Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Lazarev Ivan . L’oha-Jemel’a kuhah kezäl
Lazarev Ivan
L’oha-Jemel’a kuhah kezäl
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Sovvan
minä jogii myöte , kačon , kenlienne viuhkuttau käzii , vikse midägi on roinnuhes .Ajan lähembi
– L’oha-Jemel’a .
– Kunnebo sinä ?
– Järvele , kuhua kalastamah , vastuan .
– Ota minuu .
– Sinähäi yksinäh olet venehes , dai ongiloinke , a kuhua ongitetah ustih .
– On minul spinningu dai usti . Minä en vie kalastannuh kuhua , ota raukku , sinähäi yksinäh olet .
Minä rubien soudamah .
– Nu , olgah , tartuta oma veneh minun veneheh .
– Ei , ei pie ! Minä oman venehen peitäldän sillan uale yhtes ongiloinke .Minun venehen kaikin tietäh , minä täs ainos kalastan , ei koskieta .
Tulimmo yhtele ei suurele suarele , sytytimmö robl’on , gu vuottua aigu .Sit minä tostimmos , gu venehen nenäpuoles minul paiči kattilastu , čainiekkua , pilua , on vie "kat’uša " kalastandah niškoi .
– Kuules , L’oha , minä lähten kalah , a sinä kačo robl’uo , kuorita kartohkat , keriä halguo , azu sija , gu vois istuo ei kivil , a ristittyzien tabah .
– Hyvä .
– Minä lähtin suaris ymbäri "kat’ušal " kalastamah . Ei ylen hyvin näykkinyh , yhtelläh puutui seiččiesadagrammahine haugine , moinegi säyny , vähäine ahvendu da hariussaine .Sit myö kerras keitimmö kolmekerdazen liemen , rubeimmo syömäh , a L’oha sanou :
– Minä en tahto syvvä .
Ičessäh duumaičen : kuibo muga – ei tahto , mindäh ?A häi sanou :
– Minä täs sinul juaššiekas , kuduan purrimmo venehespäi , lövvin puolilitrahizen bankan tušonkua da puoli buhankua mustua leibiä , sit net söin .
– Ga sie vie oldih suolu , zuaharipeskut , lavrulehti , baton valgiedu leibiä , laukku , čuaju , varen’n’ubanku , astiet … Da , pidänys liemeh panna enämbi kartohkua , gu syvvä leivän sijas .
– A minä mugagi azuin .
Söin minä liemen kartohkanke , čuajuu mindählienne jo ei himoitannuh , dai lähtimmö ongittamah kuha .L’oha istuihes airoloih , a minä piin kaksi spinningua venehen mollembis laijoispäi "dorogazele ".Ongitimmo – ga nimidä !Sit rubein mina käskemäh :
– Oigiembah !Huruambah !
Mindählienne myö emmo voi puuttuo selläle .Kus se ollou ?Misbo suau tiediä , ymbäri vai yksi vezi .Minä en tirpanuh – istutin händy pidämäh spinningoi , iče istuimmos airoloih , otin orientieran edehpäi majakkah , taganpäi Videleh .Sit sana sanah čuasus saimmo kaksi kuhua , nelli kiluo jogahine .
Hämärdyi , dai myö rubeimmo soudamah lähembi randah päi , kuha yölöil tulou luvvole pergamah maimoi .Silkeskie spinningat račkahtettihes – tartuttih pohjah .Minä lekahutin venehen tuaksepäi , yksi spinningu piäzi , a toine – nikui .A sie minul oli professor - usti , kuduan minule nuorembi velli toi lahjakse Suomespäi , kuduah myö vastevai tabaimmo kuhat .Pidäy vältämätä hot kui eroittua !Minä otih airon , miäräin syvytty , airo ei täydynyh pohjassah – ga sit syvys on enämbi kolmie metrii .L’oha kiistäy :
– Ei voi muga syvä olla , minä pohjan näen .
Ga tottu !Pohjas kokotettih suuret kivet , spinningan siimu puutui kivien keskeh , a tulla iäres ei tahtonuh .Sit minä tostimmos , gu siimu se voibi tungiekseh , ga remeni karabinčiekanke ollah sangiembat , ei synnytä .Minä heitin paijan , rubein sydimäh airuo kivien keskeh , kudamien ual oli usti .Silkeskie L’oha otti oman spinningan .Minä kačahtimmos da sanoin :
– Älä nagrata ristittyzii !Kuibo sinä rubiet tuadu huškuamah , gu sinul on kaksi metrii vihandua suondu , kaksi keldastu , kaksi värittömiä , a niilön keskes soimet , gu kanuatas ?Häi sidoi mustuselgy-ustin da työndi sen venehen uale .Dai midäbo työ duumaičetto : kerras vedäy kilohizen kuhan .Eroittau , uvvessah viškuau – toine , ihan moine , kolmas , nelläs – ga kai ihan yhtenjyttymät !Täs minul hermoloi rubei säräittämäh , minä rubein raviembah sydimäh airuo kivien keskeh – ga kukkahat kummat – usti piäzi !L’ohal näykindy loppih , sit minä käskin ottua toizen minun spinningan , gu suas viškata loitombi , a iče lykin omua "professorua " kaikkielepäi , ga tuloksettah .Pimeni , sit minä piätin ajua kodih , ga L’oha huavai :
– Miksebo myö ajammo kodih , rubiemmo omahizii nostattamah keskiyöl .Parembi yövymmö täh , a huondeksel vie ongitammo , nellän aigah huondestu jo valgenou .
Minä menin myödäh .Myö tulimmo meijän robl’olluo , lämmitimmö liemen , söimmö , joimmo čuajuu , hyvä , gu vie jiädih baton da varen’n’at .Sit vierimmö muate veneheh kiinnitetyn tentan uale .
Nellän čuasun aigah minä havačuin , nouzin , lämmitin čainiekan , opin nostattua L’ohua , ga häi magai suremata .Minä ajoin rannaspäi suuren kivellyö , kudai kokotti vies sil kohtal , kus L’oha egläi ehtäl kehoitti minuu lykkimäh spinningua .Dai kummakse minule lykysti , kui ehtäl L’ohale , suaha nellikilohine kuha .
Konzu tulimmo kodih , rubeimmo jagamah kaloi puolekkai : viizi yhtele , viizi toizele , L’oha sanoi :
– Parembi anna minule kaksi suurdu , hos rubien havizemah , mittuot suuret sain .
Minä menin myödäh peittomielettäh , annoin hänele kaksi nellikilohistu , a ičele otin kaheksa kilohistu .A häi ruavos saneli , kui myö ongitimmo , äijängo saimmo , a mužikat händy riäziteltih :
– Kuibo nenga – sinule kaksi kuhua , a hänele kaheksa ?
Hyvä , gu minul on "luonnolline jiätikkö " (saruas oli haudaine , kuduas jiä ei sulanuh kezän aigua , sie jiä piettih kaloi – toim .) da huondeksel en ehtinyh puhkata kaloi .Kuundelin minä händy , sellitin : hänen kaksi kuhua painetah sen verdu , gu jiäl virujat kaheksa .Ga tolkuta !Annoin hänele vie kaksi kuhua .A ruavos minule sanottih , gu syvvä kylläl häi on neroniekku .Hyvä , gu sain kalua da keitin liemen , eiga ei jiännys yökse .Minä uskaldin ičele – igänäh ei ottua händy kalastamah enämbiä , ga eibo se todevunnuh : ei yhty kerdua vie tarinnuhes da ajeli minunke kalastamah !Ga hos talvel , hos kezäl – meil aivin lykysti kalanke .Ei petties hänele on pandu ližänimi Jemel’a .
L’oha-Jemel’a kuhah kezäl
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
–
–
–
–
–
–
–
–
–