Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Irina Zaitseva. Ei-ainehellini kulttuuriperintö on yhtä tärkie ta aktualini
Irina Zaitseva
Ei-ainehellini kulttuuriperintö on yhtä tärkie ta aktualini
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Talvikuun
5. päivänä Karjalan opaššukšen kehityšinstituutissa vietettih etno-kulttuuriopaššukšen kehitykšellä omissettu jokavuotini konferenšši .
Tänä vuotena šen ošallistujat käsiteltih Karjalan kantakanšojen ei-ainehellisen kulttuuriperinnön šäilyttämistä ta välittämistä koulutušsistemih .
– Nykyjäh kašvatuš on yksi tärkeimmistä kanšallisista pedagosista prioritettiloista . Meijän konferenššin aihe on omissettu kašvatukšen aspektilla – Karjalan kantakanšojen ei-ainehellisen kulttuuriperinnön šäilyttämisellä .Ei-ainehellini kulttuuriperintö -termi otettih käyttöh vuotena 2003, ta myö olemma jo käsitellyn tätä aihetta .Ka elämä mänöy , lapšet kašvetah , tullah uuvvet šukupolvet , a teema on yhtä tärkie ta aktualini , korošti Karjalan opaššukšen kehityšinstituutin rehtori Ol’ga Djačkova .
Tilaisuš keräsi karjalan , šuomen ta vepšän kielen opaštajie , kielentutkijie , folkloristija , kašvattajie , kirjallisuon tutkijie , kanšalaisjärještöjen etuštajie ta kanšalliskielisien joukkoviestimien etuštajie .
Plenarikokoukšešša ošallistujat käsiteltih , mitein etnokulttuurisešša opaššušprosesissa eri laitokšien ruatajat esitetäh ei-ainehellista kulttuuriperintyö .
Petroskoin šuomelais-ugrilaisen koulun opaštujat Eila Mašina ta Jaroslava Jurjevič kerrottih omista pravoukkoloista , ket ošallissuttih Šuureh Isänmualliseh šotah .
Karjalan opaššukšen kehityšinstituutin vanhempi metodisti Ol’ga Hramtsova kerto etnokulttuuriopaššukšen kehitykšeštä Karjalašša .
– Opaššušvuotena 2025–2026 karjalua , šuomie ta vepšyä opaššutah Karjalan 34 koulušša . Kaikkieh on 4859 opaštujua ta 69 opaštajua .Šamoin kanšalliskielie opaššutah 20 päiväkoissa .Kašvattija on 875 henkie , kašvattajie on 40, šaneli Ol’ga Anatoljevna .
Kiži-musejon piätietoruataja Ol’ga Žarinova šaneli , mitein musejošša šäilytetäh livviläisien istorijallista perintyö .
Kalevalan koulun opaštajat Valentina Sem’onova ta Alevtina Lesonen tuttavuššutettih ošallistujie koulun tilaisukših , kumpaset on šuunnattu karjalan kielen ta perintehellisen kulttuurin popularisointih .
– Uhtuanneičyt-kilpailuo vietetäh kerta kahešša vuuvvešša . Šiih ošallistuu 9.–11. luokkien opaštujie .Tytöt luajitah tutkimuštyötä erähistä aiheista .Hyö käytetäh kotišeutuopillista ainehistuo , mi kašvattau mielenkiintuo ta kunnivuo vienankarjalaisien perintehih .Kilpailun ošallistujat ruatah juohattajan kera , ta lopputilaisuošša esitelläh omie töitä .
Karjalan Rahvahan Liiton hallinnon jäšen Natalja Bogdanova , Oma Pajo -kuoron johtaja Tatjana Zaitseva ta projektin ohjuaja Larisa Utkina esiteltih Aunukšen karjalaisien -kanšalaisjärještön Onegašta Luatokkah šuaten -projekti .Aloteh tuttavuššuttau 4.– 7. luokkien opaštujie karjalaisien perintöh , karjalaisie perintehie eistäjih kollektiiviloih ta laitokših , missä opaššetah karjalua .Projekti šai Presidentin granttišiätijön kannatušta .
Šuomelais-ugrilaisen koulun opaštaja Nadežda Petrova ta vepšäläisien kultuurišeuran johtaja Larisa Čirkova kerrottih vešäläisien ei-ainehellisen kulttuuriperinnön šäilyttämiseštä .
Venäjän kielen lisäkši šeloštajat esiinnyttih karjalakši , šuomekši ta vepšäkši .Työpajojen aikana ošallistujat čukelluttih Karjalan kantakanšojen musiikki -, tanšši - ta leikkikulttuurih .Šamoin konferenšissa toimi kolme sektijuo , missä eri opaššušlaitokšien ruatajat kerrottih omista parahista praktiikoista .
Ei-ainehellini kulttuuriperintö on yhtä tärkie ta aktualini
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский