Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | История изменений | Статистика | ? Помощь
Aleksandr Bulkin. Kuin tverinkarielazet olutta pandih
Aleksandr Bulkin
Kuin tverinkarielazet olutta pandih
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
Tverinkarielazet
, vanhat rahvaš , i nyt hyvin muissetah , kuin hiän lapšušaigana pruazniekoiksi vanhemmat , diedot da buabot olutta pandih .
Karielazet pandih olutta ammuzešta aigua .Tämä oli tožihine rahvahalline juomine karielazilla varoin .Omua kodilas’t’a olutta tverinkarielazet nagole šuattih da kiitettih enämmäldi kaikkie – žentäh što tämä olut oli i terveh , i magie , i kebie , i ves’ma vägövä .
Olutta pandih äijän
Endizeh aigah jogo šuurena pruazniekkana tädä hyviä juomis’t’a varuššettih jogo talošša – i kaikkie köyhemmäššä , i kaikkie bohatemmašša .
Kävelijä olut šuurešša puizešša nagole luadi pruazniekan tunnon talošša .– Pertie myöt’ nouzi magie humalan duuhu . Olut puizešša humizi kun elävä .Lapšet juodih magieda suluo .Tytöt peziečettih kävelijällä oluolla , štobi lietä vielä šomemmakši da väliämme miehellä männä .Emändä emannoičči šopešša .Kojin izändä kaččo oluon kävelendiä , liziäli oluoh humalan käbyzie , otteli kuottelukšie .
Oluon varuštamizešša otettih ožua i mužikat , i naizet .Vain yhelläh jälgimäzie i tärgiembie ruadoloida – sulon panendua , oluon panendua da kävelendiä – ruattih toko mužikat , talonizännät .
Olutta tverinkarielazet pandih ilmoin äijän .Erähäšša XIX-vuožišuan puolivälin arhiivadokumentašša on šanottu , što jogo talonizändä mänetti pruazniekakši šeiččimen ali kahekšan mittavakkua ozraidyö .Žemmuozešta luvušta voičči šuaha noin 15-20 rengie olutta .
Taboida myöt’ jogohis’t’a ristikanžua , ken tuli pertih pruazniekkana , eigo bohatta ali köyhä , eigo vanha ali nuori , pidi ugostie – kedä lämbymällä da magiella sulolla , a kedä – vägövällä oluolla .Juomis’t’a andeli toko emändä , a kallehilla gostilla ehotti iče izändä .Suluo anneldih šomissa kirjavissa puuhizissa mal’l’azissa , a olutta – šuurissa ruškeissa kakšikorvazissa kauhoissa (erähillä kauhoilla yksi korva oli hebozen piän nägöne ).
Kun taloh oli tullun moni ristikanžua , nin kauhua annettih kruugah , i jogohine gost’a , pizyön kauhašta kahella kiällä , ryyppi žen verran , kuni fatti hengähyttä .Vain kuni iče izändä ei juoldan olutta , šini gostilla ei pidän kuotella .I ka täh rukah pruazniekkana huomnekšešta ildah šuat miehet käveldih talošta taloh i ehottuačettih oluoh , kumbane virdai jovena .
Valmis’ kodilane olut oli ves’ma vägövä .Šuomelazet tiedomiehet Vihtori Alava da Kusta Karjalainen , kumbazet piävyttih erähällä tverinkarielazella pruazniekalla vuodena 1895, šidä tunnettih omalla nahkalla .Kusta Karjalainen näin kirjutti omissa "muisselmoissa " Tverin Karielašta :
"Jotto karielazešša oluošša vägövyttä on , žen voičin tiijuštua omašta kuottelukšešta .Maltamattomana mie šammutin januo kahella hyvällä ryyppyöllä , i kodvazen jälgeh miun šilmissä pimeni , a korvissa helizi da kohizi .Dogadittuoh tädä mie pakkuočin tyttölöin artelih : hyö juodih puumal’l’azista lämmindä suluo šuurilla ryyppäykšillä ".
I nygyzet karielazet toveššetah , što tožihine kodilane olut on muššan-ruškie (läššä kuin mušta kofei ), šagie , karhapan-imelä da vägöväšti humalluttaja juomine .Šanotah , žen vägövyš oli 10-15 gruadusua .
Yhtehine olut – kuarna
Ukot šaneldih , što ennen tverinkarielazet pandih yhtehistä olutta , kummas’t’a iče karielazet šanottih "kuarnakši " (ali "kuannakši ", ali "kuanunakši ").
Tämä iinigäne da ylen šoma taba pizy Tverin Karielašša XX-vuožišuan alguh šuat .Tiijot täh tabah näh myö löyvämmä , ezimerkiksi , šuomelazen tutkijan Kusta Karjalaizen painettužissa kirjutukšissa , da niinže veniäläzen tutkijan Anatolii Nikolajevič Veršinskoin kirjutukšissa i Budova-s’olan papin Fedot Matvejevič Vinogradskoin käzikirjutukšešša , mit ollah Tverin muakunnan arhiivašša .
Kuarnua varuššettih vain prestol’noiloiksi pruazniekoiksi .Jogo kyläššä oli oma prestol’noi pruazniekka , kumbane oli omissettu erähällä sv’atoilla (pyhämiehellä ).I jogo kyläššä šeizo časoun’a , kumbane oli svätitty tämän pyhämiehen nimeh .Pruazniekkana kyläh tuli ilmoin äijä gost’ua .I kaikilla gostilla pidi ehottua olutta .Täh varoin kai varuššettih yhtehistä olutta , kuarnua .
Yhtehistä olutta pandih kylälleh šuurih tordoloih kohti pihalla – jovenrannalla , ruučanrannalla ali kaivolla .Händä varuššettih kogo kyläštä kerättyžistä ainehista .Jogo talolla pruaznekkua vaš pidi andua oluon varuštamizeh idyö ali humalua .A keriäli idyö da humalua kylöveheštä eräš hyvä kylämieš , kumbane oli vallittu časoun’an kaččojakši .
Časoun’an kaččoja niinže pruazniekkana kučču kyläh tägälästä pappilistuo .Vet ennen kuin juuva kuarnua , papilla pidi že svättie (pyhittiä ).Ših varoin kylän časoun’an šiämeššä ali časoun’an luona šeizatettih puizet – yksih puizih pandih olutta , a toizih – suluo .Pappi sluuži senošnoida časoun’ašša , a žen jälgeh , vettä pyhitähyöh , brizgutti svätinävejellä (pyhävejellä ) kyläläzillä valmissettuo olutta da suluo .
Oluon pyhitännän jälgeh kylöveh da kylän gost’at ruvettih juomah olutta , a juomattomat – suluo .Täh aigah jogo talonizändä tuli olutpuizen luoh otettuonke koista šuurenke puuhizenke kauhanke i ehotteli iččiellä da omilla gostilla olutta – hos’ hänen koissa oligi oma olut .
Yhtehis’t’ä olutta jogohine voičči juuva žen verran , min tahto , no juodavua pidi fattie kaikilla .Žentäh händä pandih äijin , 30-50 puizin , a jogohizeh puizeh mahtu monda rengie .
Pappilisto vaššuššettih žemmuos’t’a tabua i pakottih karielazie jättiä že .No karielazet šanottih vaštah , što hiän diedot luajittih niin da käššettih luadie täh rukah ielleh noužovilla pokonoilla , i tämän tuačči ei voi nimidä muuttua , einin Jumala nakažiu .
Oluon varuštamine
Kuinbua miän ezivanhemmat-karielazet varuššettih olutta – tädä iinigästä juomis’t’a , kumbane on laulettu "Kalevalan " runoloissa ?
Oluon varuštamine on vaigie da monivaihtehine azie .Moni kerdua mie kyželin tuttavilda karielazilda , kuh rukah ennen varuššettih olutta .Hiän šanelennat täyvennettih toine toista , i lopukši miun mieleššä lad’juači kogonane kuva .
Kallehet tiijot oluon varuštamizeh näh mie šain tverinkarielazin kielen näyttehissä , mit ollah Karielan tiedokeššukšen Tiedoarhiivašša Petroskoissa .
Tärgiet lizätiijot mie löyvin Budova-s’olan papin Fedot Matvejevič Vinogradskoin käzikirjutukšešša vuuvelda 1850 "Statističeskije i etnografičeskije svedenija o karelah sela Spasoklinja Višnevolotskogo ujezda Tverskoi gubernii ", mi šäilyy Tverin oblastin muakunnan arhiivašša .
Niinže ves’ma äijä tarkakohtua oluon varuštamizešta mie löyvin Aleksandra Punžinan karielan kielen šanakniigašša , kumbane on tožihine karielazin elännän tiedošanakniiga .
Šanelen nytten , midä tiijän .
Mistä varuššetah olutta ?
Olutta varuššetah toko ozrašta .Harvemma rugehešta , einin daže kagrašta .No paraš olut viidiu ozrašta .
Nin midä pidäy tožihizen karielazen oluon varuštamizeh ?– A pidäy ozrua , vettä , humalua , šeppiä (hiivua ), eriluaduzie ašteida da ägieh lämmitettyö kiuguada . Niinže ših varoin pidäy äijä huolda pidiä .Da äijä neruo da mahtuo pidäy .
Jyvin livotanda
Enžistäh pidäy jyvät livottua .Otat mi pidäy jyviä (ozrua ali ruista ) i kaššat vejellä , livotat .Lašku on žemmuone : yheštä puudua jyviä (kuuveštatoista kiluo ) liey kolme rengie olutta (1 rengi = 12 litrua ).Kai luve , äijägo jyviä pidäy ottua šuahešša tahottavua oluon lähöštä .
Jyvät livotat niin : jyviä panet värčih (puudua kakši ) i värčin jyvänke heität jogeh ali ruuččah .A kun jyviä on vähembi – nin panet puččih libo puizeh vejenke .
Livotanda mänöy kahet suutkat libo kahet puolenke .
Jyvin ido , lauttauvunda
Žen jälgeh viet livonnuot jyvät lämbymäh huoneheh i levität lattiella "lauttah " ("idylauttah ") idämäh .
Ammuzeh aigah levitettih riihilöissä (riihi on eris’ šeizatettu huoneh kiuguanke , missä kuivattih da puidih vil’l’ua ; riihilöidä šeizatettih edähänä taloloista , štobi ei viidis’ paluo ).A nyt voit levittiä , ezimerkiksi , pertissä kravatin alla .
Ka levität idylautan kahen-kolmen šormin (4-5 santimetrin ) ložehutta .Katat hurštiloilla libo od’d’ualalla , štobi lautalla olis’ lämbymembi da že vähemmäldi kuivais’ .Lautašša piet nellät-šeiččimet suutkat , kuni jyvät ei ijetä .Lautašša jyvät ijetäh , idozet pitetäh , jyvät puututah toine toizeh , "lauttauvutah ".Lauttua pidäy pidiä tuorahazena , kun ruvennou kuivamah , niin šundazella vejellä briiznillät .
Ivyn varuššenda
Konža idozet (roskat ) lietäh puolen verškan pidahot (läšša kakši santimetrua ), lauttaudunnuot ozrat noššat , lautat käzin keššeššä murjot i panet yökši kiuguan puadiella tukkuh hauduočemah – imittymäh .Ših varoin kiuguada lämmität enämmäldi , tukun katat i liččuat kivellä , štobi ivyt paremmin palavoijuttais’ da imityttäis’ .
Yön piettyöh , konža ivyt magetah (imitytäh ), otat pois’ kattien i levität ivyt kaikkie kiuguan puajetta myöten kuivamah monekši päiviä .Verkazellah hyö kuivetah , heidä rigenemmä pidäy hämmennellä .
Kuivahuoh ivyt pidäy jauhottua .Ennen jauhotettih melličällä ali iččenäh jauhottih käzikivellä .Jauhottua ("jurie ") pidäy järiezeh , hos’ kaha jyvä ali kolmekši palazekši , einin et issuta idyö puizešša (ei šua zavarie idyö hyväzešti ).
Jauhotannan ("jurinnan ") jälgeh idy on valmis’ .
Valmis’t’a idyö ali kerdah laššet oluon varuštamizeh , ali panet varukšeh .
Ivyn imityndä kiuguašša
Konža tulou aiga olutta panna , otat varukšešta ivyt .Nyt pidäy ivyt imityttiä .Ših varoin otat idyjauhon , ševotat idypadoih (čugunoih ) – ei notkieh , ei šagieh , keškikerdazekši , – i eissät puat yökši (ali päiväkši ) kiuguah , ägieh .Šielä ivyt imitytäh i ruššotah .Yön (ali päivän ) aloh lienöy mužien ruškie , magie , ylen šagie , mämmin nägöne massa .
Mämmi on perindehelline karielane šyömine .Mämmie varuššettih šyödäväkši toko eris’ oluošta .Šidä luajittih niinže ivyštä ali ivyštä ruis’jauhonke šegah ših že rukah kun oluolla varoin – ševotettih ivyt čugunoih i pandih kiuguah .Vain mämmih varoin ivyt jauhottih hienommakši .Mämmi oli ylen magie šyömine , žentäh händä tverinkarielazet ylen šuattih , enimmäštä lapšet .
Sulon panenda
Nyt pidäy suluo panna .Suluo pannah torrošša .
Tordo on puuhine šuurenšuuri puine .Žemmuozeh tordoh välläh mänöy viizitoista rengie , a ušto ollah i šuuremmat torrot .Torron pohjašša on loukko , kumbazešta läbi valmis’t’a suluo laškietah .Pidäy ottua pitän nuaglan ("stiirukši " šanuočou ), veštiä kuin pidäy , i šeizattua (pistiä ) torron pohjah .Torron panet skammiloilla ali tubaretkoilla , štobi oliis’ kunne suluo laškie .
Torron pohjalla panet "pardiezet " (žemmuone vičoista luajittu rešotka ), složit rugehis’t’a olgie pardeizin piällä šiibiläkši .(Ali vielä šiibiläkši pohjalla voit panna "vehkan " (ali "hattuzen ") – žemmuozen risteizen näreizistä kuivazista okšazista ("karaštehista "), da niinže olgie žen piällä pidäy panna ). Liččuat kaikki kivilöillä , štobi veješšä ei nouštais’ .
Suluo pannah pihalla .Riputat kattilan ruučan ali kaivon luona , luajit tulda hänen alla , valat vettä kattilah kiehuttavakši .Täh aigah löhizijäh tuleh panet kivilöidä kuhmenomah , žentäh što suluo torrošša pidäy "kivitä " – kiehuttua kuhmoilla kivilöillä .
Šiidä otat puat imitynnyönke ivynke kiuguašta (otat träpičöillä , vet ne ollah vielä palavat ), i padoista (čugunoista ) ivyt kumuat tordoh .Šiidä idylöih kuat kiehujua vettä .Kuadahuoh ivyt pidäy hyväzešti "kakardua " (hämmendiä ).Idylöidä torrošša kakarret "melalla " (erimuozella puuhizella labiezella ).
A voit varuštua suluo kerdah , imitynnyödä idyö varuštamatta .Šilloin pannah kuivat idyjauhot kerdah tordoh i ruvetah kiehujua vettä kuadamah .Mie duumaičen , što šilloin sulo liey notkiembi da valgiembi .
Idyö torrošša kakardahuoh , otat tulešta kuhmat kivet da panet tordoh "burččimah " (kiehumah ).Hyvin katat torron , i ka kaikki tämä "vuar’a " (näin šanuočou yhteh kerdah valmissettava sulo , panoš ) burčiu-burčiu , kiehuu-kiehuu , šidä annat hauduočie čuasuo kakši ali kolme .
Žen jälgeh laššet sulon – panet torron alla puizen ali kartan , noššallat nuaglan (stiirun ) pohjan loukošta , i puizeh rubieu lähtömäh sulo .Šiidä viet sulon pertih kävelemäh .
Sulo on šagie , mužova , magie juomine .
Suluo juodih toko lapšet , tytöt da naizet .Gos’tilla annettih suluo juuva šomista kirjavista puuhizista sulomal’l’azista .
Kal’l’a
Tverinkarielazilla on žemmuone šananlašku : "Hot’ pahaččane , da enžisulo , hot’ hyvä , da kal’l’a ".Toizin šanuon – paha sulo on nagole parembi hyviä kal’l’ua .Nin mi on "kal’l’a "?
A kal’l’a liey täh rukah .Tordoh , kumbazešta olet lašken enžisuluo , tuaš kuat kiehujua vettä da zavarit idyravat toizen kerran .Kodvan jälgeh laššet , i torron loukošta rubieu lähtömäh notkiembane , valgiembane da vähemmäldi magie sulo .Žemmuone toine sulo šanuočou "kal’l’akši ".Kal’l’an kävelömäštä liey pahaččane olut , kumbane niinže šanuočou kal’l’akši .Žemmuone olut on notkiembane , vallappa , dai vägövyttä häneššä jo on vähä .
Toizen sulon (kal’l’an ) valutat , tordoh jiähäh idyravat .Ravat voit zavarie kolmandeh kerdah da luadie idyvuašua .
Oluon panenda
Tämä on kaikkie tärgein vaihteh .I ka tällä vaihtehella piäruattavana on lähettiä olutta kävelömäh .Jogo izännällä täššä aziešša oldih omat peittotiijot .Oluon kävelytändä vähiä ei ollun tiedohuona .
Ammuzeh aigah konža ruvettih olutta panemah da laškiettih olutta kävelömäh , uššottih šuudelukšie da monemmuozie primiettoida .Ezimerkiksi , vanhat rahvaš primietittih , što konža lähet oluoh varoin šeppiä (hiivua ) tuomah , tulet toizeh taloh , – ei voi istuočie , a to ei rubie olut kävelömäh .
Konža olutta ruvetah kävelyttämäh , nin pannah torron ših rukah , što lauvat lattiešša oldais’ ylči , i laudazet torron pohjašša ylči , a to ei rubie olut kävelömäh .Vielä konža olutta pannah ei voi šyyvä suluo leivänke , a to "šyöt " oluon , ei rubie kävelömäh ; ei voi kakkarua paistua , a to liey olut kuin kieža ; ei voi kiiselie keittiä , a to liey muigie olut .
Vielä oluon kävelleššä ei voi hämmendiä händä , a parahat oluonpanijat äššen kiellettih koškuo häneh .A vielä niin šanottih : "Ivyn luajit käzillä , niin oluon panet jalloilla " – toizin šanuon , kun ivyn luajit käzillä (ei melličällä ?), nin olut rubieu hyvin kävelömäh , i ni mi ei riko händäh , eigo šuudeluš , eigo mi toine .
Niin , laššet sulon torrošta da panet hänen toizeh tordoh ali šuureh puizeh .Puudašta idyö lienöy toko kolme rengie suluo .No äijängo izändä ottau suluo , kakšigo rengie puudalda , ali kolme – mytyš on izändä .Vähemmän otat – parembi liey olut .
Panet humalan käbyzet vielä palavah suloh .Humala andau oluolla hyviä kargiettavutta da duuhuo .Vanha lašku on žemmuone : puudah idyö panet funtan humalua (ali toizeh rukah že liey 12–13 grammua humalua rengih suluo ).
Äijä humalua ei pie panna .Kun pannet äijähkön humalua , karrennat oluon , olut liey liijakši kargie .No kun olut liennöy karhappa , voit magendua mejellä .
A vielä oluoh voit panna kadajamarjua , šilloin oluolla liey parembi duuhu da magu .
Konža sulo jähyldäy – panet suloh šepät (hiivat ).Voit panna šepät kohti tordoh , no parembi "priigolouhka " luadie .Ših varoin kuat padah pienen veron enžisuluo , panet šepät šinne .Priigolouhka rubieu kävelömäh .Kodvan jälgeh kuat priigolouhkan tordoh sulonke , i kun priigolouhkašša šepät ollah hyvät , sulo kerdah lähtöy vägöväšti kävelömäh .
Katat torron šalballa .Olut kävelöy , kohizou .Kävelleššä ei voi olutta hämmendiä !Olutta kävelyytät kakšitoista čuasuo – suutkat .Konža šeppä oluošša šeizahtuu , jo voit juuva .
Käveldyöh pidäy olut valuttua .Oluon šiibilöičet šieglašta läbi , humalat jiähäh šieglah .
Läbi šieglašta laššetuon oluon valat olutpuččih , tykičet lujakši propkalla (tykkiet panet ).Pučissa šeizuos’s’a olut vielä kergielöy , vähäzin vägeydyy .
Kaikki , olut on valmis’ .Voit laškie pučin krantazešta da juuva .
Kuin tverinkarielazet olutta pandih
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный тверской
"