Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Alina Gapejeva. Siämärven kul’tuuruperindyö tulieloile polvile
Alina Gapejeva
Siämärven kul’tuuruperindyö tulieloile polvile
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
On
loppiettu kohendusruavot Rubčoilan časounas .Vuvvennu 1865 nostetus Iivanan Ristittäjän časounas nygöi on uuzi levo , pordahat , alusvenčat on voijeltu antiseptiekal .
Rubčoilan časounan kohendusruavot piettih paikallizet aktivistat valdivollizel kannatuksel .Rarvas kunnivoijah da suvaijah omua časounua .Рuolentostu vuozisuan aigah sie palettih tuohukset da kuuluttih malitut .Nevvostoliiton aigah vallasolijat piätettih pidiä časounas jyviä .Omah jygieh ozah kaččomattah časounu jäi seizomah meijän päivissäh… vaiku ilmai kellojalgoi .
Pahakse mieldy , vahnoi harvinazii obrazoi časounas ei ole – varrastajat ei jätetty .Časounu on nostettu karjalazeh tabah : malittuperti da časounan edehine ollah yhten kaksipuolizen levon ual .
Časounua jo kohendettih ennegi , vuvvennu 1965.Ga aijan aloh levo rubei vajattamah , lahottih pordahat da alusvenčat .
Časounan kohendamine on jygei ruado , paiči den’goi materjualoih pidäy löydiä nerokkahat kohendajat da suaja arhitektuurumustomerkilöin valdivollizien vardoiččijoin hyväksyndät ruadoloih .
Ruadoh tartui Jessoilan yhteiskunnalline liitto "Naš Dom " (kar . "Meijän Taloi ").Den’gua kohendusruadoloih liitto sai Prezidentan grantufondaspäi .
Projektan johtajakse rodih Jessoilan aktivistu Ven’an tiedoakadeemien Karjalan tiedokeskuksen ruadai , histouriellizien tiedoloin kandiduattu Tatjana Vasiljeva .
Karjalan tazavallan kul’tuuruperindön objektoin vardoičuksen haldivon , Kiži-muzein da Priäžän piirin administratsien kannatuksel myö saimmo šeikuija da sobie konservatsiiruadoloin piäkohtat , sanou Tatjana .
Projektah kuuluu toiziigi ruadoloi da pidoloi .Erähät niilöis ollah Rubčoilan kylän kunnostamine , časounan oma nimipruazniekku , suuri Pajatammo yhtes -pruazniekku , kudai rodieu 12. ligakuudu Jessoilas .
Suureh pajopruazniekkah Jessoilan kul’tuurutaloih kerdyy pajattajii kogo Karjalaspäi .Enne ku tartuo pyhäh ruadoh , Sergii-tuatto (Teplouhov ) pidi molebnan .
Malituttahhäi ei sua nigo istuttua , nigo nostua .Erähänny kezäpäivänny oli tuodu lavvat , lövvyttih neroniekatgi .Jumal oli kuulluh malittuloi – ruado meni ylen hyvin , oli poudusiä .– Projektan mugah roih valmistettu vie Siämärven hruamat -fotokuvien ozuttelu , yhtes Valgei taloi -lapsien art-stuudienke luajimmo dokumentufil’man "Siämären muan hengelline perindö ".
Minul ylen äijäl himoittau luadie oma panos oman roindumuan histouriellis-kul’tuurizen perindön säilyttämizeh .Siämärven mual minä kazvoin da omis opastajis sain eloksen tärgevimän neron – suvaičuksen omah muah .Siämärvi ainos vedi omah puoleh gostii – täs on čoma luondo , aloveh ei ole loitton Karjalan piälinnaspäi ,da , tiettäväine , rikas histouriellis-kul’tuurine perindö , ližäi projektan johtai Tatjana Vasiljeva .
Omah projektah hiškoi aktivistat jo on ruattu vuvven aloh .Tuliel aigua ruado Siämärven lohkon kul’tuuruperindön mustomerkilöin säilyttämizekse jatkuu .
Siämärven kul’tuuruperindyö tulieloile polvile
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский