Тексты

Natalja Sinitskaja. Petroskoi da Piiteri: loitton vai rinnal

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 45, 2025, с. 5

Natalja Sinitskaja

Petroskoi da Piiteri: loitton vai rinnal

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Lehten
toimitus
on
moine
ruadokohtu, kuduah
joga
päiviä
da
vie
ei
yksi
kerdu
piädyy
rahvastu
, kudamien
kel
on
mieleh
paista
da
kudamis
himoittau
kerduo
lugijoile
.

Moine
vastavus
oli
meil
sygyzyn
allus
, konzu
Petroskois
piettih
nuorižon
EtnoSMART-fourumua. "Oman
Muan
" toimitukseh
piädyi
nuorikkaine
hyväččäine neidine
. Paginakas
nuori
inehmine
Anna
Malkova oli
Piiterin školan
n:u 200 suomen
kielen
opastai
. Häi
yhtyi
EtnoSMART-fourumah (16+) da
ku
erähät
sen
pivot
oldih
"Periodikan" seinis
, nouzetteli
kanzalliskielizien julgavoloin toimituksih
. Tuligi "Omah
Muah
".
– Meijän
školas
jo
tostu
vuottu
piemmo Nuorii
suomelas-ugrilaine tutkii
-projektua
. Kuvvenden
, seiččemenden
da
kaheksanden
kluasoin
opastujien
kel
ruammo
sidä
yhtes
. Lapset
paiči
suomen
kielen
opastundua
paistah
suomelas-ugrilazien kielijoukon
erilažuksis, sugukanzoin
perindölöis
da
tavois
. Meidy
täs
ruavos
ylen
äijäl
auttau
Sankt-Peterburgan suomelas-ugrilazen filolougien
laitos
, kuduan
opastajat
pietäh
školaniekkoih nähte
mieldykiinnittäjii ruadopajoi
.
Anna
kehui EtnoSMART-fourumua da
oli
hyväs
mieles
, ku
puutui
tänne
.
– Tiä
olles
hyvin
tunzin, ku
myö
emmo
ole
yksinäh
, on
äijy
rahvastu
rinnal
, ket
ruatah
meijän
jyttyöh
da
meijän
mostu
. Ammui
huaveilen
projektua
, kudamas
minun
"nuoret
suomelas-ugrilazet tutkijat
" Piiterispäi kerrottas
omas
suomen
kielen
opastumizes
da
elaijas
suures
linnas
. Karjalas
eläjät
nuoret
ruvettas
sanelemah
, kui
hyö
opastutah
karjalan
, vepsän da
suomen
kielii
. Net
, ket
ollah
sidä
juurdu
, kerrottasgi oman
rahvahan
kieles
da
perindölöis
. Himoittas
, ku
lapset
oldas
yhtevykses
. Sit
lapset
tiettäs
da
ellendettäs
, ku
suomelas-ugrilazet rahvas
ei
olla
rounoku
muzein
ozutteluvehkehet, net
ollah
nygöi
eläjät
rahvas
, heijän
moizet
nuoretgi, kudamil
on
oma
kieli
, oma
kul’tuuru
, sanou
Anna
.
Anna
on
hyväs
mieles
, ku
EtnoPRO- da
EtnoSMART-pidolois hänel
puutui
tuttavuo
Karjalan
opastajih
. Neidizen
mieles
opastajat
autetah
toine
tostu
opastajan
ruavos
da
yhtehizes
ruavos
meijän
kielien
da
kul’tuuroin
säilyttämizekse da
kehittämizekse
.
– Ylen
äijäl
tahtozin
tämän
puolen
opastajien
da
kieliaktivistoin abuu
da
kannatustu
, toivou
Anna
Malkova.
Tädä
kirjutusu valmistajes
tuaste
tuli
viesti
Piiterispäi. Anna
kirjutti
, kui
miellytettih
Periodikan julgavot hänen
opastujii
.
– Piimmö
tovellizen
kielitutkimuksen. Minun
opastujat
hyväl
mielel
verdailtih
karjalan
, vepsän da
suomen
kielen
sanoi
da
virkehii
, ečittih
yhehisty da
vihjattih
eroloi
. Karjalan
kieles
kerras
dogadittih
"šihizijät" iänet
da
kerras
vihjattih
, kui
äijy
yhtehisty
on
karjalan
da
suomen
kielil
. Kerras
ellendettih
, ku
suomenkieline "maa
" karjalakse
on
"mua
". Nähtih
lähezii sijamuodoloin
piättehii
da
monikon
tunnuksii
.
Vepsän kielen
puoles
oli
vaigiembi
. Opastujat
vihjattih
toizenmoine
"y", kuduan
vepsäläzet
kirjutetah
ű-nny. Minule
se
oli
roinoku oma
, ku
minä
hyvin
maltan
eestin kieldy
, kus
on
sama
ű. Vihjattihgi lapset
, ku
vepsän kieles
on
enämbi
laihinsanua
ven’an
kielespäi
, kirjutti
Anna
.
Opastajan
sanoin
mugah
, kaikis
enimäl
lapsile
rodih
mieleh
Kipinä-žurnualu. Lapset
kačottih
sidä
hyväl
mielel
.