ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь

Bronzova Aleksandra . Tuulitar: tanššin ritmissä

Bronzova Aleksandra

Tuulitar: tanššin ritmissä

карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Pimiekuun 30. päivänä karjalaini Tuulitar-tanššikollektiivi Koštamukšešta juhli oman enšimmäisen šyntymäpäivän.

Mintäh kanšantanššit ollah vielä nykytärkeitä? Šiitä ta muista aseista pakasima kollektiivin johtajan Jevgenija Pullisen kera. Jevgenija on aunukšelaini karjalaini ta eläy Koštamukšešša yli kymmenen vuotta.

Tuulen tytär: nimi kuvaštau henkie
Kaikki alko mutkittomašta ta avomieliseštä halušta tanššie.
Jevgenijan idejašta kiinnoššuttih karjalaiseh folklorih innoštunuot tuttavat ta levitettih šitä. Niin vähitellen hyö alettih keräytyö tanššimah. Šiitä hyö piätettih peruštua oma kollektiivi. Šillä annettih Tuulitar-nimi.
Konša eččimä nimie, valiččima monista varianttiloista. Enšin halusima löytyä šemmosen šanan, kumpani ois kuulun yhenmoisešti varšinaiskarjalan, livvin ta lyydin murtehilla. Löysimä mieli-šanan: še tarkottau šekä mielialua jotta luontuo. Ka joukolla še ei paššannun. A šiitä kiäntymä karjalaisen mifologijan puoleh: še on yksi harraššukšistani. Tuulitar ili Tuulikki on mečän kuninkahan Tapion tytär, tuulien ta meččäpolkujen emäntä. Ennein häneltä kyšyttih šuojeluo meččäh männeššä. Lopulta myö valiččima tämän nimen. Še parahiten kuvaštau kollektiivin vapuata ta šammuttamatointa henkie, mi on šivottu Karjalan meččih ta vanhoih runoloih, šelittäy Jevgenija.

Muistele iččie nuorena
Nyt kollektiivissa on 18 henkie.
Šuurin oša ošallistujista on karjalaisie, ka on niitäki, ket innoššutah karjalaiseh kulttuurih. Rahvaš on eri-ikäni: nuorimmalla on šeiččemen vuotta, vanhimmalla on 71 vuotta, ka ušeimmat ošallistujat ollah nuoret ta ne, kellä on noin 35 vuotta.
Tärkein asie on olla kiinnoštunuona karjalaisešta kulttuurista. Vuotamma nuorisuo. Meijän kera on vesselyä! – šanou miun pakinakaveri. Meilä on mukavua toini toisen kera, olemma aktiivisie ta liikumma kepiešti. "Muistele iččie nuorena", aina šanou miun täti, ta tämä virkeh on šyväšti miun mieleššäni. Mie ruan šen mukah!
Harjottelut männäh kakši kertua netälissä. On tosi vaikie kerätä yhteh ruatajie ihmisie, kellä on vuoroaikataulu. Ka ošallistujien into voittau: hyö löyvetäh aikua arkita lepopäivinä.
Jevgenija šano, jotta hiän smietti lapšien tanššikollektiivin peruštamisešta ta äšen valičči Tuulikki-nimen, ka šiih ei ole vielä aikua eikä resurssija.

Šuurien šuavutukšien vuosi
Enšimmäisenä vuotena kollektiivi ehti ruatua äijän.
Artistat esiinnyttih enši kertua, käytih enšimmäisellä esityšmatalla Lahenpohjah ta Sortavalah, ošallissuttih Veikko Pällisellä nimitetyn kanšanmusiikkifestivalin šuureh iltakonserttih Kalevalašša.
Vähitellen meilä šynty ajatuš, jotta tulijua kehityštä varoin pitäy eččie rahotušta. Esityšmatkojen järještämiseššä meitä autto Keškuškirjašto, ka meilä ei ollun pukuja. Ušeimmilla ošallistujilla oli omie pukuja, kumpasie hyö iče oli ommeltu. Artistoilla, kellä ei ollun pukuja, niitä anto Hete-kollektiivi, ka ne vuattiet kuuluttih šen enšimmäisillä ošallistujilla. Šilloin piättimä, jotta tarvičemma uušie, kertou Jevgenija.
Niin šynty ideja kirjuttua Henkitä kantatuattojen tuulta, tanšši piirileikkie -granttiprojekti. Šen kannatti Rosmolod’ož: Granti -kilpailu. Projektin rajoissa ommellah pukuja, digitalisoijah "Hettien" videoperintyö. Kuvatah kollektiivin istorijašta kertojie asiepaperienmukasie videoita, järješšetäh työpajoja ta juhlaohjelmie koululaisilla, luajitah šuurta teatterimaista kyläpruasniekkua vienankarjalaisien perintehien mukah.
Konša tänä vuotena vietettih "Hettien" 40-vuotisjuhlua, löyvettih äijän digitalisoimattoimie videokasettija ta hajanaisie valokuva-al’pomija.
Tuli ideja yhistyö, kirjuttua projekti, luuvva "Hettien" istorija ta näijen arhiivojen pohjalla luatie tanššija. Vanhoista videoista näkyy, mitein ennein tanššittih, kertou naini omista vaikutelmistah. Oli äijän miehie. Prihat temmattih tyttöjä ta pyöritettih heitä yšäššä. Še näyttäy niin kaunehelta. Tuntehet ta energetiikka ollah näkyvissä. Še ei ole ikävä. A kuin šyvä on hil’l’ani tanšši, missä joka liikkeheššä on merkityš! Elävä aikakirja: käsivaršien plastiikka ta pyörähykšet kerrotah jokapäiväseštä ruavošta, yhteyveštä luonnon kera ta tietyšti rakkahuošta, vet juuri tanššien aikana nuoret tutuššuttih toini toiseh.
Piäapulaisekši ta yllyttäjäkši tuli Maksim Smirnov. Šilloin hänellä oli vain 17 vuotta. Karjalaisen prihan kašvatti Hete-kollektiivi.
Maksim innoštuu karjalaiseh folklorih, laulau karjalan kielellä, keryäy kanšanlauluja ta omakšuu tanššiperintehie karjalaisien kollektiivien vanhemmilta johtajilta. Šemmoset nuoret yllytetäh ta viritetäh. Još niitä on enemmän, voipi olla varma, jotta karjalaini laulu ta tanšši ruvetah elämäh aina, jatkau "Tuulittaren" ohjuaja.
1900-luvun alkuh šuaten karjalan kieleššä ei ollun tanšši-šanua. Še tuli myöhemmin. Käytettih piirileikki-šanua. Niin i šynty Henkitä kantatuattojen tuulta, tanšši piirileikkie -projektin nimi.
Nyt meijän tehtävänä on malttua kerättyö ainehistuo, muokata ta luatie nykyaikasie tuottehie, kumpaset kerrotah karjalaisešta kulttuurista nuorella šukupolvella šelvällä kielellä, lisyäy Jevgenija.
Koko kešän "Tuulitar" yheššä Hete-kollektiivin kera matkušti Karjalan kylie myöten. Ošallistujat käytih Pirttilahešša, Akonlahešša, Jyškyjärveššä, Venehjärveššä, Vuokkiniemeššä ta Piismalahešša kannattuan kyläpruasniekkoja.

Into, motivatijo ta šuunnitelmat
Kollektiivi ammultau intuo etnografijašta ta istorijašta.
Šykšyllä yheššä "Hettien" kera artistat esitettih Kekri-ohjelma kaupunkin koululoissa. Kekri on karjan ta šavon šuojelija. Šamah aikah še on tärkein karjalaini šyyšpruasniekka, kumpani tarkottau peltoruatojen ta kotielukkojen paimennukšen loppuo ta vuuvvenaikojen vaihtuo.
Kävimä kouluissa ta ymmärtimä, jotta lapšilla še on mielenkiintoista.
Hyö on višših kylläššytty online-muotoh, kirkkahih animatijokukkasih. Lapšet ei issuttu, hyö oli innoššuttunouštih, tanššittih. Šekä karjalaisešša, jotta venäläiseššä kulttuurissa ammusista ajoista oltih piiritanššitvenäläini piirileikki, karjalaini kruuka. Še yhistäy, kertou Jevgenija.
Iče Jevgenija Pullinen ei ole horeograffi.
Juštih tykkyän tanššimista. Miula on vaikie laulua, šentäh kun tiälä on toini murreh, ta i miun laulamistaito ei ole moittimatoin. Ka mie tanššin paremmin. Pereheššä muamo pakajau karjalakši. Koulun kerhošša opaštuma kieltä ta tanššija. Karjalaista katrillie lavašti Kuujärven koulun johtaja, karjalaini Valentina Mel’nikova, ta luokka tanšši. Elimä karjalaisešša ympäristöššä, karjalaisien kešen.

Puitto mi lienöy hyvä iteytyy šiämeššä
A vot mitä kerrotah omašta harraššukšešta kollektiivin ošallistujat.

Kollektiivih miut kučuttih mieheni vanhemmat. Huomuamattomašti totuin. Miula on mielenkiintoista opaštuo tanššija, musiikkie, laulujamie äšen opaššun ulkuota erähie niistä. Toičči työn jälkeh on vaikie männä harjotteluh, ka šiitä prosessissa tulou uušie voimie. Še innoššuttau milma, šanou Lilija Gundireva.
Maksim Smirnov on kašvan karjalaisešša pereheššä, missä lapšuošta alkuan kuuli Kalevalan rahvahan pohjosie šävelie. Hete-kollektiivin ošallistujana ollešša hiän alko rikaštuo omua lauluohjelmistuo šyväšti tutkien karjalasen folklorin erikoisukšie.
Ajan mittah yhtehisien harraššukšien anšijošta yštävyššyin omah juohattajah ta toverih Jevgenijah. Tämä ihmini autto milma šyvemmin tuntie karjalaista kulttuurie. Yheššä alkoma järještyä ta viettyä karjalaisella kulttuurilla omissettuja tilaisukšie meijän kaupunkissa ta šen ulkopuolella. Niin myö avasima nuoren Tuulitar-tanššikollektiivin. Haluomma, jotta nuoret ihmiset tiijettäis šiitä ta ymmärrettäis šen tärkevyttä ta merkityštä.
Anatolii Astahov pitälti eläy meijän tašavallašša ta tuntou iččie karjalaisekši. Hiän monta vuotta ruato turistioppahana Koštamukšen luonnonšuojelualovehella.
Rahvaš aina kyšyttih miulta karjalaisista perintehistä, tavoista. Aloin tutkie aihetta, šyventyö šiih. Näin mie tulinki kollektiivih. Tanššit annetah mahollisuš enemmän šuaha tietyä kulttuurista. Harjotteluissa juttelemma ta kerromma toini toisella mitänih uutta. Šamoin tanššit tuuvvah tervehyttä ta voimua. Tanššimisen jälkeh puitto mi lienöy hyvä iteytyy šiämeššä, innolla kertou Anatolii.
Enšimmäini vuosi oli rikaš, ta "Tuulitar" ei meinua piettyö, šentäh kun tanššimini on avomielistä, kaunista ta tovenmoista.