Тексты
Вернуться к списку | редактировать | удалить | Создать новый | Статистика | ? Помощь
Uljana Tikkanen. Vepšäläiset kalitat, kumpasie maisteli čuari
Uljana Tikkanen
Vepšäläiset kalitat, kumpasie maisteli čuari
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский
Kertsova Valentinašta miula
kerrottih , kuin muasterista , kumpani tietäy tovellisien vepšäläisien kalittojen reseptin .
Myö näkeytymä hänen kera meijän kaupunkin eryähäššä tapahtumašša , kumpani oli omissettu Karjalan kanšojen perintehellisellä keittijöllä .Šen jälkeh šopima pakauttelušta .Himotti paissa vepšäläisistä šyömisistä ta juomisista , ka pakina tuli äijyä leviemmäkši ta šyvemmäkši .
Perintehen perimini
Valentina on P’antukovien vepšäläiseštä pereheštä , Kalajoven kyläštä .Šuvušša kaikki miehet oltih kivimuasteriloina tai myöhemmin kivenlouhijina .Valentina niise alko omua ammattitaivalta vuaratevollisušalalla , ka nyt hiän on ammatillini kalittojen leipoja .
– Paistamah kalittoja milma opašti miun ämmö Valentina Petrovna , a häntä opašti miehen muamo , kumpasen pereheh hiän tuli neveskäkši . Miun ämmö ei ole vepšäläini , hiän tuli Voronežista Petroskoih opaštumah Koperatiiviseh teknikumih , a šiitä hänet työnnettih ruatamah Kalajokeh , missä tanššiloissa hiän tutuštu miun ukkoh – Kalajoven vepšäläiseh Vladimir Stepanovič P’antukovih ."Vierahana " ollešša nuorella moršiemella oli vaikie eleytyö vepšäläiseh pereheh , ka naini opaštu vepšän kieltä hyvin šekä kaikkie perintehie ta ruatoja , mitä oli pereheššä , alko kertomušta Valentina .
Valentinan kera šinä päivänä kalitta-laitokšešša oli vielä Valentinan muamo Natalja .Hänellä oli luovutettu šotkie taikinua ta šiinä ni kaikki .Natalja ammuin läksi koista Petroskoih opaštumah , šiitä piti ruatua – ei ollun aikua opaštuo sriäppimäh , a Valentina äijä aikua vietti ämmön kera , šentäh ni opaštu paistamah oikein makiet kalitat – opaššuš oli ankara , ka še anto lujua kykyö .
– Miun muamo , Val’an ämmö tietyšti paisto i potakkašankija , kalakukkoja mujehen kera , kyrzie , keitti kapakeittuo , šuolasi kalua . Miun tuatto oikein tykkäsi panna kalitan piällä šuolasen lohen palasen ta šyyvvä šitä kuuman makien čäijyn kera , kunne ois lisätty 50 grammua .A kalittoja varoin taikinua hiän luati rahkamaijonvejellä tahi muikiella maijolla .Kyrzat ollah perintehellini vepšäläini ruoka , kummaista paissetah perintehelliseššä kiukuašša .Enšin kylmäh veteh livotetah kakrua yökši , huomenekšella šitä šieklan läpi järitetäh hutukši , mi jiäy šankoh veješšä .Kun še kakrajauho laškeutuu pohjah , vesi kuatah pois ta šitä kakrajauhuo pannah peltillä ta kiukuah .Tulou hieno kakralettu , šitä on hyvä šyyvvä puolukan kera , kerto Natalja .
Kalitta-bisnessi
Kuin oli jo mainittu , Valentina alko ruatua enšin kivenlouhošalalla , ka šiitä hiän šai enšimmäisen lapšen , a šiitä on šyntyn toini lapši .Pereh oli šuuri ta pruasniekkoja äijä .Valentina rupesi paistamah torttuja , a konša vuotti kolmatta lašta , ni ajatteli , mintäh ei alottua paistua kalittoja .
– Enšin mie paissoin ičellä , a šiitä tuttavat ruvettih antamah miula tilaukšie , šiitä valmissin teknologijan , mitein voin laittua kalittoja ta šiitä jiävyttyä , jotta tiluaja šais paistua ne iče , omašša paissinkiukuašša . Aika mäni , ruatuo tuli enämpi ta mie ajattelin , jotta tarvičen omua tilua Petroskoissa .Miun bisnessi-keškuš autto löytyä tämän tilan .Myö luatima remontin , oštima kaikkie , mitä tarvičči ta tämän vuuvven šulakuušta olemma täššä .Meijän luo voipi tulla ta oštua vereštä valmista kalittua tahi jiävytettyö , šelittäy Valentina .
Nyt yheššä kuukauvešša Valentina luatiu noin kakšituhatta kalittua .Hiän käyttäy vain paikallisie karjalaisie maitoruokie ta karjalaista potakkua täyttehekši .Taikinua hiän luatiu kefiiristä , lisyäy 70% ruisjauhuo ta 30% vehnyä , vielä šiemenvoita , jotta kuori tulis pehmiemmäkši .Täyttehenä vielä on maitohuttu prossašta .Makeijen piiraijen šalana on : hyvät ruuvvat , riittävä miärä täytehtä šekä tietyšti lämmöllä ta rakkahuolla omin käsin luajittu ruato .
Kuni Valentina paisto kalittoja , meijän pakina Nataljan kera šiirty Kalajoven kylän ta P’antukovien šuvun istorijah .
– Mie tiijän omua šukuo 1710 vuoteh šuaten . Meijän kylistä šäily äijän arhiivatietoja ta mie löysin niistä tietuo miun šuvušta .Mie tiijän , jotta šukuni miehet käytih ruatamah Piiterih , Kronštadtih , rakennettih taloja , šiltoja šielä .Kun oli löyvetty gabrodiabazi , ni miehet šielä ruattih .Merkittävänä tilaukšena oli valmistua kuutijokivijä Ruškieta torie varoin .Oli šuatu 5000 kuutijuo ta rautatietä myöten niitä tuotih Onegan rannalla , a naiset kuormattih niitä proomulla , ylpiešti kerto Natalja .
Čuarin kalitta
A šiitä oli vielä monta kertomušta ta muisselmua vepšän kielen käytöštä , kylän toisista šukuloista , nykyseštä elämäštä .Ta oli vielä kertomuš , mi šelittäy , mintäh vepšäläisie kalittoja maisteli iče čuari .
– Oli 1819 vuosi . Aleksandr I matkasi tarkistamah omie tehtahie .Matka kulki vepšäläisie kylie myöten : Šyväri , Himjoki , Ščeleiki ta meijän Kalajoki .Šielä kiriköššä luvettih malittoja ta ajettih ielläh .Grigorjevskaja-kyläššä (nykyjäh še on Kalajoven keškioša ) hiän tuli Matvei Fotejevin taloh , kaččeli , kuin talonpojat eletäh .A hyö valitettih , jotta vaikie oli ajua pakkotöih tehtahalla – pitkä matka oli Petroskoih šuaten ta kyšyttih vapauttua ruavoista .Täššä talošša korkeita vierahie šyötettih , a neiččyöt kostitettih heitä marjoilla , šiitä kaikilla oli annettu rahua .Tämä talo vieläki šeisou Kalajovešša ta šen isännän jälkiläiset šäilytetäh tätä istorijua .Ta mie voin šanuo , jotta vepšäläini emäntä varmašti kostitti šuurie vierahie tovellisilla vepšäläisillä kalitoilla , lopetti pakinan Natalja .
Ta myö yheššä naisien kera läksimä juomah čäijyö tovellisien vepšäläisien kalittojen kera , kumpasien maku nykyjäh , varmašti , on melkein šama , kuin 200 vuotta takaperin , vet’ perintehen šäilyttämini on joka reseptin tärkein as’s’a .
Vepšäläiset kalitat, kumpasie maisteli čuari
карельский: собственно карельское наречие
Новописьменный севернокарельский