes on paras oza
Alina Gapejeva
Olla yhtes on paras oza
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Kinelahten eläjät
Vladimir Vasiljevič da Marija Vasiljevna Karpovat piettih mennyt keviäl kaksi merkittäviä päiviä .Sulakuun 7. päivänny 83-vuodizet molodoit piettih "helmisvuad’ban ". Toine merkittävy päivy oli , konzu heile annettih Voinan lapset -medalit .
EI-LAPSELLINE LAPSUSAIGU
Voinan lapsi -medalit Karpovih niškoi ei olla muite vai rynnäsmerkit , net ollah mustonnu jygies lapsusaijas .
‒ Myö vahnembienke elimmö Vieljärven čural olijas Simoin kyläs , rubei sanelemah Vladimir . ‒ Minul oli kolme vuottu , konzu voinu algavui . Tuatto lähti voinale ,enämbiä myö händy emmo nähnyh .
Hos oligi Vladimir vie ylen pieni , ga voinuvuvvet jiädih mustoh .Häi mustau , kui kylä oli suomelazien vallas , kui kaikkiel kuului bombien räjähtyksii .Häi nägi , kui taivahas torattih ven’alaine da suomelaine lendäjät .Lapset , kudamat oldih sih aigah kižuamas pellol , juostih ken kuduan puun uale , pöllästyttihlendokonehien hälyy da tulihistu torua .
‒ Heitä , heitä , eiga verenpaino tuaste nouzou , sanou Marija Vasiljevna pannes kätty ukon olgupiäle . Vladimir rauhoitui da terväh jo rubei muhizemah .
Marija Vasiljevnan lapsusaijas sežo vähä oli iluo .Varloin kylä , kui monet toizetgi Vieljärven lohkon kylät , puutui okkupatsieh .
‒ Myö , kogo kylän rahvas peityimmö meččäh , mustelou Marija . ‒ Kaikin istuttih tules ymbäri , lämmittih . Kaikkielpäi kuului bul’koin viheldys .Olimmo nälläs .Ristižä syötti minuu nännimaijol , ku en kuolis nälgäh .Hos olingi vie pieni , ga piin omua iččie ruavahannu .Minul oli ylen huigei imie nännii .
Ei rakkahal Vladimir da Marija paista voinan aijas , tunduu , kusanottavua on , ga ei tahtota endisty mustella .
PITKY VÄLIMATKU EI OLE TIEL
Pelvaspiä da sangeikassu neičykkäine da rungal ravei briha vastavuttih Vieljärven školan kaheksandes kluasas opastujes .Hyö kerras ruvettih dovarišoikse , puaksuh viettih aigua yhtes dai ystävyös sytyi suvaičus .
– Erähiči lähtin Mašan luo jallai Simoispäi Varloih . Pyöry sih aigah pyzyi hinnois , harvah kel oli , mustelou Vladimir Vasiljevič .‒ Pitkän välimatkan olin astunuh ylen terväh . Tulin Marij an koin luokse .Minuu ylen hyvin vastai hänen muamah .Häi sanoi , ku tytär meni muarjah .Minä kiännyin järilleh Simoih päi .Nygöi lugekkua , äijygo kilometrii minul pidi astuo Varloih da järilleh yhteh palah .
OPASTUJIEN SVUAD’BU
Kymmenenden kluasan loppiettuu mollembat školaniekat lähtiettih opastumah Petroskoih .Vladimir piäzi opastumah Petroskoin valdivonyliopistoh , Marija – Pedagougizeh instituuttah .Opastuksen loppiettuu heil pidi lähtie ruadoh Karjalan eri kohtih .Erota nuoret nikui ei tahtottu .Sih niškoi , ku heidy työttäs yhteh kohtah , hyö piätettih mennä kirjoih .Svuad’bu piettih opastujien yhteiskois .Gost’at kerättih den’gua syömizih .Stolat pandih yhteh pertih , tansittih kaijas pertivälis .Sulhaine oli mustis kost’umois , andilas – gip’urpluat’ois .Svuad’bu oli vessel .
Marijan ruadotaibaleh algavui Kiestinkin školas .Mondu opastujien polvie häi on opastannuh fiiziekkah da matemuatiekkah .Vladimir Vasiljevič ruadoi lespromhozas .Molodoloil rodih kaksi tytärdy ‒ Ol’ga da Larisa .Aijan aloh tyttäril paheni tervehys , heile ei päinnyh pohjazen kova ilmasto ,sendäh perehel pidi muuttuo suvembah kohtah .
Uuttu eländykohtua eččijes pereh ajeli Karjalan ristin-rästin .Jo läs kolmiekymmendy vuottu Karpovat eletäh Kinelahtel .Tyttäret mendih miehele da lähtiettih elämäh muijale .Perehen ižändy kodvan aigua oli Kinelahten meččylaitoksen piälikönny .Konzu akku oli jo eläkkehel , mies vie ruadoi .
– Ruavos oli kaikenmostu vaigevustu . Tottu sanuo , pahua mieldy kois nikonzu en ozutannuh , mustelou Vladimir .– Konzu oli probliemua , ga orožu selläs kävelin meččiä myöte , ečin hengele hoivua . Kodih tulin jo rauhoitunnuh .Maša ainos tiezi , olengo pahas vai hyväs mieles , tiezi , konzu pidäy sanal avvuttua , a konzu muite vaikkani olla .
UKKO DA AKKU KULDUA VAKKU
Tänäpäigi Karpovien molodoit ei olla joute .Kezäl hyö ruatah ogrodas , sygyzyl varustetah talvese suolateksii da toizii taguzii .Hyö ylen äijäl suvaijah kävvä muarjah da gribah , pietäh kaksi kozua .Heiniägi žiivattoih niškoi varustetah iče .Lypsetäh kozii ainos kahtei .Lapset da bunukat kävväh tiijustamah vahnembii vaiku kezäl .
– Hyö ollah huoles meijän periä , sanotah , ku myö vähembän ruadazimmo , sanotah Karpovat .
Meijän paginan aigua kois rubei soittamah langutelefon (mobil’noidu yhtevysty kyläs ei ole ).Marija Vasiljevna kiirehti toizeh pertih .Se soitti Piiteris eläi vahnembi Ol’ga-tytär . Tytär kyzyi tervehyös .Häi alalleh työndelöy vahnembile rohtuo poštan kauti .Kinelahtelhäi ei ole aptiekkua .
– Häi on minun oma dietoulogu da vrača , sanoi Vladimir . ‒ Akattah minä jo ammui kuolluzin .
Kaksitostu vuottu tagaperin miehele pandih paha diagnozu .Marija Vasiljevna jagoi puolekkai kai kivut , dai häi piäzi pahas tavvis .
Voinan lapset on erilline polvi .Hyö maltetah eliä riidelemättäh , puuttuo sobuh , ruadua väzymättäh .Hyö pietäh huodu toizis ,ollah tarkat iččie dai toizii kohti .Voinu opasti heidy pidämäh elostu hinnois .Minä kyzyin Karpovil , a mi on oza .I vastavuksen kerras sain .Oza – se konzu ei ole voinua da päiväine pastau .Se konzu ristittyzil kai on hyvin da nimidä ei kivistä .Ozakas on se , kenenke rinnal on armas ristikanzu .
Olla yhtes on paras oza
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский