Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Petrova Nina. Ol’ga Zaharova:“Tuhat passibuo kaikile, ket autetah”
Petrova Nina
Ol’ga Zaharova:“Tuhat passibuo kaikile, ket autetah”
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Pyhärves jo
ammui ruadau ombelijoin da kudojien arteli .Vuvvennu 2022 sen pandih rattahile kolme pyhärvelästy – Pšennikovat Aleksandr da L’ubov’ da Ol’ga Zaharova .
Naizet da miehet kaikel väil autetah erillizeh voinuoperatsieh yhtynyzii : nieglotah sukkii da villazii kiärehii niilöih kohtih , kus on leikattu käzi libo jalgu , ommeltah ribuloi , käzipaikkoi , kuadieloi , alusda postelisobii , kerätäh niilöi da iče vietäh da toizien kauti työtäh erillizen voinuoperatsien kohtah .
Sobii ei tävvy
– Ellendämmö , ku kai sukat , alussovat ollah vai kerran piäle pandavat .Ei ole sie goril mahtuo sobii pestä da kuivata .Konzu bojukohtaspäi tuvvah ruanittu , eihäi sobii heitetä , leikatah , ku teriämbäh piästiä muokkavuksis .Täs aijas ombelimmo vaigu miehien trussua 5 000 palua , sanou Ol’ga Zaharova , Pyhärven artelin ombelii .
Inehmizen sanoin mugah , ylen äijäl autetah rahvas – tuttavat da tundemattomat .Muga artelih osti da toi kaksi ombelusmašinua Dmitrii Fabrikantov .Mies alalleh auttaugi , konzu pidäy tuvva kangastu da vediä nieglottuloi da ommeltuloi kerävökohtah .Rahvas autetah den’gahuzingi .
– Ken eläkkeheläine viizisadua andau , kengo tuhanzin rublin . Kerran , mustan , pidäy työndiä kerätyt saldatoile .Ei tävvy nikui den’gua .Puolet den’gois keräimmö , puoldu summua ei ole .Tulou naine da tuou omassah ukon työtyt den’gat – kačon , ga juuri se summu ongi , kuduadu ei täydynyh – 25 tuhattu .Net den’gat silloi työndi Igor’ Kozoriz , kerdou Ol’ga .
Äijän auttau Petroskoin kangaslaukan omistai Ol’eg Nikolajevič .
– Kerran tulimmo hänen laukkah , valličemmo kangahii – kus pahoi on mujotettu , kus tostu on vigua . Meile yksikai net pätäh , myöhäi alus - da postelisobii ombelemmo .Suuren tukun silloi otimmo , mašinan tävven liččaimmo , vaste sit tostavuin – emmohäi maksanuh .Juoksen laukkah , andakkua raukku prosken’n’ua , petties unohtin maksua .Ol’eg Nikolajevič vastah astuu , olgupiäl kangasrulonu .Ei pie , sanou , nimidä maksua , se on minun panos yhtehizeh dieloh , itkusilmin mustelou Ol’ga Zaharova .
Konzu Lodienois salvattih trikotuažufabriekku , soitti Ol’gah tuttavu Pavel Jermolajev da kyzyi , midäbo pidäy tuvva siepäi .Lodienoispäi silloi tuoduloi kangahii täydyi puolekse vuottu , rezinkiä vie nygöigi on .Tuodihgi siepäi ilmai , ku Puavilan poijal on oma transportukompuanii , hyö kaiken sen hommattih valmehekse .
Pyhärves leikurinnu da ombelijannu ruadanuh Ol’ga iče äijän leikkuau da ombelou .Auttajannu ainos on oma ukko Vladimir – ukko da akku yhtes ajeltah linnah ostamah da ottamah , yhtes javotellah tuoduloi da työtäh sinne , kus nenii tuomazii rakkahal vuotetah .
Ol’ga kehuu kaikkii naizii , ket ommeltah da nieglotah .
– Eräs naine meil kymmenin puaroin nieglou nedälis . Äijän leikkua da ombelou Ol’ga Akkuratova Pyhärvespäi .Toizet naizet vie "lomale " lähtietelläh kezäkse , a häi aivin ruadau .Priäžäläzet naizet Korz’uk Tat’t’anan piän al alalleh luajitah peittoverkoloi .Autetah jessoil’čat , kuduat ruatah L’udmila Kozlovan johtol , nuožarveläzetgi abuh tullah .Meidy yhtekse on lähes 70 hengie .Rahvas muite annetah ken midägi – konservoi , pieluksii , kattieloi , kalaverkoloi .Erähät kummeksitah , kunnebo niidy pidäy .A saldatat sellitetäh : kalaverkoloi kriepitäh korgiembale da lendäjät dronat sevotah verkoloih , sanou Ol’ga .
Konzu ombelijoile tuvvah šulkuhizii kangaspaloi , kuduat ei pätä alus - da postelisovakse rungua vaste , niilöis ommeltah šalguloi da reppuloi , kudamis saldatat pietäh veššilöi sie olles da kodih kiändyjes .
Ken midä maltau da voibi
Paiči abuu saldatoile , Priäžän piirin eläjät autetahgi Donbasan eläjii – ruavahii da lapsii : kerätäh kattieloi da pieluksii , kirjoi , elostuksii , podguzniekkoi , sobii , gigijienuainehii da tostu .Kezäl gostis Karjalas oldih sigäläzet lapset .
Vuoronmugaine matku voinuoperatsien kohtah pyhärveläzil oli vaste nygöi , ligakuun lopus .Artelilazet vietäh sinne sobua da syömisty .Yhtes lähtöygi agitbriguadu "Za mirnoje nebo ".Se rodieu heijän kolmaskymmenes toine matku erillizen voinuoperatsien kohtah .
– Akat pajatetah pajuo saldatoile , sit väliaigu rodieu , kävväh ubornoih , sie itkietäh-ulistah , silmät pestäh da uvvessah pajattamah . Siehäi kaikkie nähtäh – niistielöi , jallattomii , käittömii .Kaikkii on žiäli .Heile meijän käyndy , meijän hos pikoipikkaraine tuomaine – n’amu , mandariinu , sula sana – on ilokse .
Passiboijah pyhärveläzet torpan kazvattajii – Vladimir Hotinua da Nikolai F’edorenkuo .Miehet ainos tullah abuh annetah den’gua dai kalua .
– Aleksandr somatovič iče kalat suoluau . Sit viemmö net saldatoile da tiä konzu piemmö vastavuksii veteruanoin da voinulapsien kel , heidygi gostitammo , kerdou Ol’ga Aleksandrovna .
Priäžän piirin rahvas ruatah ken midä maltau da voibi .Sit kai luajitut , kerätyt tuvvah Pyhärven kul’tuurutaloin kirjastoh , sie javotellah , kirjutetah , midä kunne työtäh da vietäh .Suurdu ruaduo pietäh Aleksandr Pšennikovan , Pyhärven kul’tuurutaloin piämiehen johtol .
– Aleksandr Somatovič on moine ristikanzu , häi ei varua eigo ujostele pakita abuu saldattoih nähte . Kui sanotah : händy veriäs ajeltah , häi ikkunahgi nouzou .Tuhat passibo kaikile , ket autetah erillizes voinuoperatsies olijoi – naizile da miehile , tuttavile da tundemattomile , kyläläzile da linnas eläjile , sanou Ol’ga Zaharova .
Ol’ga Zaharova:“Tuhat passibuo kaikile, ket autetah”
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–