Тексты

Nikolai Nazarov. Järven pohju on syvä. 3

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 46, 2025, с. 6

Nikolai Nazarov

Järven pohju on syvä. 3

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Kolmas
tragiedii

Vuoronmugazen tragiedien
, smietin
, järjesti
zavodan
ruavon
suurin
moittii
SevrybNII-projektan direktoru. Vuvvennu
1982 häi
rubei
löyhkämäh
suuril
herroil
: andakkuat la
zavodu
meijän
instituuttah
, sit
vai
aziet
kohetah
, täytämmö
kai
kalankazvatandu- da
kalanpyvvändypluanat. Tämä
rohkei
professoru
oli
moine
viizas
– ennepäi
tiezi
, gu
hänel
zavodua
ei
anneta
. No
yhtelläh
annettih
!
Sit
Siämärven nimine
kalazavodu
hedi
jäi
ilmai
kalakastu
Siämärvie! Nelli
ammattikalastajien parastu
briguadua
järilleh
siirryttih
Petroskoin
suuren
kalakombinuattah, a
uuzi
direktoru keräi
kaksi
briguadua
... omis
tiedomiehis
! Tolkuu
nimittumua
!
Zavodal
tuli
loppu
– ruadamah
jäi
vai
yksi
učastku, kuduas
kazvatettih
kirjolohtu. Äijy
rahvastu
jäi
ruavota...

Konzu
meijän
elokseh
tuli
"Ajaks LTD"
Progressu toi
meile
ei
vaiku
yhty
hyvytty
. Täh
aigassah
, konzu
täytin
jo
79 vuottu
, kačon
, mindäh
lienne jatkuu
ielleh
se
tolkutoi
elos
meijän
mual
, eriže
ekolougien
puoles
. I
joga
sijas
.
Ezimerkikse
, jo
vuvvennu
1953 ammattikalastajile annettih
lujat
kapronverkot da
-merežit
. Niidy
ei
pidänyh
savustua
i
rodih
äijiä
kebjiembi pyydiä
kalua
. Mugaže
i
salakalastajil! (Myöhembi
salakalastajil ližäkse
jiävittihes
vie
liijan
huogehet
Kitain
verkot
. Se
toven
tuli
katastrouffu! Niidy
ei
pidänys
myvvä
rahvahale
...).
Kalavarat 1960- i
1970 -luguloil
hil’l’akkazin
ruvettih
hubevumah
ei
vaiku
Nuožarves
, no
i
kogo
tazavallas
. A
zavodan
järvet
tyhjettih
ihan
loppussah
, sen
periä
, gu
laitos
ruadoi
ilmai
pädeviä
tehnolougiedu
. Älä
virka
, instituuttu
ennegi avvutti
zavodale
vai
pikoi
vähäzen
, hos
tiä
ruadoi
läs
kolmie
sadua
hengie
!
Minä
smietin
, libeikieldy "professorua
" niken
i
nikonzu
ei
voi
koskie
paiči
obkomua, no
vuvvennu
1985 oigienmugažus
voitti
! Se
samaine
obkomu eroitti
händy
instituutaspäi
. Toinah
se
oli
suuri
yllätys sil
aigua
!
Äijiä
myöhembi
– 22. kylmykuudu
1994 lehtes
"Severnii kurjer" luvin
, gu
Siämärven kalazavodu
oli
myödy
mittumallienne tundemattomal
firmal "Ajaks LTD". I
ylen
huogehel
– kahtes
mil’l’onas rubl’ua
. Jo
sil
aigua
joga
kohtas
ruvettih
žurnalistoin
kyzymyksih
virguniekat
ylbiesti vastuamah
: "Se
on
kommerčeskaja taina!" Vie
suurembi
yllätys! Minun
mieleh
kerras
pälkähtih kargei
ajatus
: "Nygöi
zavodan
histouriele
toven
tuli
loppu
...".
I
jo
en
diivinuhes, konzu
yksi
jälgimäzis
zavodan
hävittäjis
direktorois, liijan
havizii
nuori
mies
pagei elämäh
Petroskoih.
Nygöi
Siämärven kalankazvatuszavodah näh
internetas
et
lövvä
nimittumua
tieduo
! Petroskoin
kalankazvatuszavodu Šuojujovel, minä
jo
kirjutin
, mugaže
ammui
on
kuolluh
– salvattih
vuvvennu
1990. Vältämättäh
pidäy
mainita
, juuri
Onegujärven rannal
seizojal
"Petroskoin
" kalakombinuatan ozah
näh
. Sehäi 1960-luvul hyvin
avvutti
azettua
meijän
zavoduagi. Tazavallan
suurimal
kalalaitoksel oli
äijiä
pitkembi
histourii
algajen
1934 vuvves
, no
i
se
loppihes
vuvvennu
2007. Sidägi on
ylen
žiäli
...

"Raudupiä" muutui
kuldazekse
kalakse

Toiči
, konzu
on
liijan
atkal
, livailen
Vladimir Brendojevan runokniigua
. Hänen
runot
hyvin
avvutetah
.
"Midä
olet
atkal
?
Midä
rodih
žiäli
?
Elos
ielleh
jatkuu
!
Lykkiä
pahamieli
"!
A
i
toven
sanuo
, kai
net
eksperimentat
i
kolme
vuottu
minun
ammustu
ruaduo
Nuožarven rannal
, smietin
, ei
mendy
ihan
sudre
. Hos
pelettisiigu
da
karpu
ei
elavuttu
meijän
järvilöis
, no
kirjolohi Amerikaspäi rubei
hyvin
elämäh
verkosäkkilöis. Vaiku
pidäy
syöttiä
nelli
kerdua
päiväs
. Syömizien
kel
täh
aigassah
jäi
probliemua
, yhtelläh
pidäy
äijy
ostua
toizel
puolel
rajua
. Hyvä
, gu
täl
kalal
kezän
aigua
täydyy
14-17 gruadussii lämmiä
vies
.
Erähät
nimitetäh
kirjolohtu "torpakse
", no
oigieh
sanuo
, se
on
hairahtus
. Oniegujärven da
Luadogan
alovehil
"torpakse
" rahvas
sanotah
kumžua da
purolohtu (foreli). "Kirjolohen" tilah
minun
mieldy
myöte
olis
vahnu
suomelaine
sana
"sateenkaarilohi" vai
"Šateenkaarirautu"!..

Vuohtjärven kirjolohi
Mustelen
toiči
, vuvvennu
1990, kalastajien
pruazniekkua
vaste
, konzu
zavodal
parahite
täydyi
20 vuottu
, suurel
himol
tulin
gostih
Nuožarveh. Direktoru Valerii Ivanovič Klimenok ruaduo
löyhkämäh
ei
ruvennuh
. Vai
pahoitteli, gu
järvet
ruvettih
äijäl
kukkimah
i
enzimäzet
viäryniekät, hänen
mieles
, ollah
Jessoilan da
Vieljärven
sovhozat – udobreenietgi puututah
vedeh
...
Tiettäväine
, kävyin
kaččomah
pitomniekkua. Tiä
18 vuottu
hoidajannu
ruadau
Viktor F’odorovič Petuhov, sanoi
igävästi
: "Löyhkiä
ei
ole
mil
. Myö
nygöi
olemmo
juuri
hyllätty
rahvas
. Dambat ilmai
remontua
levitäh
. Kazvatammo
vähäizen
siigan maimua
, tovarnoidu karpua
pluanu
on
25 tonnua
, onnuako
emmo
täytä
. Tämä
kezä
on
viluččaine, karpu
huonoh
kazvau
...".
Kalazavodan
ruadajil
yksi
nad’ovku jäi
kirjolohen učastkah.
Kirjolohtu tiä
, paiči
Nuožarvie, ruvettih
kazvattamahgi Vuohtjärvel, lähäl
Heččulan kyliä
. Puhtahah
, gu
lapsen
kyynäl
, vedeh
on
heitetty
18 suurdu
liippii
– verkosäkkii. Juuri
dorogan
pieles
, kudai
merkiččöy
vezijagavuo (!) Oniegujärven da
Luadogan
välil
! Tännegi ajelin
kaččomah
uuttu
kohtua
. Jo
enne
tiezin
, Vuohtajärvi on
ylen
syvä
, puhtas
da
vilu
vezi
– parahite
lohi
kaloih
niškoi
. Kui
sellitteli
minule
muasteri
Tatjana Aleksandrovna R’azanova verkosäkkilöih on
istutettu
seiččie
tonnua
nuordu
kalua
, sygyzyssäh
net
kazvetah
viitty
kerdua
suurembakse
. Yhtehine
pluanu
kahtes
järvespäi
myvvä
sygyzyl
tavarakse
50 tonnua
kirjolohtu.
Paginah
tuli
, Tatjana R’azanova da
Nadežda Zujeva toven
puututtih
suureh
histourieh
! Kalankazvattajat
rinnakkai
čomas
fotokuvas
oli
painettu
gazietas "Komsomol’skaja pravda" vuvvennu
1982!
Tiä
Vuohtjärvel ruattih
juuri
nuoret
miehet
, tuttavuin
: Viktor Minin, Leonid Gusev, Leonid Martinov. Sergei Zankevič kuuluu
brigadierannu. Tuttavu
on
vaiku
Marija Ivanovna Kardinen – vahnembi
kaikkii
toizii
. Tämä
karjalaine
inehmine
ajelou
tänne
ruadoh
Štekin kyläspäi
. Häi
on
rakas
ruadoh
. Voin
sanuo
, omal
aijal
kai
rahvas
täs
kyläspäi
oldih
hyvät
ruadajat
, ruadohimohizet. Tahtongi mustella
hyväl
sanal
Kardizen Viktorua, F’odor Jerofejevua, Nina Martinovua, šouferii
Savolaizen Viktorua.
Täs
uvves
kohtas
minä
kerras
näin
kaksi
vigua
: järvi
on
pienettävy
i
ei
sua
ližätä
verkosäkkilöi, eiga
vezi
rubieu
ligavumah
. Lijat
ojastu
myöte
puututah
Vieljärveh
, kudai
silleh
on
jo
ligavunnuh
...