Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nikitina L'ubov'. Pajuo syväimes kannan
Nikitina L'ubov'
Pajuo syväimes kannan
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Vuvvennu
2025 Oma Pajo -hora täyttäy 35 vuottu .Karjalan Kanzallizes teatras merkipäivän konsertas 24. kylmykuudu suau kuulta omapajolazien da horan suvaiččijoin lembipajoloi .
Horan olemas olemizen aigah sen taguzih on suittunuh äijy pajuo – lähes 150.Net ollah perindöllizet , rahvahallizet , nygyaigazet pajot karjalan da suomen kielel , karjalazet kanzallizet tansit da kižat .Pruazniekkuillan programman perustakse roitah kaikis suvaittavimat pajot da noumerat .Konsertan nimeksegi on pandu "Pajuo syväimes kannan ".
Oma Pajo -horan taival algavui 1990-luvul .Jogahine meis , ken pajatti horas , pajon kauti kerdoi oman elaijan histourien , jogahine pani kivyön meijän yhtehizen "pajokoin " alužimeh .
Hyvän väin virites
Minun elaigu horas algavui vuvvennu 1997.Sen enzimäzen vastavuksen mustan tässäh .Repetitsiedu pidi Svetlana Gretskaja .Omapajolazet – iänekkähät , rutot , kirmiet – pajatettih pajo pajon peräh .Minä istuin bokas , kuundelin pajattajii da vähitellen syvendyin karjalazen pajon muailmah .Lapsusaijas tutut da ihan tundemattomat pajot kuuluttih soiton myödäh da a capella .Ymbäri rounoku kazvoi erinomaine muuzikkukate , kuduan al oli lämmin da hyvä olla .
Minule ozuttihes rounoku minä hibjal tunnen sävelmien kaunehuttu , karjalan kielen erinomastu iändämizen čomuttu da iänekkähytty .Vuozien mendyy horan konsertois olluot rahvas puaksuh tuldih minulluo paginale , kiitettih meijän pajatandua da sanottih , ku suadih meijän ezitykses hyvän väin viriteksen .Arbuan , hyögi , kui minä enzimäzen kerran horan kuultuu , čukelduttihes karjalankielizien sävelmien da oman rahvahan pajatanduluavun valdah .
Sit aijas myö yhtes pajatimmo äijän pajuo , ga tänäpäi minä tahton kerduo pajolois , kuduat kehoitettih vuozipäivän konsertas pajatettavakse iče omapajolazet .
Pruazniekkuillačus kuulemmo lapsusaijas tuttu Kazvatti mami minuu -pajon , kudai oli horan taguzis äijän vuottu , sidä suvaittih omapajolazet da kuundelijat .Ivan L’ovkinan pajo terväh rodih tuttu da suvaittavu karjalazien keskes , sit tuli toven rahvahalline pajo .
– Pajo silloi on suvaittavu , konzu se juohtuu mieleh yksinäh olles dai ozavannu olles dai suures stolas istujes . Kazvatti-pajuo meil Jouhivuaras pajatettih meijän lohkon jyttyöh da meijän luaduh – tundoloi pal’l’astajen , kyynälien kel , rounoku itkuvirty , mustelou omapajolaine Jelena Fokina .
– Kuulin Kazvatti-pajuo ammui , konzu olin lapsennu . En tiedänyh silloi , kui se rubieu mustoittamah minun omua igälangua , ližiäy Oma Pajo -horan pajattai Valentina Toivonen .
Konsertas kuulemmo sidä pajuo Stat’uk Klaran muuzikkumuokkavukses .
Pajos kuvastuu suvaičus
Aleksandr Ščukinan pajottah "Se on Karjala " ei mennyh ni yhty meijän pajojoukon konsertua .Täs pajos kuvastuu oman kodirannan suvaičus , sen kaunehuon da suuruon ihailemine .
– Myö , karjalan kielen kursiloin opastujat , kuulimmo tämän pajon ven’an kielel da piätimmö kiändiä sen karjalakse . Aktiivizesti sih ruadoh ottavui Zinaida Dubinina , mustelou horaniekku vahnembua polvie Alisa Gubareva .
Sit aijas algajen pajuo "Se on Karjala " pajatetah karjalakse äijät rahvahallizet pajojoukot .Ylbeilemmö , ku äijän kerdua kanzoinvälizes Kalikta-festivualis kuultu pajo rodih tuttu da suvaittavu meijän tverinkarjalazien ystävien keskes .Kaikis enimäl sidä suvaijah Tolmačun kyläs .
Hora pajattau G . Savitskoin , I . L’ovkinan , A . Kolmikan , I . Semakovan , V . Pällizen , L . Nikitinan , A . Saveljevan , H . Brelon , G . Malmstenan , S . Gonobolevan da toizien säveldäjien pajoloi .Omapajolazet suvaijah Maksim Gavrilovan Smiettizin-pajuo , kuduan häi kirjutti Vladimir Brendojevan sanoih .Sidä pajatetah naizet .
– Smiettizin-pajo mustoittau minule minun vahnembii , kui hyvin hyö oldih keskenäh . Hyö elettih yhtes 50 vuottu .Talvi-illoil tata paikkai kuatančoi , muamo kezräi , hyö istuttih rinnakkai da pajatettih , mustelou omapajolaine Larisa Utkina .
Merkipäivän konsertah kuuluu uudeh luaduh pajatettavua perindöllistygi pajuo : "Utkoine ", "Gavroi da Ogoi ", "Čun-čuru-ru ", kuduat miellytetäh horalazii da annetah mahton kiändyö karjalazien pajoneron juurih .
Pajuo syväimes kannan
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский