Тексты

Nikolai Nazarov. Järven pohju on syvä

подкорпус: публицистические тексты

Источник:

Oma mua. № 48, 2025, с. 6

Nikolai Nazarov

Järven pohju on syvä

карельский: ливвиковское наречие
Новописьменный ливвиковский

Siämärven kuha
on
paras
kala

Sit
1990-luvul kirjolohen kazvatandu
ylen
äijäl
libui
da
leveni
kogo
tazavallas
. Net
vuottamattomat
suuret
tulokset
nygöi
hyvin
nävytäh
: joga
kohtas
voibi
ostua
tuorehtu
kirjolohtu. Tottu
sanuo
, hindu
on
liijan
suurettavu
– meijän
Kukoinmäil laukas
myvväh
jo
tuhandel
rubl’al
kilo
. Kallehembi kallistu
siigua
, se
maksau
750 rubl’ua
. Harvattavah nygöi
kävyn
laukkah
, tiettäväine
, kirjolohi on
hyvä
kala
, ga
toven
paisten
, minä
parembi
ostazin
ihan
tuorehen
kuhan
– 480 rubl’ua
, libo
riäpöin
– 200 rubl’ua
kilo
...
Mustoh
tuli
nengoine
kummu
ezimerki
: vuvvennu
1972 Nuožarves
oli
pietty
kogo
Ven’an
Federatsien kalankazvattajien
kerähmö
. Tiettäväine
, rahvastu
pidi
gostittua
kalasyömizil
. Meijän
naizet
ahkerasti
žuarittih
kolme
suurdu
tuazua
. Gost’at
suurel
himol
syödih
kai
kuhan
palazet
loppussah
, a
se
kiitetty
kirjolohi da
karpu
jiädih
vähiä
vajai
koskemattah
! Smietin
, meijän
Siämärven kuhal
toven
oli
paras
magu
!
Tahton
nevvuo
, joga
kalastajal
pidäs
tiediä
, gu
ei
ole
hyvä
azii
pyydiä
kuhua
verkoloil
, konzu
verkon
silmy
on
pienembi
60 milimetrii. Eiga
verkoh
puututah
nuoret
kalat
, kuduat
ei
ehtitty
kuduo
ni
yhty
kerdua
. Sit
paras
kalakundu katkieu
, a
sen
tilah
kazvau
kirottu
kuor’oin
rodu
...

Karjalu piäzi
enzimäzele
sijale

Kačommo
statistiekkua
allus
. Enzimäine
tonnu
kirjolohtu myödäväkse oli
kazvatettu
vuvvennu
1973. (En
rubie
ylbeilemäh
karpan
sualistu
– 10,7 tonnua
da
pelätitgi – 4,8 tonnua
– liijan
vähättävy!). Säkkiverkolois vuvvennu
1980 kazvoi
6 tonnua
kirjolohtu, vuvvennu
1982 – jo
18 tonnua
!
I
kirjolohen kazvatus
rubei
muga
ruttoh
levenemäh
, ga
ni
smiettie
ei
sua
. Vuvvennu
1999 – jo
1300 tonnua
! Karjalas
jo
ruadoi
17 kalafermua! Kaksi
tuhattu
tonnua
kirolohtu myödäväkse – on
suavutus
vuvvennu
2001! A
nygöi
, mennyt
vuon
, vie
yksitostu
kerdua
enämbi
– 23000 tonnua
! I
Karjalas
jo
ruadau
58 kalafermua!
Toinah
tämä
on
diivu
! Tulokset
suurembi
gu
järvilöis
! Mustoitan
, Karjalan
järvilöis
ammattikalastajat eri
vuozinny suahah
järvikaloi
vai
kaksi-kolme
tuhattu
tonnua
vuvves
. Vuvvennu
2024 – vai
1 804 tonnua
...
Kirjolohen kazvatandas
Karjalu ammui
piäzi
enzimäzele
sijale
kogo
Ven’an
Federatsies, dai
gu
ollou
verrata
Suomen
tazavallan
kel
! Mennyt
vuon
Suomen
sualis
oli
13600 tonnua
.
Yksi
minun
riähkis
: "onnuako
minä
sudre
liijan
äijäl
moitin
professorua
Leonid Pavlovič Rižkovua. Kerdu
häi
yhtelläh
mondu
vuottu
tutkii
kirjolohen fiziolougiedu
da
embriolougiedu, kirjutti
kniigoi
. Nygöi
jo
vois
prostie
hänen
riähkän
, – eihäi joga
kuulužu
tiedomies
vältämättäh
voi
olla
hyvänny
direktorannu.
Yhtelläh
sanommo
suuren
passibon
tiedomiehile
dai
kaikile
kalankazvattajile
!
Ylen
suuren
panoksen
kirjolohen kazvandah
, se
praktiekan
puoles
, on
luadinuh
"SevribNIIprojektan" tiedomies
Galina Aleksejevna Arendarenko. Häi
ylen
puaksuh
ajeli
Nuožarvehgi. Tiettäväine
, hyväl
himol
hänel
avvutettih
"Karelribproman" inženierat
: Jurii Abramovič Gimmel’man, Marija Ivanovna Drozdova. Heijän
aburuaduo minä
jo
mainičin
.

Tuligo kalamägi vastah
?
Uvvessah
pidäy
onnuako
kiändyö
meijän
progressah. Voibigo toven
sanuo
: "Kalamägi tuli
vastah
"? Nygöi
hyvin
rubei
nägymäh
sanomatoi
suuri
vahingo
ekolougien
puoles
. Lopun
lopukse
rubei
kukkimah
Oniegu! Nengoine
suuri
, syvä
, da
viluvezine järvi
, kuduan
puhtahuttu
ei
muga
ammui
voinnus
verrata
Baikal-järveh!.. A
erähät
järvet
jo
ammui
kukitah
, pahakse
mieldy
. Jogahine
nägöy
omin
silmin
. I
enzimäzenny
syynny
on
kirjolohen kazvatus
miärättäh
! Ezimerkikse
, suomelazil
suurin
tulos
oli
20 tuhattu
tonnua
vuvves
, a
nygöi
alevuttih
. Min
periä
? Ga
sen
saman
ekolougien
periä
. A
meijän
erähät
järvet
juuri
ollah
kuolemas
!
Siämärveh niškoi
minä
nevvozin
nostua
vien
pindu
puolel
metril
– sen
verdu
meijän
kaunis
järvi
on
kuivanuh
melioratsien periä
. Säpsä-jovel strojie
plotin
on
ylen
kallis
azii
, dai
kalal
pidäs
liikkuo
yläh-alah. Sit
huogehembi variantu
, minun
mieles
, olis
luadie
jovenladvas
uuzi
koski
. Suuret
kivet
piästetäh
kaloi
virras
, a
joga
kiven
tagan
kala
kodvazen
voibi
huogavuo
.
En
tiijä
, voinnougo nostua
vähäzen
vien
pindu
Vieljärves
– kudakui
vezi
rodis vilumbi da
puhtahembi. Olen
varmu
: täs
järves
ei
sua
kazvattua
kirjolohtu, nivouse. Eftrofikatsii silleh
on
libunuh
! Anna
oman
mielen
sanotah
tutkijat
. Ebäilemättäh
voin
sanuo
: meijän
pohjaisjärvilöi ei
pidäs
ligavuttua ni
mil
. Yhtelläh
kylytgi järvirannois
mugaže
äijäl
pahendetah
tilan
. Karjalas
nygöi
vie
suitui
25 tuhattu
venehmotorua
, oppikkua
smiettie
!

Meijän
järvet
ollah
kuolemas

Vie
kerran
sanon
: "Meijän
järvet
ollah
kuolemas
. Järvilöil
ei
tävvy
omua
vägie
puhtastuo
ilmai
ristikanzan
abuu
. A
myö
vai
ligavutammo da
ligavutammo. Pohjazen
luondo
on
ylen
heikko
. Meijän
virgumiehet
ni
pikoi
vähästy
ei
tietä
ekolougien
tiedoloi
, pahakse
mieldy
. Hirviesti rikotah
luonduo
. Vaiku
rahvahan
– paikallizien
eläjien
puolistus
voi
pellastua
meijän
kaunehii
järvilöi
.
Raadivos kuulin
, erähät
činovniekat jo
srojitah
pluanoi
tuliel aijal
kazvattua
Karjalas
300 – 500 tuhattu
tonnua
kirjolohtu! Toinah
uravuttih
. "Älä
kana
kakata"! – kui
sanotah
vepsäläzet
rahvas
.
Ol’ga Pavlovna Sterligova ruadau
Tiedoakadeemien ekolougien
laboratouries
, äijän
vuottu
tutkii
meijän
Siämärven ekosistiemua, on
tundiettu
tutkii
. Hyvä
gu
kalakas
Siämärvi vie
voibi
kohendua
, elvyttiä
. Hänen
mieles
raja-arvon mugah
Karjalas
voibi
kazvattua
vaiku-vaiku 25 tuhattu
tonnua
kirjolohtu. Kaikil
järvilöil
kogonah
. Ei
enämbiä
!
I
hänen
dai
minun
mieles
joga
järvel
pidäy
olla
oma
miäry
kalua
. I
oma
putin
ižändy
...
Vahnoil
päivil
minul
jäi
yhtelläh
moine
nad’ovku, gu
kalazavodu
tuliel aijal
dai
kodikas meijän
Nuožarvi
vois
vie
elvyttiä
! Ei
ammui
pilkoi
pimies
ajoin
läbi
kyläs
omal
mašinal
uuttu
asfal’tua
myöte
Ala-Salmespäi Petroskoih i
diivimmös
: mittuine
čoma
on
Nuožarvi
, konzu
yöl
ymbäri
paletah
čomat
uvvet
tulet
i
heijästytäh mustas
, läpettäjäs
gu
zirkalo
rouno
järven
pinnas
! Tuli
mieleh
pozitiivuajatus: "Kuda-midä muuttuu
onnuako
meijän
kurjas
elokses
parembah
puoleh
! I
kerras
juohtui
mieleh
karjalaine
pajo
"Täs
kyläs
tulet
vie
ei
ole
sammuttu
..."