Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Natalja Anhimova. “Taidehen ö – 2025” Šoutjärven muzejas
Natalja Anhimova
“Taidehen ö – 2025” Šoutjärven muzejas
вепсский
Младописьменный вепсский
Kül’mkun
2. päiväl vepsän muzejas mäni "Taidehen ö – 2025" -akcii .Kaikuččel vodel sügüzel mäneb mugoine päiv , konz muzei avaitas ehtal , miše ristitud joudajal aigal voižiba tulda i kacta muzejad maksmata .
Mö olem hüviš meliš , konz nägem iknaspäi , kut rahvaz mäneb Mel’kinan mäthale – mäneba nored da vanhad , vanhembad lapsidenke –i muga ehtas keradase läz kaks’ sadad mest .Ken-se kaikuččen kerdan tuleb , a ken-se ezmäižen - mö kaikid vasttam ihastuses .
Vodespäi vodhe om muga , miše ezmäižin tuleba pened lapsed da oma muzejas kaks’-koume časud .Sigä hö vändaba , tedištaba midä-se ut , oma ilokahad .Ka völ voib ližata , miše sil aigal hö tedištaba ičeze täht midä-se rahvhan kul’turas , konz ozaidaba ozoitesid , vändaba vepsän vändoihe da konz eht mäneb mugoižes vanhas da čomas pertiš .
Necil vodel , kut ende-ki , L’ubov Ivanovale abuti vedäda nenid časuid kirjišton radnik Jekaterina Mironova .Voi nähta , kut vessel oli zalas , lopuks kense ei tahtoind lähta kodihe , kense jäi mamanke toižile vastusile .
Sil-žo aigal toižes zalas meiden abunik , školan opendai Sem’on Jefremov vedi openduzčasun vanhembiden lapsiden täht .Hö ištuihe stolan taga da pagižiba melekahid paginoid .Minei oli mel’he nähta , miše ühtes oliba školan openikad , üläopenikad , pästnikad .Üks’ mugoine neičukaine Jul’a Ivanova sanui : "Mina ii üht kerdad olin muzejas ehtaigan vastusil .Kaikuččen kerdan otan parahimad mel’t .Siid Sem’on Sergejevič andab mugoižid vastusid , konz ühtes voib meletada da teta enamba .Eht mänob oikti da hüväs meles ".
Kesk ehtad oli mugoine čas , konz zalha rahvaz mäni i mäni .Ka , mö tezim , miše külänikad varastiba necidä vastust , no miše tuleb muga äi rahvast – i päha ei tulend .Zal oli täuz’ .Viktor Lonin starinoiči ičeze uden "Mecan pertižed " -kirjan polhe .Se om hänen laps’aigan polhe , mitte mäni Šoutjärves 1970.–80.-vozil .Hän painoi kirjan ičeze den’gale i lahjoči kirjoid kaikile , ked sigä oliba .Vastusel oli mel’he nähta Jevgenii Akimovič Šorohovad .Hänen abul jo toine Viktoran kirj läksi eloho i ihastoitab lugijoid .Minä vaiše sanun , miše iče olen jo lugenu kirjan , sain hüväd mel’t , äjan muhazin .
Vastusel minä vedin vepsän paginan – starinoičin vepsän rahvahan kul’turas .Oli mel’he tedištada , midä ristitud meletaba necen polhe .Minä iče navedin vedäda mugoižid vastusid , tedan , ken-se tuleb jo äi kerdoid , ken-se ezmäižen kerdan .Päs oma mugoižed meletused : tahtoin antta ristituile tedoid vepsän rahvahan istorijan , kul’turan , kelen polhe .
Čoma eht lopihe zalas , kus pajati Vepsän rahvahan hor .Rahvast oli äi .Mel’he oli se , miše L’udmila L’vovna starinoiči pajoiden polhe – nece oli hüvä niile , ked ei el’gekoi vepsän kel’t .
Küzuin Jevgenia Kokorinal : "Kut silei om eht muzejas "?Hän sanui : "Oli mel’he vastata ristituid , keda d’o äi vott en nähnu , pagišta heidenke .Mugoižed vastused oma südämeližed .Om hüvä , mise om mugoitte sija – muzei .Voib dätta kaik kodiradod , toižed holed , tulda tänna – sada ilod da lebaita ".
“Taidehen ö – 2025” Šoutjärven muzejas
вепсский
Младописьменный вепсский