Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Alina Gapejeva. Lujua tervehytty Heččulan opastajal
Alina Gapejeva
Lujua tervehytty Heččulan opastajal
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Aleksandra Jakovlevna Vasiljeva läs
kogo ijän on elänyh Priäžän piirin Heččulan kyläs .Tänävuon sulakuus Aleksandra Jakovlevna täyttäy 90 vuottu .Pedagougizen opiston loppiettuu naine tuli ruadamah Heččulan školah .Läs nelliäkymmendy vuottu Aleksandra ruadoi alguškolan johtajannu .Heččulas naine meni miehel da kazvatti kaksi lastu .Aleksandra Jakovlevna mielihyväl mustelou mennytty aigua .Aleksandra Jakovlevnua tietäh vikse kaikin kyläläzet .Naine opasti äijän polvie rahvastu .Endizen opastajan kodi on sijoitannuhes Leibyjärven rannale .Koilluo vedäy levei troppaine .Konzu tulimmo gostih , rahmannoi emändy tervehti meidy da kehoitti oppimah vaste pastettuu piiruadu .Aleksandra Jakovlevna on hyvänägöine da kirkei naine , pagizou opastajan tabah .
ILOTOI LAPSUSAIGU
Aleksandra Jakovlevna on paginakas .Ezmäi naine pagizi Heččulas , sit rubei mustelemah lapsusaigua :
– Olen rodužin Anuksen piirin Nannulan kyläspäi .Tuatto ruadoi tulipalostansien johtajannu , muamo – kolhouzas .Aleksandran vahnembat päivät oldih ruavos , sendäh tytöl pidi hommata kodiruadoloi .Kuuzivuodehine tyttö pezi hiekal astieloi da taburietkoi joven rannas , kois pezi lattiet da laučat .
Kodi oli ainos kabrastettu da puhtas .Aleksandra kačoigi pienembiä vellie da juotti žiivattoi .Illal olihäi vähästy aigua kižata kylän lapsienke .Lapsien nagruo kuului kyläs myöhäh ildassah .
VOINU LAPSEN SILMIN
Voinan algavuttuu elaigu pienes karjalazes kyläs muutui .Toizien mužikoinke frontale lähtigi Aleksandran tuatto .Kyläs ruvettih vuottamah suomelazii .Kuulumizien mugah vihaniekat ei žiälöitty kommunistoin perehii .Äijät kyläläzet lähtiettih pagoh ,ga Aleksandra muaman da pienembän vellenke ei ehtitty pajeta da jiädih omah kyläh .
Puaksumbah rubei kuulumah lendokonehii , toiči nägyi , ku loitos kai oli tules .Terväh kylädorogale jiävihes suomelazien joukko pyöril .Saldatat uuzis voinusovis ruvettih elämäh pagolazien tyhjis talolois .Aleksandran pereh rubei elämäh kartohkukuopas .Hyvä , ku muamal puutui säilyttiä erähät vešit : häi oli peittänyh net ogrodah .
Kylän lähäl oli sijoitannuhes nevvostolazien voinuvangiloin luageri ,kuduas kiiniotetut miehet nostettih puolistuslaittehet .Puaksuh sai nähtä , kui suomelazet orožat käzis kunnelienne suatatettih meigäläzii väzynyzii saldattoi kyliä myöte .
Sidä Aleksandra tarkah mustau tässähgi .Aleksandra Vasiljeva saneligi delegäh "val’l’astettulois " ven’alazis .Hyö kannettih delegäs vetty da hil’l’ah pajatettih "Kat’ušua ".Naizet da lapset peitoči annettih saldatoile leibypalazii .Lahjakse saldatat annettih lapsile iččehluajittuloi tyttilöi .
Karjalazet oldih okkupatsies vuodessah 1944.Kylät jo puaksumbah ammutettih , bombat räjähtettihes taloloin lähäl .Kerran Šura odva ei suannuh surmua , konzu oli astumas viele .Tyttö nojavui saruadu vaste da kummakse jäi eloh .
Suomelazet tiijustettih , ku terväh kyläh tullah nevvostolazet voiskat da kiirehel myöstyttih .Keräl suomelazet otettih nuorii neidizii da lehmii .
– Huondeksel minä havačuin muaman kirrahtukseh : "Meigäläzet tuldih järilleh !" mustelou Aleksandra Jakovlevna .– Kačoin ikkunah da näin rahvastu luonnonvärizis sovis .
Voinu oli jo loppemas , tuli vuotettavu Voitonpäivy .Sit kodih tuli Aleksandran ruanittu tuatto .Mies yhtyi Stalingruadan torah .Händy vastattih kaikin kyläläzet , kaikil himoitti tiijustua midägi omahizis .Pahakse mielekse , enimät ei tuldu järilleh .
RAKKAHUTTU LAPSILE
Aleksandra piäzi opastumah mediekkuopistoh , ga se ei roinnuh mieldy myö .Sendäh Aleksandra lähti opastumah Petroskoin pedagougizeh opistoh , kus opastui algukluasoin opastajakse .
Opiston loppiettuu vuvvennu 1953 inehmine ruadoi Pionieroin talois , sit lähti ruadamah Vieljärven kyläkunnan Heččulan kyläh .
Nuorel opastajal ei ylen äijäl himoitannuh lähtie pieneh kyläh , ga häi oli valmis vaigevuksih .Kyläh Aleksandra ajoi delegäs .
Naizen hyväkse mielekse kyläs oli hyvä eliä – sie ruadoi oma leibypastamo , kluubu , laukku da poštu .Midäbo vie pidäy ?Aleksandra Jakovlevna rubei elämäh Heččulan školan erähäs pertis , seinän tagan piettih urokkoi .
Uuzi opastai kerras rodih mieldy myö opastujile .Aleksandra Jakovlevna oli helly dai vagavu , konzu pidi .Školas opastuigi lähikylis eläjii lapsii .Lapset paistih karjalakse , ei maltettu ven’an kieldy .
Lapsil oli vaigiettavu opastuo , sendäh Aleksandra Jakovlevna toiči pidi ližiä urokkua .
– Minä piin huoldu jogahizes opastujas . Toiči , konzu urokoin jälles lapsil pidi lähtie kodih , tuhui muga , ku ni silmii ei suannuh avata .Erähil pidi mennä suksil mečäči , sanelou Aleksandra .– Potakoija heidy jiämäh yökse oli tyhjy dielo , yksikai lähtiettih kodih .
Moizil yölöil minä olin huoles .Heitin huolet vaiku huondeksel , konzu kai opastujat kerävyttih kluassah .
Školan talois puaksuh oli ylen kylmy , kai černilät jiävyttih .Oli jygei aigu : ei täydynyh kirjutusvehkehii .
Ruadoh tulduu Aleksandra Jakovlevna terväh otettih johtajan virgah .
– Aleksandra Jakovlevna ozuttihes minule Jumalannu , mustelou endine opastui Galina . – Minä mustelen , ku häi seizoi kirjutuslaudazelluo mustis paijois kagluksenke , tukat ainos pani bučkuh .Opastai alalleh kačoi meih hyväntahtozesti .Toiči opastujat kummeksittih , ku opastai voi olla muite emändänny omas kois .
Aleksandra Jakovlevna meni miehele da sai kaksi lastu .Molodoit nostettih kodi , piettih lehmiä , lambahii da počinpoigazii .Ruattih ogrodasgi , kudai pidi kytkie , muattua da valella .
ELÄKKEHEL ON STREPANNU
Vuvvennu 1993 Aleksandra Jakovlevna lähti eläkkehele .Ga endizien opastujienke naine pidäy yhtevytty tänäpäigi .
Mennyöl sygyzyl minä otin vastah delegatsien , šuuttiu naine .– Kerran kaivoin kartohkua ogrodas – piäl on ruadohaluattu , kološat da paikkaine piäs . Tuldih minun opastujat , kaikile jo piäl 60 vuottu .Muhistah : "Tunnustittogo meidy ?"Tunnustin , tiettäväine ,minä jogahistu sanoin omal nimel .
Sit kodvan joimmo yhtes čuajuu kuhn’al da mustelimmo endisty aigua .
Tänäpäi Aleksandra Jakovlevna eläy talois čoman järven rannal .Lähäl eletäh tytär da vävvy , kuduat avvutetah händy .Yhtelläh enimät ruavot naine oppiu hommata ičeväil .Tuliekse keviäkse Aleksandra Jakovlevnal on jo pluanoi .Ezmäzikse sulakuus naine kaččou pidiä omassah 90-vuozipäivän omien lapsien da bunukoinke .Toizekse – istuttua rengi kartohkua .Lujua tervehytty Heččulan opastajal , anna kai ruavot roitah vägie myöte .
Lujua tervehytty Heččulan opastajal
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
Гапеева Алина
Крепкого здоровья, учитель из Хлебозера
русский
-