Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Alina Gapejeva. Minuu ei pie žiälöijä
Alina Gapejeva
Minuu ei pie žiälöijä
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Gennadii Tujulainen on
omile pienile tyttärile tuatannu da muamannu .Myö soviimmo vastavuo Gennadii Tujulazenke Tuatanpäiviä vaste .
Priäžän myöte kävelytiedy minule vastah tuli ozakas tuatto kahten čoman tyttärenke .Hyö vähäzel myöhästyttih .
– Myö kävyimmö kirjastoh ! yhteh iäneh plakattih sellitettih tyttözet , mindäh ei voidu tulla aigoinaijal .Käzis hyö piettih kirjavii kniigoi .
Myö yhtes lähtimmö heijän kodih .Sie on lämmin , puhtas , prostoih luaduh kai azuttu .Al’ona da Polina jaksettih sovat da kerras juostih ozuttamah minule omii bobazii , kažii da uuzii ostettuloi sobii ,kudamat tuatto osti heile , konzu tiijusti , ku lehtentoimittai tulou heidy pagizuttamah , ylen äijäl himoitti , ku kuva lehteh niškoi rodies čoma .Iče perehen ižändy oli sellinnyh ruadosobih : ruaduo miehel on äijy .
Puaksuh "yksinästy tuattua " rahvas ruvetah žiälöimäh da vie ližätäh , kui la se on jygei yksinäh kazvattua tyttärii .
– Minuu ei pie žiälöijä , kerras meijän paginan allus sanoi Gennadii Tujulainen . Meijän pagin oli avvoimieline da sen aigah mies ni yhty kerdua ei pahoitelluhes oman ozan periä .
LAPSIENKAČČOI
Enzimäine lapsi rodih Gennadii Tujulazel , konzu hänel oli 51 vuottu .Kaheksa vuottu tagaperin on roinnuhes Polina-tytär .Tuatto oli ihastuksis .Kahten vuvven peräs rodih vie ozakkahembi – perehehhäi rodih toine tytär Al’ona .Nygöi Gennadii Tujulainen yksinäh , tyttärien muamattah , kazvattau lapsii .Eläjes puaksuh on muga , ku vahnembat erotah .Muga rodih Gennadien perehesgi .Lapsien kazvatandu rodih hänen ruavonnu .Eigo se ole jygei ?Duumaičen , on .Ga kerras nägyy , kui tuatto suvaiččou da äbäzöiččöy omii tyttärii .
Omua vahnembua tytärdy Gennadii rubei huolimah vie kabalolapsennu .Polina terväh kazvoi da vadrastui , tuatto ihaili hänen enzimäzii muhahtuksii , askelii , sanoi .Nuorembi Al’ona oliebävoivaine ,alallizet kylmändät puaksuh loppiettihes bronhientulehtukseh da kouhkoloinžuaruh .Douhturit ylen äijäl varattih lapsen tervehyös .Enimän aigua tyttöine oli douhturiloin hoijettavannu lapsukkazien kois .Konzu häi parani , tuatto otti händy kodih .
TIEDOINIEKKU ROUNO
Mustattogo tundietun pajozen sanat , kudamas pajatetah ,ku tuatto maltau kaikkie ruadua ?Gennadii Tujulainen opastui pezemäh sobii , keittämäh mannoidu kuaššua , pezemäh lattieloi .Nygöi häneh niškoi nämmä ei olla mittumattahto vakkinazet , ga jogapäiväzet ruavot .Hänen ruadopäivy on kirjutettu minuuttoin mugah .Huondes Tujulazil algavuu tavallizis hälylöis : hyö kabrastetah magavosijoi , pezevytäh da kerätäh školareppuloi .Tuatto ehtiy vie palmikoija tyttäril tukat .Tyttözet kazvetah pagizijat , hyväntahtozet da tiijonhimozet .Polina suvaiččou piirustua , Al’ona opastusainehis suvaiččou voimisteluu da tehnolougien urokkua .Gennadii Tujulazel kai päivy menöy touhulois : pidäy lämmittiä päčči , tuvva vetty , varustua syömisty .Omas kois , kudaman häi iče nosti , häi vie tässäh pidäy kohendusruadoloi .Tuandoi keitändypertis pani uvven plastiekkuikkunan , lapsien pertis pani vesselät špalierit , nygöi kunnostau tostu kerrostu kois .Koinnostandu menöy hil’l’akkazin , denguahäi joga ruadoh ei tävvy .Tujulazien kois ainos on lämmin , mugažu da vessel – tuatto löydäy aigua elostua da paista tyttärienke .Illoil , konzu yhtes luajitah školas annetut da oman kodiruavot , Tujulazet suvaijah kerävyö keitändypertih .Perehen ižändy muuttuu sit keittäjäkse .Al’ona da Polina ollah valmehet avvuttamah tuatale .
Perehes juablokkupiirai on piirualois suvaittavin , sidä pastetah kaikin yhtes .Ihan tavallizis einehis tuatto opastau tulieloi emändöi luadimah erinomastu pastostu .Tozi tiedoiniekku !
TUATAN DA MUAMAN SIJAS
Al’ona da Polina kačotah , kui ruadau tuatto .Tolkukkahat tyttözet jo hyvin tietäh , kui pidäy pidiä nožofkua käis da voijah terväzeh iškeldiä nuaglazen .
Hyö iče luajittih pienen laivazen da nygöi hyväs mieles työnnelläh sidä čurčettajii ojazii myöte .Tyttözet ainos kävväh tuatale jälles : häi lähtöy jovele viele dai hyö pienien rengizienke kiirehtetäh hänele peräh .Ei sua ni uskuo , ku pienet tytözet jo maltetah ruadua kodiruadoloi : hyö pyhkitäh lattieloi da pölylöi , kačotah , ku pertit oldas puhtahat .Ei kerras opastuttu – ei olluh vägie pienis käbäzis .Nygöihäi pädöy kaččuo : magavosijat on katettu , a paidazet da ferezit on čopakosti riputettu sobari-pustimih .Astieloin pezendänke vie ei muga hyvin olla dielot daigi aigua sih ei jiä – školas annetah äijy kodiruaduo , puolistetah iččie tyttözet .
Ainos , konzu on aigua , Gennadii Einovič punou pajunvarbazii .Häi luadiu sen hyvin da luavulleh , čomasti da čopakosti .Hänen valmistehet ollah kyzyttävinny ostajien keskes .Niilöin myöndäs suavut dengat ollah hyvänny avunnu perehele lapsien denguavun ližäkse .Nämmä ollah kai perehen tulot .Ei vikse äijiä .Tostu mahtuo elättiä perehty miehel ei ole ... Sille on oma sellitys .Konzu salvattih Priäžän zvierisouhozu Gennadii Tujulainen jäi ruavottah ,a löydiä ruado liikkujan ruadoaijanke tänäpäi Priäžäs ei sua . Hos midä rua .Mies ei ni ruvennuh eččimäh – lapset tarvitah huoldu da aigua .Pdäy ehtie ottua yksi päivykoispäi , toine vastata školaspäi , kerhoh työndiä ,konzu midä löydyy .Sidä paiči lapset vie puaksh voimatutah , a puaksut bol’ničnoit tietty dielo ei miellytetä ruavonandajii .
Pyöriygi Gennadii Einovič kui maltau .Vähäh joudoaigah kaččomattah mies ehtiy vie pidiä master-kluassoi pajunvarbazien punondas Miehen kazvatusškolas Priäžäs da ruadau sidä ilmai .Nenga eletähgi tuatto tyttärienke .Sanotah , ku perehes kai rippuu suvaičukses .Sidä täs perehes on kylläl .Gennadii Tujulainen on vägevy da lujaluondoine ristikanzu .Mostu ristikanzua ei pie žiälöijä – händy pidäy kunnivoija .
Minuu ei pie žiälöijä
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский