Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Valentina Libertsova. Riähkih kavonnuot
Valentina Libertsova
Riähkih kavonnuot
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский
Nikolai Petrovič Zaitsev uvvessah
ihaškoitti da ovvosti lugijoi omal kirjutuksel .Uuzi kerdomus "Riähkähizet ", kudai oli painettu Oma Mua-lehten n : 37-39 noumerois , kerras azetti huomivon omal nimel .Ketbo ollah riähkähizet ?Vastuammo vältämätä : ga emmo velli myö , emmohäi tapa ristikanzoi , emmogo varrasta , emmogo muanittele nikedä .Riähkähizet – pahat , huigiettomat , mustat , reduhizet , kudualoi normal'noit ristittyöt moititah da kudamis vältytäh loitombi , gu jiäjä puhtahannu-valgiennu .Kui sanotah keskenäh pagizijat naizet Riähkähizet-kerdomuksen allus : "Or'hoi – huigietoi huora …En voi sylgemättäh kaččuo häneh ".Ičegi Or'hoi sen nägöy edehpäi : "Tiijän , mustetah …ruvetah äijäl suudimah meidy …Tozi on tozi .Sidä et lykkiä bokkah …rahvas mustetah kai .Ližätäh dai vie kiänätetäh ".
Ollougo kirjuttai yksii mielii naizienke ?Opastannougo , kui ei puuttuo riähkih , Or'hoin perehen ezikuval ?Nuorivuozien sattuvunnuzis riähkis Kuikan Or'hoi sai toven kuritukset : kaimai ukon , kudai "ei kestänyh nengomua huigiedu , petlah meni ", sai nuoremban niistien "koukkujalgu " Vas'a-poijan , jiädih voinale vahnembat poijat , harmani piä , tuli parandamatoi voimatus ."Net riähkät , gu toukat syödih händy ", "kaiken mielen täytti hengen rajatoi kibu da huigien tusku ", "Or'hoi oli kuolendan pardahal ", häi tunzi , ku eläy jälgimäzii päivii ". Midäbo vie pidäy ližätä täh ?Kai nägevyksel – rahvahan silmil ozutettu riähkähizen oza .Hibjan kauheloittau lugijes – kuibo ei opasta varata riähkih puuttuo !Ga mikse vie pidänöy Nikoilai Petrovičal kirjuttua , kui naine enne kuolendua sanelou Vas'a-poijale omii riähkii .Myö , lugijat , niis paginois piemmö omua mielenkiinitysty - vuottazimmo raukku Vas'a-poijan tuatan nimen tiijustandua .Da vie gu se mužikku löydys , tulis abuh poijale da toinahgi Or'hoin piästäs .Myö moizii suarnoi , tiettäväine , suvaiččizimmo , ga Zaitsev kirjuttau eloksenlähizii kerdomuksii .Poigah sezo vuottau muaman tunnustamistu : "Ken se on ?Sano , tahton tiediä !Sano , ken minun tuatto ?"Ga muamah sen peittozuksen – "otti tuatan nimen keräle muah ": toinah oli ylen huigei da jygei sanuo , toinah mies voinan matkoih kaimavui , toinah varai jagua riähkien sellitykset keskenäh sen mužikan da poijanke ."Häi joga huondestu molii omii riähkii , uskaldajen joga paginal avata tuatan nimen " – naizien syväin on suuri arbaitus . A voibi olla muga – ei andanuh sanuo Jumal – täppäi suun da iänen , konzu ponnistelih sanuo sen nimen ,- gu loppevuttas net riähkät sih , ei jätkuttas ielleh ?
Yhtelläh joga ehtähizet paginat poijanke kebjendettih Or'hoin syväin , avvutettih varustuo toizele ilmale – vastavumah Jumalanke .Saneli ei muga riähkii , kui omii mielii , selliteli , gu papile , Jumalattomal aijal kazvatetule poijale , yhteltiedy opasti händy uskomah da suvaimah Jumalua , puolisti iččeh riähkähisty elaigua : "Ăijät ristittyöt , duumaičen enimät , tahtotah omis riähkis spasen'n'ua .On Jumal , Jumal on rakkahus .Hänel roih žiäli hyllätä minuu vaivastu helvettih , gu olen Hänen jytyi luajittu ristikanzu ".Toinahgi andoi Jumal net prosken'n'at , piästi inehmizen riähkis , gu siägi muutui kuolendupäivän .Konzu Kuikan muamo da poigu "ribistih " ligakujuo myöte kodimuale , sulakuun "luondo oli mykky , vilu ".Vastavuksekse , kuolendu keskikezäpäiväl "luondo oli ylen kaunis " da räkki .Dai "pandih muah Or'hoidu mierol ", vikse prostittih riähkis , žiälöittih , gu nähtih , mittuot muokat puutui tirpua naizel surman iel .A toinah jo Vas'a-poijan kunnivoičus avvutti , kudai oman syöndupalazen sai vahnoil da yksinäzil avvuttajen .
Kerdomuksen nimi on "Riähkähizet ", sit pidäy olla kedägi vie mostu , ei yksi Or'hoi .Vilahtellen naine sanoi , gu rovun riäkhät algavuttih enne händy – "tuldih Isakku-diedöis ".Dai hierulazien naizien sanoin mugah riähkän Or'hoi pidi "oman plem'anniekanke ", iččeh sanoi myö "halliččijannu tuli kerran minun pertih avaittamah ".Kuulunougo sih joukkoh niistii briha-rukku Vas'a , kudai toizes kerdomuksen ozas – jälles muaman kuolendua muutui piähengekse ?
Toven sanuo , nägevyksel nimidä hyvytty hänes ei olluh : "laihu , gurbakkaine .Piäl oli sangei villaine pindžakko .Rožat oldih mustat , päivitynnyöt , nenä pitky čomaluaduine , suu terävähkö , huulet kaidažet purištetut …Leugupahkat kiindiet , kuduat levendettih šokkii , harvu höyhenpardu levei korvissah .Rožii ymbäri hienoine sagei tukku , kudai oli korvien da niškal leikattu poikki .Vas'a mustoitti ennenaigastu ristikanzua ".Tegoloil sežo mieldymysty ei nostatannuh :"Hänen suuspäi tuli paginua , gu japonskois raadivos .Minule da brihaččuloile ei mielytetty net paginat .⊂…⊃ Peittämättäh voin sanuo , Vas'a oli tiel pertis meile . ⊂…⊃ Pidäshäi hänel ičellehgi tostuakseh , što on täs liigu ". Kirjuttai sanelou , kui häi ärzytti toiči nuorii brihaččuloi , kudualoil oldih äbäzöiččijät vahnembat , puhtahat koit , valmehet syömizet , lujat ruadajat käit , suvaiččijat mielespiettävät neidizet – ihan toine ozavu elaigu .Heijän mielii kannattau vahnembi da arvovaldaine , puhtas , "kul'turnoi " herrumies Hodarin Andrei Andrejevič : "Vas'as voibi olla tartunduvoimattomus .Näittöhäi , mitus reduhiine häi on , kuariččou .⊂…⊃ Kaikinhäi tietäh Vas'ua , što häi on paha mies , niistii , parandumatoi , nuorete vahnennuh , tulluh rumakse , riähkähine , pagižou da kiändelöy tolkuttomii akoin paginoi , kudamii häi keräilöy alovehii pitkin-poikkižin . ⊂…⊃ Nengomat vai alendetah meijän valdivon prestiižua da huijatah Alavožen alovehtu ".
"Aigu vieri ielleh " – täs virkehes "Riähkähizet "-kerdomukses algavuu gu uuzi oza , uuzien Vas'ah niškoi mielienke , uvven hänen elaijan da tarkoituksen ellendämizenke . "… brihaččuloin välit ruvettih muuttumah Vas'an puoleh ⊂…⊃ myö … harjavuimmo häneh , elimmö huolettah , ⊂…⊃ rubeimmo ellendämäh hänen starinoi da priiččoi , hänen luondehen ", mustelou kirjuttai . Kazvannuzil da viizastunnuzil hierun brihaččuloil gu silmät avavuttih nähtä syvembi tyhjii paginoi : "Erähien vihazien pahoin sanoin vastavuksekse , hänen köyhäs da kovennuos rungas tykytti hyvä syväin ".Misbo sit oli Vas'a-rukku viäry da riähkähine ?Omil "koukkujalgazil ", kudamil odva harpuau , "tömšyttelöy ", käveli pakiččijan reppuzenke hieruloi myö , kel sai kebjiel ruavol midä azuo –avvutti , kedägo iloškoitti omil viizahil suarnoil , starinoil , priičöil , paginoil , kudamii kuundeli da pani mustoh hierulois kävelles ."Erähien huijattu köyhys luadii Vas'an hyväntahtožekse da tarattajakse ", - oigieh sellittäy kirjuttai . Ga niistii tunnustau iččie riähkän kandajannu : "Muamo minule riähkähižen veren jätti perindökse .Ga minä lopen meijän ozattoman rovun …olen jiäksinyh tuatan da muaman kalmal , kui rubein molimah riähkii kogo Kuikan rovus , kuni pyzyn hengis ".Moizis mielis Vas'a varustuu Valamoin Pyhäh muah .
Vahnu Juakoi-diedöi , kudual jo ammui miellyttih sydämellizet Vas'an paginat niih sanoih vastai : "Ei sinul ole riähkiä .Et ole viäry , olet oigei hengi .⊂…⊃ Ei hyvyös riähky tule ". Hierun naizet da ristittyöt sežo muutettih omat mielet ozattomah brihah niškoi , kiitetäh hanen "hyviä syväindy " da "hyväntahtomistu ".
Ga ketbo sit ollah net "riähkähizet ", kudamile on kirjutettu kerdomus .Onnuako kaikis enimäl luadii moittiu da suudiu ei Kuikan rovun "riähkii ", a omii da oman polven da hierun hairahtuksii niistien da ozattoman pereheh näh .Puaksuh myö suuril ponnistuksil nouzemmo omas köyhyös , nostammo taloit da perehet , kui oli enimyttäh meijän muan hierulois , kylis , linnois jälles voinua .I sit olemmo ylen ylbiet omal väil , oigevuksel , puhtahuksel , sit vai moitimmo da suudimmo ken mis tahto puutui riähkih .Uskondua myöte suudindu sežo on riähky , dai vie jygiembii riähkii .Sit emmogo myö ole kaikis "riähkähizembät ", gu annammo ičele vallan tret't'uija , mennä siiriči , punaldua piät toizeh puoleh , konzu näimmö moižii niistielöi da kuariččijoi ."Hyö iče viarät : ei kehtattu ruadua , ei varattu riähkiä , nygöi anna tirpetäh , kannetah omat riähkät omil olgupiälöil , da vie lapsile jätetäh kandamistu " – emmogo nenga toiči alevuta iččie , konzu žälöičendymuruine piäzöy mielih ?
Mustoituttih oman Pan'a-buaborukan sanat , konzu kuuli toizii pahoi sanojii , libo ičel paha sana suus lendi : "Riähkih kavota pidäy , prosti , Jumalaine !"Heil , goril , ni sanuo da piästiä riähkii ei olluh valdua , gu hävitettih kiriköt .Ga Kuikan perehes yksisama omat riähkät tiettih dai kui niis piästä malitun da hyväntahtozen kauti .Myö , meijänaiguzet ristittyöt , ihan olemmo riähkih kavonnuot .Toinah Jumal sikse työndäy meijän riähkähizeh mieroh moizii niistielöi , yksinäzii , tolkuttomii , väittömii , voimattoloi ristittyzii , gu tarkastua meijän syväimet : mil net on täytetty – pahal vai hyväl , Jumalal vai riähkäl , gu voizimmo myö piästiä omat pahat , riähkät , avuttajen moizil .
Nikolai Zaitsev luadii ihan riähkiensanondu kerdomuksen , piästi omat brihaččuaigazet riähkät da nevvoi , kui olla eläjes tarkahembannu da vältäväzenny vierahih riähkih .Ei petties , häi loppi kerdomulsen Juakoi-diedöin viizahil sanoil , kuduat pättäs meil nevvokse da vakustuksekse : "Halličuksen tahto , piätos da ruado andau meile varmuttu tulieh elokseh da hyviä mieldy , ku ei Vas'an jyttymät niistiet da yksinäzet vahnat tolkuttomat ristittyöt ruvettas keräilemäh pakičuspalažii da kävelemäh hieruloi pitkin… " Se on , tiettäväine , toivotus .Kunnebo kaikkii moizii – täydyygo Valamoi da toizii manasteriloi , bol'niččoi , vahnoin kodiloi ?A kuibo voinat , muanlekutandat , avariet , viennouzut da toizet moizet huolet , kuduat Jumal työndäy ristittyzile riähkis ? Kui eliä rakkahukses riähkätä ?
Kirjuttajan ruado on andua kibijet kerdomukset , a vastata pidäy jogahizel yksinäh omah luaduh – Jumalan da ristittyzien ies …
Riähkih kavonnuot
карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский