Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Nikandrova Anna . Vuonnisen kehityš jatkuu
Nikandrova Anna
Vuonnisen kehityš jatkuu
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Tämän
vuuvven pimiekuušša loputtih Vuonnisen kulttuuriistorijallisen keškukšen Jyrkilän termän kunnoštamini -projektin ruavot .
Projekti voitti Alovehien yhteiskunnallisien ičehallintojen sosialitärkiet projektit -kilpailušša ta šai tašavallan rahotušta .Projektin valmistajana on Vuonnisen yhteiskunnalini Nadežda-ičehallinto .
Časoun’a Jyrkilän termällä
Jyrkilän termän kunnoštamini -projekti oli toteutettu Pyhien Makovein časoun’an luona olijalla alovehella .Časoun’a oli rakennettu uuvveštah tunnetun šuomelaisen valokuvuajan ta kanšantutkijan I . K . Inhan valokuvan mukah .Tämän paikan nimi on Jyrkilän termä .
Časoun’an läššä ennein oli Malisen šuvun tunnettujen runoilijien talo .Šielä vuotena 1833 Elias Lönnrot tapasi runonlaulaja Ontrei Malisen kera ta kirjutti runoja Šampo-taikamelličäštä .
Časoun’an elvyttämini oli šuoritettu ENPI-ohjelman kanšainvälisen Ontrei Malisen kantelen turistimatka -projektin mukah .Juminkeko - fondin johtajan Markku Niemisen meininkin mukah časoun’an piti tulla nimikortiksi Vuonnisen kyläššä , missä kunnivoitetah kantatuattojen muistuo ta elvytetäh kanšanperintehie .
Kyläšalmen toisella rannalla , kumpasen poikki Elias Lönnrot piäsi Ontrei Maliselta toisen tunnetun runonlaulajan Vuassila Kieleväisen luo , on Karjalan kulttuuriperinnön merkki – Vuassilan kivi .Še on Vienan Karjalan kaikkien runonlaulajien muistomerkki .Šielä Vuassila Kieleväisen talošša Lönnrot kirjutti monie runopätkie Väinämöiseštä ta toisista mifologisista šankariloista , kumpasista šitä ennein hiän ei tietän .
Vuonnisella on runokylän virallini statussi ta täyvellä varmuolla šitä voipi šanuo ainutluatusekši .Monien tärkeijen runojen kirjuttamisen lisäkši Lönnrotilla juuri Vuonnisešša šynty ajatuš kerätä ne yhteh Kalevala-runoelmah .
Kunnoštamisen kauven loppu
Jyrkilän termällä elokuun joka enšimmäini pyhäpäivä pietäh kylän kirikköpruasniekkua – Marja-Makovei – Marjaspuassu , a 14. elokuuta ammusista ajoista pietäh šeiččemen pyhän Makovein , heijän muamon Solomonijan ta opaštajan Eleazarin muistopäivyä .Pruasniekka ottau alkuo ammusista ajoista , konša joka kyläššä oli oma kirikköjuhla .
Kylän eläjät ta šen vierahat šanottih , jotta pitäy kunnoštua šuojelualovehta , alkua järještyä infrastruktuurie kulttuuri-istorijallisen perinnön merkkien luona .
Projektin toteuttamisen rajoissa onnistu rakentua puini polku časoun’ua ta rantua kohti , ašettua tietotaulu , kylttijä , skammija ta laiturija , jotta piäšy Teppananniemellä olijalla Vuassilan kivellä olis mukavampi .
Tämän vuuvven 9. pimiekuuta Vuonnisen časoun’ašša Kalevalan kirikön pappi Jevgenii-tuatto piti jumalanpalvelun kunnoštamisen kauven lopun kunnivokši .Šen jälkeh lehtimajašša časoun’an luona oli pietty čäijynjuonta , rahvaš šanottih omua mieltä valmissetušta ruavošta ta ehotettih uušie kunnoštamisajatukšie enši vuuvvekši .
Vanha kalmisto
Alovehien yhteiskunnallisien ičehallintojen projektien kilpailun rajoissa Vuonnini voitti jo kakši tärkietä kulttuuri - ta istorijallisprojektie .Vuotena 2022 oli šuoritettu projekti "Vanha kalmisto " muissokši Vuonnisen entisillä eläjillä ta šuurilla runonlaulajilla , kumpaset oli hauvattu Ruokovuaran aluššalla .
Alkuošašša Vuonnisen kylän šuurin oša eläjistä , kumpaset ymmärretäh oman kylän ainutluatuisutta ta šen kehittämisen tarkevyttä , kannatettih projektin ideja .Ruavot oli valmissettu kyläššä ainuon yksityisyrittäjän Igor’ Jegorovin avulla .Piätehtävien šuorittamiseh ošallissuttih nuoret prihat Vuokkiniemen nuapurikyläštä Andrei Vasiljev ta Aleksei Bogdanov .Merkittävyä kannatušta tällä projektilla anto Luušalmen kyläkunnan hallinto ta šen piämieš Ivan Martinkijan .
Vuonnisen kehityš jatkuu
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский